Merivoimien kehitysnäkymät
- Viestiketjun aloittaja Museo
- Aloitus PVM
Budjettirahoituksen realiteetit tulevat kyllä jatkossakin vastaan siinä, että isompia huoltoaluksia ei käytännössä tulla taistelualushankinnoista tinkimättä saamaan elleivät ne ole yhteiskäyttöisiä öljyntorjunta-aluksia. Rajaton rahoitus olisi minustakin ihan jees, muttei sittenkään kovin realistinen ajatus. Eli monitoimialus tai ei mitään, näin uskon ja oletan. Kokoluokka 90m ja 3000 tn. Esikuvaksi käy vaikka sakemannien Elbe. Silläkin keinoin saavutetaan täysin riittävä taso hyvin kustannustehokkaasti, kun uuden ajan edellyttämät huoltoalusominaisuudet saadaan rakennettua aluksiin heti lähdössä. Maailmanympäripurjehduksilla on sitten tukeuduttava liittolaisiin.
Jehut ei kyllä liity ohjusveneiden korvaamiseen mitenkään, olipa niissä heittimiä tai ei.
Itse odotan että Haminat ja Pansiot korvaa enemmän miinalauttaa kuin ohjusvenettä muistuttava jäissäkin kohtuullisesti kulkeva monikäyttöalus. Sitä voitaisiin käyttää aluevalvonnassa ja erilaisten miehittämättömien laitteiden tukialuksena. Aseistuksena voisi olla ohjusveneiltä siirretty omasuoja-it- ja sutovarustus. Koko olisi lähellä nykyisiä miinalaivoja. Ohjusveneiden PTO:t voisi siirtää autoalustoille, jotta tulivoimaa ei menetetä. Mutta tämä on siis ihan omaa pohdintaa.
Viimeksi muokattu:
Sanoisin, että 5500 tn on lähempänä sitä kokoluokkaa, mistä olisi jotain hyötyä. Polttoainetta pitäisi saada mahtumaan se 2500 tonnia, jotta Pohjanmaita voitaisiin tankata 6 kertaa 400 tonnin erä. Sitten päälle vielä eräiden muiden tuotteiden täydennys (hekon avulla) ja pienimuotoinen korjaamotoiminta. Eli alus on n. 115 m ja 5500 tn. Nopeutta pitäisi saada se 23- 24 s. "Omasuoja"-aseistus esim 3 x RWS + 2 x Mistral (2-ohjuksen kauko-ohjattava lavetti).
Tuo olisi ollut ihan toimiva ratkaisu kylmän sodan/liittoutumattoman Suomen asetelmaan. Nyt ei enää. Uudenkin taistelualuksen pitää olla ehdottomasti Naton Itämeren taisteluosastojen kanssa yhteensopiva ja operoida siellä. Siellä ei minusta tuollaisella apu- ja taistelualuksen sekasikiöllä ole tilaa. Miehittämättömien laitteiden lähtöalustana sen kyllä tulee ehdottomasti toimia.
USA:lla on uusi ilmatyynyprojekti SCC. Kantaa 74 tonnia, nyt ei aseita. Hinta 50mUSD. Valmistaja Textron. Merivoimat on näistä haaveilleet, mutta oma osaaminen ei ole riittänyt. Ilman meritorjuntaohjuksia kantavuus saattaisi riittää. Itse kuitenkin toivoisin että pysyttäisiin tutummissa ratkaisuissa.
Muuten NSM kanisterit ei taida paljon painaa jos niitä maastoautolla liikutellaan.
Ajattelet että pohjanmaiden lähettäminen ilman liittolaisten saattuetta toiselle puolelle maapalloa olisi vaihtoehto? Ja tätä varten pitäisi ostaa fleet oiler?
Arvelen, että tilanteen kokonaisuuden huomioiden tuollainen huoltoalus tarvitaan.
Mikään "fleet oiler"han tuollainen pieni huoltoalus ei siis ole. Niiden uppoumat huitelee siellä 15 000 - 30 000 tonnin hujakoilla.
Merivoimien puolelta on annettu ymmärtää, että tämä tarve katosi NATO on liitymisen myötä. Tai tarkemmin, että RAS-projektia pohditaan uudelleen, mikä lienee sama asia.
Jos jokainen Nato-maa ajattelisi samalla tavalla niin...
Ei, Suomi ei aio olla mikään vapaamatkustaja. Toivottavasti asia edistyy oikeaan suuntaan.
Olisi syytä irrottautua jo menneestä maailmasta. Monellakin tapaa.
Pitäisihän Pohjanmaa-luokan lisäksi saada vähintään neljä alusta, jotka ovat suorituskyvyiltään parempia ja kooltaan suurempia kun Haminat. Kokoluokan pitää olla sellainen, että se mahdollistaa pelivaraa tulevaisuuteen ja operoinnin myös parhaan veneilysesongin ulkopuolella. Tuollainen ylipainoiseksi ahdattu saippuakotelo ei varsinaisesti kuulu nykypäivään.
Ongelmana on varmasti tuttu kylmä käteinen. Muutenhan firmalla kyhäiltäisiin 3x SuVe + 3x Sa'ar 6 -tason ostoslistoja. Forumilla on haaveiltu jopa oikeasta ilmatorjuntafregatista, eikä tämäkään huono idea olisi jos vaan löytyisi sitä budjettia.
Tarkoitatko (Ship-To-Shore Connectoria? Jokin tuollainen pystyisi korvaamaan (ja tietysti reilusti parantamaan) Pansio-luokan ja Valas-luokan kuljetuskykyä, mutta pidetään kuljetusalukset edelleen kuljetusaluksina. Miinoittaminen voi tulevaisuudessa olla hyvinkin vain korvetti/fregatti -luokan alusten hommaa Suomessa, jolloin Pansiot voidaan korvata ainoastaan kuljetuskyvyn näkökulmasta.
Itse olen kuitenkin muuttuneen maailmantilanteen vuoksi enemmän optimistinen kuin pessimistinen tulevan suhteen myös merivoimien osalta. Jokaisen kannattaa käydä lukemassa tässäkin ketjussa olleet pohdinnat, arvuuttelut ja voivottelut ajalta, kun Pohjanmaa-lkaa suunniteltiin. Välillä ei ollut tulossa aluksia ollenkaan, milloin aseistuksena oli sergeit, haminoiden sonarit ja raumojen keulatykit yms yms.
Juuri näin.
Jos ajatellaan korvattavan Hamina-lk:n suorituskyvyt 1 : 1 uhkakuvan muutos huomioiden (ts. säilyttäen suhteellinen etu eikä pyritäkään lisäämään sitä) mikä on aluksen uppouma silloin? Minä sanon, että realistinen uppoma on n. 1600 tonnia. Jos suhteellista etu pyritään lisäämään, ollaan nopeasti 2000 tonnissa. Niin raju on ajan riento.
Saar 6... ei ei ei. Se on selkeästi ylipainoinen eikä tule sisältämään läheskään havainnekuvissa esiteltyä arsenaalia. Ja henkilöstön olot on niin ankeat, ettei se tule enää kyseeseen Suomessa.
74 tonnia kantavuutta imaisee lähes Hamina-luokan lelut ja tuossa pari sivua takaperin kerrotaan että ilmatyynyalusta on harkittu vielä fregattiprojektin yhteydessä. Toivottavasti tähän ei lähdetä, mutta merivoimien oston historiaa katsoessa mikään ei yllätä. Miinoittaminen tuolla härvelillä olisi myös maailman ensimmäinen tapaus.
Jos fregattia olisi myyty ulkomaille, ehdottaisin pientä Haminan ja miinalaivan väliin sijoittuvaa jäissäkulkelpoista KORVETTIA. Tätä voitaisiin tarjota myös ulkomaille. Joka tapauksessa realistinen fokus on balttian pikkumaiden auttaminen ja lähempänä pietarin saaristoa seilaaminen, ei mikään 6000t fleet oiler made in finland carrier group kiinan merella. Hölmöläisten puheita taas kerran tässä langassa.
Minua on kyllä haukuttu vaikka miten, mutta ensimmäistä kertaa nyt täällä expertit sanoo "hölmöläiseksi".
No, katsotaanpa miten asioissa käy...
Sa'ar 6 oli tarkoitus havainnoida lähinnä kokoluokkaa. Läskihän se on kuin mikä ja ymmärtääkseni IT-ohjusten määrä jää noin puoleen ilmoitetusta. Siinä on kuitenkin loistava tutka ja EW-järjestelmä, joiden pohjalle saisi varmasti rakennettua iippoja järkevämmän ratkaisun.
Tai sitten tilataan henkselit paukkuen Constellationia ja todetaan kaiken alle 100-metrisen olevan neuvolakamaa... (ehkei kuiteskaan)
Jäissäkulkukelpoisuus (1A) kasvattaa pakolla uppouman helposti yli miinalaivojen. Jos taas pakolla halutaan pienentää, niin sitten karsitaankin suorituskykyä ja merikelpoisuutta.
Mitä tulee "fleet oilereihin", niin pitäisin nyt ihan aluksi relevanttina edes yhden tehtävään suunnitellun 70m+ huoltoaluksen hankkimisen laivaston käyttöön. Tällä hetkellä meillä on 3 öljyntorjuntapurtiloa, joilla mukamas koitetaan palvella koko rannikon ja merialueen huoltoa. Ihan naurettavaa touhua sillä saralla. Dreggeni, ohjarin tankkaaminen kotilaiturissa ja muonatäydennys apinajonolla ovat kuitenkin Skipperi saaristoasemien tasoinen suorituskyky.
Viimeksi muokattu:
Ongelmana on vain se, että tuollainen 70 m alus tankkaa yhden Pohjanmaan kerran - ei mitään apua. Niitä pitää pystyä tankkaamaan operaatioalueen laitamilla 2 kpl ainakin 2 tai jopa 3 kertaa. Vasta sitten sen operatiivinen hyöty eli alueella pysyminen (ja huoltoaluksen käyminen siellä rannassa) kyetään saavuttamaan.
Jäissäkulkukelpoisuutta on niin monenlaista, ehkä semmoinen auttava eteneminen avatussa uomassa riittää tuolle alukselle (ts. pääsee saariston läpi operaatioalueelle kun joku jäänmurtokykyinen alus ajaa väylän auki edessä).
Mitä niillä aluksilla täällä rannikolla tehtäisiin? Tilanne on nyt se, että Suomen rannikolla (pienimuotoista toimintaa Itäisellä Suomenlahdella lukuunottamatta) ei vihollista tulla näkemään.
Se hoidellaan jo monen sadan kilometrin päässä. Ja niin se pitää ollakin.
Ainakin ambitiotasoa voi reippaasti laskea.
Tilannehan on jokseenkin täsmälleen päinvastainen. Juuri MITO-tukialuksia NATO-maat tällä hetkellä hankkivat lähimmälle Itämeren kanssa jollain tasolla vertailukelpoiselle merialueelle, eli Pohjanmeren-Kanaalin alueelle. Suomen vastuulla tulee liittokunnan osana olemaan vahvasti miinasodankäynti. Monikäyttöisyyshän ei ole minkäänlainen ongelma, kunhan ajatellut tehtävät eivät ole ristiriitaisia. Esimerkiksi SUTO ja MITO pelaavat hyvin yhteen, eikä vartioaluskäyttö vaadi mitään erityisiä muutoksia kokonaisuuteen.
Tuolla NATO-jäsenten hankkeella viittaan siis näihin Hollannin ja Belgian yhteensä tusinaan MITO-tukialukseen, joista ensimmäiset alkavat tulla pikapuoliin käyttöön. Ihan samanlaiseen erikoistumisen tasoon ei meidän resursseillamme varmaankaan pääse, mutta periaate voi olla sama.
City-class mine countermeasures vessel - Wikipedia
Viimeksi muokattu:
Minäpä en puhunutkaan siitä mikä olisi optimaalista, vaan keskityin siihen minkä oletan mahdolliseksi.