Merivoimien kehitysnäkymät

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Museo
  • Aloitus PVM Aloitus PVM
Oliko/onko Umkontho ER oikeasti olemassa siinä vaiheessa kun sitä harkittiin? Koeammuntoja tehty tms?

Ps. Tällaiset taustatiedot hankkeista (tai muusta) ovat palstan parasta antia, yleensä näitä kuulee vain kasvotusten anekdootin kertojan kanssa. Kiitos siis mielenkiintoisista viesteistäsi.
En tiedä millä asteella nuo ER-kaavailut lopulta olivat. Jonkinlainen realistinen näkymä ko. version toteutumiseen varmasti oli. Valmistajan kanssa on koko ajan ollut tiivis yhteys ja suomalaisia pidetty lämpimänä myös kehitysversioiden osalta. Pitihän Umkhontosta olla tulossa myös tutkaohjattu versio, jolla olisi ollut vielä pidempi kantama kuin IR-ER:llä. Ja olisihan se ollut luonnollinen tapa terästää ohjusveneiden omasuojaa perusasetelma kuitenkin kustannustehokkaasti säilyttäen.

Luojalle kiitos että korvettien varustelu kuitenkin otti lopulta kunnianhimoisemman suunnan. Laajalti käytetty ESSM on kuitenkin jotain aivan muuta kuin päätyminen tuollaisen harvinaisuuden mahdollisesti ainoaksi käyttäjäksi. Umkhontoonhan on sinällään oltu hyvinkin tyytyväisiä. Se oli aikanaan onnistunut hankinta, mutta ajat muuttuvat.

Ehkä täällä on joku asiaan paremmin perehtynyt, joka osaa täydentää?

Mitä näihin taustatietoihin tulee, niin niitä kyllä löytyy lehdistä ja kirjallisuudesta. PV:n lehtiä ja alan yhdistysten julkaisuja voi vain olla hankala saada käsiinsä ainakaan tuoreeltaan.
 
En tiedä millä asteella nuo ER-kaavailut lopulta olivat. Jonkinlainen realistinen näkymä ko. version toteutumiseen varmasti oli. Valmistajan kanssa on koko ajan ollut tiivis yhteys ja suomalaisia pidetty lämpimänä myös kehitysversioiden osalta. Pitihän Umkhontosta olla tulossa myös tutkaohjattu versio, jolla olisi ollut vielä pidempi kantama kuin IR-ER:llä. Ja olisihan se ollut luonnollinen tapa terästää ohjusveneiden omasuojaa perusasetelma kuitenkin kustannustehokkaasti säilyttäen.

Luojalle kiitos että korvettien varustelu kuitenkin otti lopulta kunnianhimoisemman suunnan. Laajalti käytetty ESSM on kuitenkin jotain aivan muuta kuin päätyminen tuollaisen harvinaisuuden mahdollisesti ainoaksi käyttäjäksi. Umkhontoonhan on sinällään oltu hyvinkin tyytyväisiä. Se oli aikanaan onnistunut hankinta, mutta ajat muuttuvat.

Ehkä täällä on joku asiaan paremmin perehtynyt, joka osaa täydentää?

Mitä näihin taustatietoihin tulee, niin niitä kyllä löytyy lehdistä ja kirjallisuudesta. PV:n lehtiä ja alan yhdistysten julkaisuja voi vain olla hankala saada käsiinsä ainakaan tuoreeltaan.
Juu,
ei tietyillä tahoilla Umkhonto ollut koskaan vaihtoehto "Pohjanmaihin". Alusta saakka VLS Mk-41 Strike + ESSM. Silloinkin kun siihen uskoi alle 5 henkilöä. Nyt tämän voinee jo paljastaa. Onhan siitä jo 15 vuotta.
 
Viimeksi muokattu:
Juu,
ei tietyillä tahoilla Umkhonto ollut koskaan vaihtoehto "Pohjanmaihin". Alusta saakka VLS Mk-44 Strike + ESSM. Silloinkin kun siihen uskoi alle 5 henkilöä. Nyt tämän voinee jo paljastaa. Onhan siitä jo 15 vuotta.
Yksikin taho voi joskus riittää, jos kyseessä sattuu olemaan merivoimien komentaja. Onneksi hankkeita ei enää viedä eteenpäin samanlaisella seilaamisella, kuin vuosituhannen vaihteessa.

Mk41+ESSM tietysti loistaa vertailussa Umkhonton mihin tahansa kehitysversioon kaikessa muussa paitsi kustannuksissa. Onneksi nyt tehtiin historiaa ja laitettiin paukkuja sen mukaan, kuin suorituskykyvaatimukset edellyttivät. Ja suorituskyvyn osalta taas mietitään muutakin, kuin merivoimia.
 
Yksikin taho voi joskus riittää, jos kyseessä sattuu olemaan merivoimien komentaja. Onneksi hankkeita ei enää viedä eteenpäin samanlaisella seilaamisella, kuin vuosituhannen vaihteessa.

Mk41+ESSM tietysti loistaa vertailussa Umkhonton mihin tahansa kehitysversioon kaikessa muussa paitsi kustannuksissa. Onneksi nyt tehtiin historiaa ja laitettiin paukkuja sen mukaan, kuin suorituskykyvaatimukset edellyttivät. Ja suorituskyvyn osalta taas mietitään muutakin, kuin merivoimia.
ESSM on kuitenkin sekin vain omasuoja-ase. Ja ehkä sen osaston suoja. Uhkakuvat muuttuvat entistä vaativimmiksi, olisin itse katsomassa jo SM-2:sta tai sen seuraajaa niihin siiloihin. Jos olisi valtaa.
 
Kun korvettihankkeen yksityiskohtia ja niissä tapahtuneita muutoksia usein taivastellaan, niin on varmaan hyvä todeta, että muutoksia tulee laajoissa hankkeissa käytännössä aina. Ja korvettihanke on meikäläisissä oloissa poikkeuksellisen mittava.

Jos otetaan esimerkiksi L2000-hanke, niin ensimmäisessä näkemässäni versiossa oli tavoitetilana kolme ohjusvenettä isompaa alusta. Ehkä sellaisia perinteisen korvetin kokoisia. Ja niiden rinnalle lähinnä haaveiltiin paria sukellusvenettä. Tähän olisi liittynyt myös Helsinki-luokan peruskorjaus. Seuraavaksi myllystä tuli ulos ohjusveneiden ja ilmatyynyalusten yhdistelmä ja lopputulemana oli neljä uutta ohjusvenettä, mutta Helsinki-luokasta luopuminen.

Samaisen laivueen MLU:ssa taas oli hyvinkin loppuvaiheessa pinnalla malli, jossa viisseiska olisi säilytetty ja it-ohjusvarustukseksi olisi tullut 4kpl Umkhonto + 4kpl Umkhonto-ER. Tässä vaiheessa ER oli vahva ehdokas myös uudelle laivueelle. MLU-Haminalla olisi raskaan tykin säilyttämisen myötä jouduttu malliin, jossa PTO ja sutovarustus olisivat olleet vaihtoehtoiset, eli sutotehtävään lähtiessä olisi ohjuspaketti pitänyt jättää satamaan ja päinvastoin. RWS oli jatkuvasti suunnitelmissa mukana.

Sekä L2000MLU, että L2020 päätyivät lopulta fiksuihin ratkaisuihin. Rahaa käytetään tehokkaasti ja sen vastineeksi saadaan monipuolista suorituskykyä.

Kaksi isoa ja 6-8 pientä. Suvet olivat sitten oma erillinen episodi.
 
Juu,
ei tietyillä tahoilla Umkhonto ollut koskaan vaihtoehto "Pohjanmaihin". Alusta saakka VLS Mk-41 Strike + ESSM. Silloinkin kun siihen uskoi alle 5 henkilöä. Nyt tämän voinee jo paljastaa. Onhan siitä jo 15 vuotta.

Jos tässä langassa on projektissa mukana olleita, odotan kiinnostuneena eläkemuistelmia kuinka tämä homma meni. Strike mittainen VLS alunperin alle 2000t kokoiseen alukseen kuulostaa kovin hupaisalta, jopa koomiselta.
 
Jos tässä langassa on projektissa mukana olleita, odotan kiinnostuneena eläkemuistelmia kuinka tämä homma meni. Strike mittainen VLS alunperin alle 2000t kokoiseen alukseen kuulostaa kovin hupaisalta, jopa koomiselta.
Ainahan suomen sotalaivat on siinä mielessä olleet "koomisia" omalle aikakaudelleen. Panssarilaivojen ja Turunmaan tykkien suhde rungon kokoon esimerkkinä.

Pohjanmaahan voisi pistää SM6 (RIM/AIM-174 ERAM) ohjuksia, samoja kohta kuitenkin saatetaan ripustaa jenkkien perässä F35 hävittäjiin ilmasta ilmaan versioina. Rimpacissa se taisi "paljastua" että jenkit viskoo standard kutosia hävittäjistä.
 
Mk41+ESSM tietysti loistaa vertailussa Umkhonton mihin tahansa kehitysversioon kaikessa muussa paitsi kustannuksissa. Onneksi nyt tehtiin historiaa ja laitettiin paukkuja sen mukaan, kuin suorituskykyvaatimukset edellyttivät.
Olikohan CAMM missään vaiheessa oikeasti harkinnassa?
Silloin vähän ennen ESSM:n hankintapäätöstä kävi Brittien fregatti Turussa esittelemässä niitä. Kevyempi ohjus mutta suorituskyky ainakin kirjoitusten mukaan hyvä ja hintakin ilmeisesti paljon ESSM:ää alempi. Kolme versiota joiden kantamat ovat 30-100 km. Tosin silloin kun hankintaa oltiin tekemässä nuo pitemmän matkan versiot olivat vielä suunnittelupöydällä.
 
Olikohan CAMM missään vaiheessa oikeasti harkinnassa?
Silloin vähän ennen ESSM:n hankintapäätöstä kävi Brittien fregatti Turussa esittelemässä niitä. Kevyempi ohjus mutta suorituskyky ainakin kirjoitusten mukaan hyvä ja hintakin ilmeisesti paljon ESSM:ää alempi. Kolme versiota joiden kantamat ovat 30-100 km. Tosin silloin kun hankintaa oltiin tekemässä nuo pitemmän matkan versiot olivat vielä suunnittelupöydällä.
ESSM: 280 kg
CAMM (sen ajan perusversio): 99 kg.

Eiköhän se ollut sillä taputeltu. Eli, CAMM:n suorituskyky on lähempänä Umkhontoa, ESSM:n taas BUK M1 9M38/317 -ohjuksia.
Hinta ei ratkaissut.
 
Olikohan CAMM missään vaiheessa oikeasti harkinnassa?
Silloin vähän ennen ESSM:n hankintapäätöstä kävi Brittien fregatti Turussa esittelemässä niitä. Kevyempi ohjus mutta suorituskyky ainakin kirjoitusten mukaan hyvä ja hintakin ilmeisesti paljon ESSM:ää alempi. Kolme versiota joiden kantamat ovat 30-100 km. Tosin silloin kun hankintaa oltiin tekemässä nuo pitemmän matkan versiot olivat vielä suunnittelupöydällä.
Merivoimien komentajan näkemys silloin kun L2020-hanke julkistettiin puolustusministerin kanssa oli 2500-3000 tonnin monitoimialus, jonka ilmatorjuntaohjusten kantama olisi luokassa 25km. Umkhonto-IR-ER ja CAMM osuvat molemmat tuohon luokkaan, mutta tarkkaa tyyppiä ei liene ollut mielessä. Vaihtoehdot olisi varmasti tutkittu laajalti, kuten tapana on ollut.
 
Kaksi isoa ja 6-8 pientä. Suvet olivat sitten oma erillinen episodi.
Tuo oli se versio jota lopulta lähdettiin edistämään. Sitä ennen oli L2000-kaavailuissa 2-3 ohjusvenettä suuremman aluksen ja niiden rinnalla sukellusveneiden hankinta. Ehkä suvet eivät tosiaan olleet samassa hankemapissa, mutta samanaikaisesti selvittelyissä kyllä. Puhutaan siis suuruusluokkana vuodesta 1996.
 
Jos tässä langassa on projektissa mukana olleita, odotan kiinnostuneena eläkemuistelmia kuinka tämä homma meni. Strike mittainen VLS alunperin alle 2000t kokoiseen alukseen kuulostaa kovin hupaisalta, jopa koomiselta.
Koominen tosiaan. Juuri siksi kukaan ei ole tuollaista yhdistelmää missään vaiheessa kaavaillutkaan.
 
ESSM on kuitenkin sekin vain omasuoja-ase. Ja ehkä sen osaston suoja. Uhkakuvat muuttuvat entistä vaativimmiksi, olisin itse katsomassa jo SM-2:sta tai sen seuraajaa niihin siiloihin. Jos olisi valtaa.
Kyllä, mutta ainoastaan siinä tapauksessa, että korveteille jossain vaiheessa saadaan toinen siilopaketti. Kahdeksaan siiloon ei saa järkevää SM2/ESSM-yhdistelmää ja omasuojakyvystä ei pidä luopua. 16 siiloa avaisi mielenkiintoisia näkymiä tulevaan.
 
Nyt kun on tietäjiä vaihteeksi aktiivisena palstalla useampi niin voisi välillä arvioida muita kuin taistelualuksia.
Utö-luokka tilattiin äskettäin, entä seuraavat? Tuleeko isompi RAS-kykyinen SNMG:tä hyödyttävä huoltoalus? Nythän ei ole välttämättä kyvyiltään ihan Laivue 2020:lle sopivaa vastinetta, jolloin ne on kai pitkälti oman toiminta-aikansa varassa.
 
Viimeksi muokattu:
Nyt kun on tietäjiä vaihteeksi aktiivisena palstalla useampi niin voisi välillä arvioida muita kuin taistelualuksia.
Uto-luokka tilattiin äskettäin, entä seuraavat? Tuleeko isompi RAS-kykyinen SNMG:tä hyödyttävä huoltoalus?
En tiedä miten asia mahdollisesti on edennyt, mutta kaavailuissa on ollut Hylkeen ja Hallin korvaaminen ehkä seuraavalla hallituskaudella vähän eri tyypin aluksilla, joilla kyettäisiin tukemaan laivastoa muuallakin, kuin saaristossa. Käytännössä huollon pitäisi kyetä seuraamaan korvetteja Itämeren alueella ja hoitamaan täydennyksiä myös ajossa, eikä vain paikallaan. Louhellahan on jo kyky tankata tuettavia aluksia ajossa, mutta vain perässä uitettavan polttoaineletkun kautta. Jatkossa tarvittaisiin kyky täydentää kyljeltä ajossa, jotta saataisiin siirrettyä muutakin kuin löpöä. RAS-määritelmä tietysti täyttyy aina kun tavaraa siirtyy suoraan aluksesta toiseen paikasta ja liikkeestä riippumatta.

Utö-luokan paikka on ennen kaikkea rannikkojoukkojen huollossa. Käytännössä niillä korvattiin liikkuvien osastojen huollon vanha kalusto, eli Rannikkouiskot. Korvattua kalustoa näkyykin siirtyneen Ukrainan käyttöön.
 
Viimeksi muokattu:
En tiedä miten asia mahdollisesti on edennyt, mutta kaavailuissa on ollut Hylkeen ja Hallin korvaaminen ehkä seuraavalla hallituskaudella vähän eri tyypin aluksilla, joilla kyettäisiin tukemaan laivastoa muuallakin, kuin saaristossa. Käytännössä huollon pitäisi kyetä seuraamaan korvetteja Itämeren alueella ja hoitamaan täydennyksiä myös ajossa, eikä vain paikallaan. Louhellahan on jo kyky tankata tuettavia aluksia ajossa, mutta vain perässä uitettavan polttoaineletkun kautta. Jatkossa tarvittaisiin kyky täydentää kyljeltä ajossa, jotta saataisiin siirrettyä muutakin kuin löpöä. RAS-määritelmä tietysti täyttyy aina kun tavaraa siirtyy suoraan aluksesta toiseen paikasta ja liikkeestä riippumatta.

Utö-luokan paikka on ennen kaikkea rannikkojoukkojen huollossa. Käytännössä niillä korvattiin liikkuvien osastojen huollon vanha kalusto, eli Rannikkouiskot. Korvattua kalustoa näkyykin siirtyneen Ukrainan käyttöön.
Eikä vain Itämeren alueella vaan R0, rajoittamattomalla liikennealueella pl. arktiset alueet (jäätyneet). Ehdottomasti tämä Itämereen rajoituneisuus ptiää jo heivata pois.
 
Eikä vain Itämeren alueella vaan R0, rajoittamattomalla liikennealueella pl. arktiset alueet (jäätyneet). Ehdottomasti tämä Itämereen rajoituneisuus ptiää jo heivata pois.
Tässä kohdin pitää tietysti muistaa, että huoltoalukset kustannetaan vain osittain merivoimien momentilta. Itämeri on julki lausuttu tavoite eikä sen enempää välttämättä kannata tavoitellakaan, tai lasku saattaa sekä pompsahtaa uusiin sfääreihin, että jäädä kokonaan itse maksettavaksi.

Pidetään siis kieli keskellä suuta ja puhutaan öljyntorjuntakykyjen laajentamisesta koko Itämeren alueen kattavaksi.

Editoidaanpa vähän:

Siis kustannettaisiin. Eihän tuollaisesta tulevaisuuden hankinnasta ole mitään varmuutta, eli pidetään konditionaali mukana sordiinon lisäksi.
 
Viimeksi muokattu:
Tässä kohdin pitää tietysti muistaa, että huoltoalukset kustannetaan vain osittain merivoimien momentilta. Itämeri on julki lausuttu tavoite eikä sen enempää välttämättä kannata tavoitellakaan, tai lasku saattaa sekä pompsahtaa uusiin sfääreihin, että jäädä kokonaan itse maksettavaksi.

Pidetään siis kieli keskellä suuta ja puhutaan öljyntorjuntakykyjen laajentamisesta koko Itämeren alueen kattavaksi.

Editoidaanpa vähän:

Siis kustannettaisiin. Eihän tuollaisesta tulevaisuuden hankinnasta ole mitään varmuutta, eli pidetään konditionaali mukana sordiinon lisäksi.
Öljyntorjuntakyky on jätettävä aluksesta kokonaan pois. Merivartioston alukset voisivat huolehtia siitä tulevaisuudessa. Tai jotkut muut.

Sotalaivaston tehtävät ovat oikeastaan siellä öljyvahinkojen aiheuttamispuolella. Taantumuksen ajan arvot ja toimintatapamallit pitää nyt hylätä kertakaikkiaan ja luoda Suomeen oikeat Merivoimat.

Ehkä hankintaa ei tapahdu koskaan, mutta se ei tarkoita sitä, etteikö se pitäisi tapahtua. Ja oikealla, puhtaalla konseptilla eikä millään "erikoisolosuhteiden sekoilulla" mistä on IHAN RIITTÄVÄSTI jo kokemusta.
 
Back
Top