Merivoimien kehitysnäkymät

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Museo
  • Aloitus PVM Aloitus PVM
Olisi näköjään se hymiö pitänyt kuitenkin lisätä alkuperäiseen viestiin.

Ajat kovenee itse kullakin, ei ole enää varaa moiseen luksukseen.

Yhdysvaltojen viimeinen tykkejä pääaseistuksena käyttänyt Forrest Sherman -luokka (1953-1958 valmistuneet) pärjäsi kolmella 127 millimetrisellä. Lisäksi oli 76 mm ilmatorjuntatykkejä.

Aavalla merellä taistelemaan suunniteltujen nykypäivän hävittäjen ei ole tarkoitus vaihtaa tykkitulta tasaväkisten vastustajien kanssa, kanssakäynti hoidetaan ohjuksilla. Nykypäivän aluksessa ohjukset ovat käytännössä pääase ja jäljelle jääneen tykin voi ennemmin mieltää menneiden aikojen laivojen kevyempien pattereiden korvikkeena.

Erityisolosuhde, mutta onkohan missään laivassa vastatykistötutkaa? Tai siis vastatykistömoodia, monitoimitutkiahan ne alkaa olla. Venäjällähän on mahdollisesti jokunen liikkuva rannikkotykki Mustanmeren laivastossa, ja Suomi on myös hankkimassa...

 
Ainakaan valmistaja ei brosyyrissään mainista niille kykyä torjua ohjuksia. Tulenjohto on pelkällä optiikalla (lämpökamera + laser), se ainakin rajoittaa. Jo keulan 127 mm lienee pätevämpi ohjustorjuntaan.
Eikös tuon 127mm pääasiallinen myyntivaltti ole 100km kantamalla ohjautuva ammus? Alla olevalta listalta HE-CVT ja HE-IR ilmamaaliin?

1722380999362.webp
 
HE-IR:stä ei löydy mitään tietoa. HE-CVT (ja HE-VT?) on useiden anekdoottien mukaan varustettu lähisytyttimellä ja tarkoitettu ilmamaaleja vastaan. "Volcano" 127 mm kanuuna ei ole hylännyt mitään aiempien versioidensa kyvystä vaikuttaa ilmamaaleihin, mutta eihän tosiaan mikään CIWS ole.
 
Ajat kovenee itse kullakin, ei ole enää varaa moiseen luksukseen.



Erityisolosuhde, mutta onkohan missään laivassa vastatykistötutkaa? Tai siis vastatykistömoodia, monitoimitutkiahan ne alkaa olla. Venäjällähän on mahdollisesti jokunen liikkuva rannikkotykki Mustanmeren laivastossa, ja Suomi on myös hankkimassa...

Ei ainakaan varsinaisesti. Enkä ole itse törmännyt, että kukaan valmistaja olisi varsinaisesti mainostanut monitoimitutkassaan vastatykistö ominaisuutta. Eräässä tutkassa on kyllä semmoiseen viittaavaa ollut.

Ehkä suuret merivallat eivät näe mistään tulevaa tykistökranaattia uhkana alukselle? Ts. he joko pysyy sen kantaman ulkopuolella tai sitten se ase tiedustellaan jo hyvissä ajoin ja tuhotaan esim laivan hekosta ammuttavalla rynnäkköohjuksella tai välitetään maali jonkun muun elementin tuhottavaksi. Jos ei luoteta sitten oman tykin voimaan esim hekon toimiessa tulentähystäjänä.

Tässähän on erilaisia vaihtoehtoja vaikka kuinka... Saattaa olla, että dronen havaitsemiseen käytettävä moodi toimii myös tykistöammukseen (lähitulevaisuudessa)?
 
HE-IR:stä ei löydy mitään tietoa. HE-CVT (ja HE-VT?) on useiden anekdoottien mukaan varustettu lähisytyttimellä ja tarkoitettu ilmamaaleja vastaan. "Volcano" 127 mm kanuuna ei ole hylännyt mitään aiempien versioidensa kyvystä vaikuttaa ilmamaaleihin, mutta eihän tosiaan mikään CIWS ole.
HE-IR brosyyrin mukaan havaitsee jälkipolttimen. Painaa kuitenkin 30kg eikä ilmeisesti ohjaudu.

Kaikessa mielessä erittäin mielenkiintoinen härveli tämä tykki.
 
Leonardon omassa 06/2022 päivätyssä Vulcano-esitteessä (keskimmäinen lainaus) väitetään, että herätesytytin on korvattavissa IR- tai puoliaktiivisella laser-hakupäällä. IR-hakupäätä käyttäen voidaan ampua liikkuvia merimaaleja. Laser-hakupää soveltuu paikallaan olevia ja liikkuvia maaleja vastaan (maininta merimaalista jätetty pois).

"The shell is filled with IM explosive and it is made up of specific patented preformed tungsten rings, enabling an extremely high effectiveness against soft and lightly protected targets; the detonation trigger is generated by a Radio Frequency (RF) programmable fuse capable of various functionalities, such as: altimetric, instantaneous and delayed impact."

"When the RF fuse is replaced with the alternative dedicated terminal homing sensors the ammunition can also effectively engage moving naval targets in case of IR(InfraRed) sensor or, in case of SAL (Semi Active Laser), laser designated targets (forward observer required), stationary and moving, with further improved precision with respect to pure GPS guidance."

"Capability to nullify Target Location Error (TLE) for stationary and moving targets (with IR and SAL Seeker)."



Navweaps.comissa on kuvia Vulcanon rakenteesta.

1722435473832.webp
 
Rimpac 2024 Sinkex oli viikko sit. Upottivat USS Tarawan ja USS Dubuquen.
Tarawaa ammutiin Harpoonilla, F-18 kantamilla AGM-158C LRASM stealh meritorjuntaohjuksilla. Joilla ei nyt noin isoon tyhjään paattiin isoja vaikutuksia ollut. Tarawan upotti B2 tiputtama 2000lbs Quicksink pommi.
 
Hiding in plain sight -alus. USN:n kaupallisen roron konversio merelliseen erikoisjoukkotoimintaan.
Tuleekohan apuristeilijät vielä takaisin... :)
 
Rauma-luokalla ei ole enää sonaria. Ne vehkeet siirrettiin MLU:n yhteydessä Hamina-luokalle. Ilman tulenjohtoa napakymppejä edellyttävä Elma on varsin turha kapistus. Syvyyspommejahan voi aina pudotella muidenkin kaverina ja kulkeehan siellä kannella tarvittaessa miinojakin, joten pelkkä kikkeli kädessä ei tarvitse sotia.

Enkä epäillytkään että MTO olisi poistamisen ilosta mihinkään lähdössä vaan juurikin tuo viimeinen käyttöpäivä saattaa tulla vastaan. Puhutaan kuitenkin noin viidestä vuodesta ennen kuin korvetteja alkaa olla käytössä.
Ihan oikea havainto. Rauma-luokan asevaikutus on palveluksen kääntyessä lisäajalle voimakkaasti kuihtumaan päin, mutta muita avuja löytyy silti jatkossakin. Ja ne ovat olennaisia suorituskyvyn osasia siinä kuin aseetkin.

Valvonta- ja tiedustelukyky säilyy alusten elinkaaren loppuun saakka, samoin omasuojakyky. Ja tärkeänä tehtävänä on myös tuo edellä mainittu laivahenkilöstön palvelusrutiinien ylläpito.

Enemmän vartio-, kuin taistelualuksia noista saattaa loppuvaiheessa tulla. Arvaan ettei MTO85M:n poistumista em. syystä tulla isosti julkisuudessa repostelemaan.
 
Aihe on kyllä mielenkiintoinen eikä siitä ole tihkunut julkisuuteen oikein mitään. Hamina-luokan poiston ajankohta alkaa olla niin lähellä, että jonkinlaista vaihtoehtojen pureksintaa varmaan jo suoritetaan.

Rauma-luokan jatkoaikaa olen myös ihmetellyt. Eikö niiden ohjukset ala olla jo poistokamaa? Mitä sen jälkeen jää jäljelle? Keulatykki?

Voi tietysti miettiä muuttuuko kupletin juoni Itämerellä jatkossa siihen vanhan tuttuun, jossa Venäjän laivasto vain pussitetaan satamiinsa? Sillä olisi tietysti oma vaikutuksensa suorituskykyvaateisiin.
Suunnittelu on varmasti jo käynnissä. Tuottaako se uuden taistelualusluokan on toinen asia. Muotoillaan vaikka niin, että en hämmästy vaikka meikäläiset merivoimat NATO-oloissa koostuisivat 40-luvulle tultaessa neljästä korvetista ja miinantorjuntakalustosta.

Henkilökohtaisesti ennustan siis panostusta jälkimmäiseen. Mallina voisivat olla Belgian ja Hollannin pikapuoliin käyttöön otettavat monipuoliset MCM-emäalukset, joilla täällä olisi tietysti omasuojakyky ja joita voisi myös käyttää vartiotehtävissä. Hieman vähemmän erikoistunut, eli monikäyttöisempi versio samasta teemasta siis. Muodollisesti ne korvaisivat Pansio- ja Hamina-luokkien suorituskyvyt pintatorjuntaa lukuunottamatta.
 
Ohjukset, torpedot ja jotkut muutkin laitteet EIVÄT ole ilmestyneet yllättäen "budjetin ulkopuolelta". Tämä on tiedotettu hankkeen puolesta ihan alusta saakka. Ne ovat olleet koko ajan GFE-toimituksia kuten tykkikin (siirretty Hamina-luokalta). Kokonaisuudessaan GFE-paketin arvo on varmaan kymmeniä miljoonia per alus ja sen toki asioista ymmärtävät niin PV:ssa kuin maailmallakin ovat aina tienneet. Ja mikä on myös usein asianlaita ulkomaalaisissakin laivaprojekteissa. Asevalmistajat eivät lähtökohtaisesti edes myy aseita millekään telakalle, vaan tilaavat merivoimat/vast valtion organisaatio ne joutuu ostamaan.
Tämä yllätyksestä änkkääminen, joka vain jatkuu ja jatkuu on mielenkiintoinen kuvio. Asia on koko ajan ollut esillä mm. Purasen esityksissä, mutta ei vain mene jakeluun.
 
Niin, totuus on, että Turunmaa-lk:n edistykselliset ratkaisut herätti laajaa kiinnostusta. N. 35 s huippunopeuteen pystyvä alus, jolla oli toisaalta 5000 nm toimintamatka ja silloisen hävittäjän tulivoima. Ja tarkka. Paljon tarkempi kuin yksikään kilpaileva yritys, käsittääkseni. USA:n 127mm Mk45 saatiin tuotantoon käyttöön 1971 ja tulinopeus vain 20 ls/min Turunmaan 120-millisen 80 ls/min vastaan.

Ohjuksia aluksiin ei saatu, mutta toisaalta laiminlyödyt Merivoimat joutui pärjäämään todella pienillä pelimerkeillä. Ne on olleet aina Suomessa laitapuolet, sekava aluskokoelma ilman suurta visiota. Nyt tilanne on vihdoin paranemassa.

Kun vielä semmoinen oikea laivastoajattelu pääsisi läpäisemään tämän sarkatakkilinjan kunnolla. Tämän pitäisi näkyä Pohjanmaiden jälkeen Hamina-luokan seuraajan konseptoinnin ja suunnittelun onnistumisena.
Tuosta "silloisen hävittäjän tulivoimasta" ottaisin vähän pois. Jos mietitään vaikka länsinaapurin saman aikakauden Hallandia, niin sillä oli kuitenkin kaksinkertainen teoreettinen ja moninkertainen jatkuva tulinopeus tykkiveneisiimme verrattuna. Lisäksi Hallandin 120mm Boforseihin ( kaksi tuplatykkiä, 40ls/min/putki ) oli merimaalikranaatit.

WW2-hävittäjiin verraten oltiin varmasti samoissa suuruusluokissa. Siis hetkellisesti ja sehän varmaan riitti. Merimaalikranaatti oli kyllä vakava puute.
 
Tuosta "silloisen hävittäjän tulivoimasta" ottaisin vähän pois. Jos mietitään vaikka länsinaapurin saman aikakauden Hallandia, niin sillä oli kuitenkin kaksinkertainen teoreettinen ja moninkertainen jatkuva tulinopeus tykkiveneisiimme verrattuna. Lisäksi Hallandin 120mm Boforseihin ( kaksi tuplatykkiä, 40ls/min/putki ) oli merimaalikranaatit.

WW2-hävittäjiin verraten oltiin varmasti samoissa suuruusluokissa. Siis hetkellisesti ja sehän varmaan riitti. Merimaalikranaatti oli kyllä vakava puute.
Niin, Suomessa voitiin vain haaveilla Hallandin tasosta tuolloin.
Mutta suurin osa oikeista vastustajista oli ihan jotain muuta. Pitääpä alkaa kaivelemaan lähteitä Neuvostolaivaston voimasta Itämerellä 1970-luvulla. Mitähän tuosta kirjahyllystä mahtaa löytyä...
 
Niin, Suomessa voitiin vain haaveilla Hallandin tasosta tuolloin.
Mutta suurin osa oikeista vastustajista oli ihan jotain muuta. Pitääpä alkaa kaivelemaan lähteitä Neuvostolaivaston voimasta Itämerellä 1970-luvulla. Mitähän tuosta kirjahyllystä mahtaa löytyä...
Juu. Asiaa voi lähestyä monelta kantilta. Itänaapurin aikalaisverrokki olisi Kashin-luokka, jossa tykistöaseistus oli jo sivuroolissa ja it-ohjukset pääaseena. Edellisen luokan eli Kotlinien 130mm oli sinällään asiallinen tykki, mutta hetkellinen tulinopeus oli vaatimaton. Ensimmäiset tulivoimaiset tykit taisivat Neukkulassa tulla hävittäjiin vasta Sovremennyy-luokalle.

Halland on omaan silmään ehkä jopa tyylikkäin kaikista tykistökauden hävittäjistä. En osaa laskea noita ohjushävittäjiksi, sen verran alkeelliset vehkeet niissä oli. Smålandia pitää aina käydä merimuseolla katsomassa, kun Göteborgin suunnalle satunnaisesti sattuu. Ruotsi oli 50-luvulla kehityksen tasalla. Meillä on uusien korvettien myötä erinomainen mahdollisuus samaan, jos vain projektissa onnistutaan.

Ja se kaksihorminen Bofors oli kaiketi ihan soiva peli. Läheltä liippaasi ettei ko. tykki ole Hollannilla edelleen käytössä. Käsittääkseni sitä harkittiin ihan tosissaan Trumpien jälkeen vielä nykyisiinkin fregatteihin. Viisituumainen lie ollut kuitenkin fiksumpi valinta.
 
Liettua hankkii uuden hinaajan. Ensimmäinen alus, joka on Liettuan merivoimille rakennettu uutena. Pieni, mutta historiallinen hankinta.

Marine Alutech taisi kuitenkin jo ehtiä toimittamaan Latvialle kaksi Jehu-luokan venettä, parantamaan Latvian merivoimien toiminta- ja valvontakykyä erityisesti Curonian laguunilla.

 
Back
Top