Merivoimien kehitysnäkymät

[A.Spritz]

Tarvitaanko meitä siellä mihinkään? Eikö riitä, jos keskitymme siihen Itä-Suomenlahteen vv 1941-44 esimerkin mukaisesti. Meillä on kuitenkin 1300 km kaistaa itärajalla, jossa liittolaiset voivat auttaa vain rajallisesti.

On kai ihan realistista että liittokunnan taistelujaotuksessa voi esim. yksi meikäläinen korvetti mennä etelämmäs ja sieltä tulee vaikkapa hollantilainen it-kykyinen fregatti pohjoiseen. Miinat ja lentokoneista laukaistavat ohjukset ovat kuitenkin pääuhka. Merivoimiemme pääoperaatiosuunta on kuitenkin omilla vesillä ja niiden tuntumassa. Korveteilla varmaan enemmänkin Saaristomeren-Ahvenanmaan suunnalla.

Hämmästelen ajatusta siitä että Venäjän laivasto päästettäisiin jotain Itämerellä mahdollisesti olevaa yksittäistä sukellusvenettä lukuunottamatta edes ulos satamasta.

 

[A.Spritz]

Kyllä se uhka siellä vielä on, mutta se pitää käydä kohtaamassa liittolaisten kanssa n. 500 - 700 km päässä.
Se vaatii ihan jotain muuta kuin lätäkkölaivaston.

Kuihtuminen ja poistuminen ovat toki kaksi täysin eri asiaa. Eihän Venäjän Itämeren laivasto kuitenkaan ole mitään sen suuntaistakaan, kuin kylmän sodan aikana. Tai on saman suuntaista, koska laivat ovat edelleen pääosin samoja.

 

[Analysti]

On kai ihan realistista että liittokunnan taistelujaotuksessa voi esim. yksi meikäläinen korvetti mennä etelämmäs ja sieltä tulee vaikkapa hollantilainen it-kykyinen fregatti pohjoiseen. Miinat ja lentokoneista laukaistavat ohjukset ovat kuitenkin pääuhka. Merivoimiemme pääoperaatiosuunta on kuitenkin omilla vesillä ja niiden tuntumassa. Korveteilla varmaan enemmänkin Saaristomeren-Ahvenanmaan suunnalla.

Hämmästelen ajatusta siitä että Venäjän laivasto päästettäisiin jotain Itämerellä mahdollisesti olevaa yksittäistä sukellusvenettä lukuunottamatta edes ulos satamasta.

Juu, samoin. Kyllä ne pyritään tuhoamaan jo satamiinsa. Mutta ei ne pinta-alukset ole se ainoa uhka. Sukellusveneet voi päästä merelle ja meri-ilmavoimat voi pyrkiä Suomeen ja Viroon suuntaavan saattueen kimppuun. Ja missään tapauksessa alukset ei toimi tuolla tavalla yksittäisinä aluksina. Nato kokoaa 2 - 3 taisteluosastoa Itämerelle, mutta tuskinpa siinä hollantilaista fregattia tullaan näkemään. Ehkä amerikkalainen hävittäjä? Näes oikean BMD-kyvyn tuonti mahdollisimman ylös on takuulla "isoissa pöydissä" hyödylliseksi nähtävä skenaario? Itämeren maiden täytyy koota itse riittävät laivastot. Suomen Merivoimien koko operatiivinen suunnitelma täytyy tietenkin nitoa tähän viitekehykseen.

"Pohjanmaiden" nimittäminen muuten korvetiksi on lievästikin sanoen älyllisesti epärehellistä. Noin 4000 tonnin alus, joka taistelee kaikkiin ulottuvuuksiin, on fregatti. Vain oma henkilökohtainen mielipiteeni.

K-130 ja Visby ovat korvetteja.

 

[Rimfire]

Eiköhän Suomen laivaston päätoiminta ole jatkossa(kin) saattuetoiminnan suojaaminen itämerellä. Toki se voi olla omia rantoja etäämmällä, mutta tyhjiötä ei voi jättää.

Pohjanmaa lk-myötä herää myös kysymys, että näillä IT-rooli ESSM-kyvyllä? Onko ihan vain oman taisteluosaston suojaa?

 

[Snautsi]

Eiköhän Suomen laivaston päätoiminta ole jatkossa(kin) saattuetoiminnan suojaaminen itämerellä. Toki se voi olla omia rantoja etäämmällä, mutta tyhjiötä ei voi jättää.

Pohjanmaa lk-myötä herää myös kysymys, että näillä IT-rooli ESSM-kyvyllä? Onko ihan vain oman taisteluosaston suojaa?

ESSM on tuolla 50km+ kantamallaan käytännössä tehokas juurikin oman taisteluosaston ja itsensä suojaamiseen. Jos haluttaisiin toimia IT-roolissa, niin tarvittaisiin edes jollakin tasolla ABM kykyinen ohjus kuten SM-2. Isommat pojat käyttävät ESSM:ää puhtaasti omasuojana.

Pidemmän kantaman puikosta on syntynyt itselle todella harhainen haave, että kun PAC-3 integroitiin/integroidaan Mk-41 laukaistavaksi, niin samalla tavalla Suomi voisi saada PAAC-4 (David's Sling - Stunner) -ohjuksesta merivoimille pidemmän kantaman ohjuksen. Tämä on tietysti epärealistista, mutta hauska ajatusleikki joka tapauksessa.

 

[Analysti]

ESSM on tuolla 50km+ kantamallaan käytännössä tehokas juurikin oman taisteluosaston ja itsensä suojaamiseen. Jos haluttaisiin toimia IT-roolissa, niin tarvittaisiin edes jollakin tasolla ABM kykyinen ohjus kuten SM-2. Isommat pojat käyttävät ESSM:ää puhtaasti omasuojana.

Pidemmän kantaman puikosta on syntynyt itselle todella harhainen haave, että kun PAC-3 integroitiin/integroidaan Mk-41 laukaistavaksi, niin samalla tavalla Suomi voisi saada PAAC-4 (David's Sling - Stunner) -ohjuksesta merivoimille pidemmän kantaman ohjuksen. Tämä on tietysti epärealistista, mutta hauska ajatusleikki joka tapauksessa.

Kyllä, juuri näin.

SM-2 ja sen seuraaja ovat ihan kelpo ratkaisuja. Edellyttää kyllä toista moduulia, jotta lataus voisi olla esim 8 kpl isoja ja 32 pieniä.

 

[Analysti]

Kuihtuminen ja poistuminen ovat toki kaksi täysin eri asiaa. Eihän Venäjän Itämeren laivasto kuitenkaan ole mitään sen suuntaistakaan, kuin kylmän sodan aikana. Tai on saman suuntaista, koska laivat ovat edelleen pääosin samoja.

Onneksi laivat ovat paljolti samoja. No, on siellä pari uuttakin alusluokkaa, mutta lännen panostus (Suomi 4, Ruotsi 4 ja Puola 3) on ylivertainen niihin nähden.

 

[Jopuni]

Pohjanmaa lk-myötä herää myös kysymys, että näillä IT-rooli ESSM-kyvyllä? Onko ihan vain oman taisteluosaston suojaa

Luulen ìt-suojan olevan omaa ja saattuetta varten ja sitten satamassa paikallisesti.

 

[Leaderwolf]

Kyllä, juuri näin.

SM-2 ja sen seuraaja ovat ihan kelpo ratkaisuja. Edellyttää kyllä toista moduulia, jotta lataus voisi olla esim 8 kpl isoja ja 32 pieniä.

Eli se SM-6 voi olla jopa haaveiden rajoissa, jos meri ja ilmavoimat pystyvät yhteistyöhön hankinnoissa? Olettaen toki että SM-6 AIM-174 variantti on oikeasti toimiva eikä pelkkä täyte USAFin ja laivaston odottaessa AIM-260 JATM ohjuksia.

 

[Analysti]

Eli se SM-6 voi olla jopa haaveiden rajoissa, jos meri ja ilmavoimat pystyvät yhteistyöhön hankinnoissa? Olettaen toki että SM-6 AIM-174 variantti on oikeasti toimiva eikä pelkkä täyte USAFin ja laivaston odottaessa AIM-260 JATM ohjuksia.

Toivoa sopii mahdollisimman suurta viisautta päättäjiltä nyt. Meri- ja Ilmavoimien iskukyky on Suomen puolustuksen lukko.

 

[atu-c2]

Meriversio Stunnerista, pidempi mutta kapeampi boosteri (tai voi olla myös pienempikin (tilavuudeltaan) kun kantama on tällä hetkellä aikamoinen).
Voisi luulla jos boosteri olisi kapeampi, niin saisiko niitäkin quad pakattua ESSM tyylisesti?

 

[Analysti]

Meriversio Stunnerista, pidempi mutta kapeampi boosteri (tai voi olla myös pienempikin (tilavuudeltaan) kun kantama on tällä hetkellä aikamoinen).
Voisi luulla jos boosteri olisi kapeampi, niin saisiko niitäkin quad pakattua ESSM tyylisesti?

Kannattaa lukea tarkasti mitä ohjuksesta sanotaan. Sen EI SANOTA torjuvan maalia 300 km päässä vaan maaleja, jotka ovat ballistisella radalla ammuttuna 40 - 300 km päästä. Ohjuksen koosta ja painosta voi päätellä sen tehollisen kantaman olevan reilusti alle 100 km. ESSM:lle yksi ilmoitettu kantama on yli 50 km. Joten ero ei ole kovin suuri loppujen lopuksi ja sitten ne todelliset, liikehtivää maalia vastaan olevat kantamat ovat jotain ihan muuta kuin mainosmiesten luvut. Asiantuntijat kyllä tietää tarkat arvot, mutta luonnollisesti niitä ei täällä ilmaista.

SM-2 ja sen seuraajat ovat ESSM jälkeen se seuraava porras, jolla tulivaikutus ulotetaan sinne n. 100 km päähän. Pidemmälle ei pysty eikä ole tarvettakaan.

Uuden ohjuksen integrointi Mk-41:seen (ja vielä päälle CMS:ään) on aika hintava projekti. Kukahan niitä mahtais kyetä kustantamaan, Suomi ei ainakaan.

 

[Analysti]

Luulen ìt-suojan olevan omaa ja saattuetta varten ja sitten satamassa paikallisesti.

Satamaan ei sotatilanteessa kannata mennä. Paikan vaihtuminen koko ajan antaa valtavasti enemmän suojaa kuin mikään it...

 

[KymJP2K]

Huomaa heti, ettei sinulla ole minkäänlaista merisodan alan koulutusta. Eikä työkokemusta siihen päälle.

Kun jo peruskäsitteet ovat hukassa. Mikä on "fleet oiler", paljonko sen uppouma on ja paljonko se kykenee antamaan taisteluosastolle polttoainetta? Kun jo yksi alus tankkaa enemmän kerralla kuin tässä kyseessä oleva alus kykenee kantamaan...

Mukava kun voin auttaa. "Fleet oiler" on WW2 termi tankkilaivalle joita USA:lla oli hieman toista sataa. Mielestäni kuvastaa kivasti asiaa mitä aiot tässä tehdä, eli tankata aivan liian pitkälle ajettua pikkuvenettäsi jotta pääset sillä takaisin rantaan.

HyperWar: US Navy Oilers & Tankers, 1940-45

All US Navy Oilers and tankers of World War II, listed by type and class, with links to individual ships.

www.ibiblio.org

Jos oileria tarvitsee, hollantilaisilla (taas kerran) olisi valmiina konsepti. Mittaa 200m ja syväys vain 7,8m. Samalla mahtuu 6kpl Nh90 ja kunnolla tavaraa ruumaan. Samalla voidaan odottaa amerikkalaisten maihinousukaluston uusintaa ja siirtyä ahvenanmaan puolustuksen osalta haihattelusta oikeaan materiaaliin.

HNLMS Karel Doorman (A833) - Wikipedia

en.wikipedia.org

Rahtilaivan polttoaineen kulutusta estimoidaan kaavalla MAX x (speed%)^3. Jossa max on a maksiminopeuden kulutus ja speed% on ajonopeus maksimista. ^3 on kuutio. Eli jos 4000 GWT tonnin rahtipaatti vie vaikka 20t/päivässä hana auki, vie se 50% nopeudella 20t * (0,5)^3. Täysi lasti lisää kulutusta noin 20%. Käytetyn polttoaineen rikkipitoisuus (% palamatonta) lisää kulutusta. Lisäksi kysymys kulutuksesta on "hieman" outo, laivojen rungot ovat yksilöitä ja laivan kulutus selviää lopulta käytön perusteella.

Fregattien kulutuksen arviointia haittaa lisäksi käytöön tuleva diesel-kaasumoottori. Kaasumotti GE:ltä, Diisselit Manilta. Kaasulla ajetaan vain huippunopeutta, joten kaasun kulutus riippuu täysin huippunopeudella ajatusta ajasta. Tämä taas riippuu tehtävästä. Näiden kulutuksesta minulla ei ole tarkkaa tietoa, mutta voisin yrittää kysellä kun tunnen muutaman värtsillä moottoreita suunnittelevan tohtorin. Joka tapauksessa fleet oilerisi tarvitsee sekä neste- että kaasutankit.

P.S. No jos helpottaa niin Finnlinesin ex-tj oli minulla jonkin aikaa töissä. Laivailtiin asioita. Tämän kokemuksen perusteella mm. itsenäisen suomen huollon tuominen meriteitse oli aivan typerää jo pelkkien vakuutusmaksujen vuoksi, eikä tonnikustannuksessa juuri säästetä järkeviin vaihtoehtoihin verrattuna. Peruskoulutukseltani olen tuta-DI, erilaisia toimitusketju- ja ostohommia 15v. Olen myös rakennellut kehitysmaihin ison sataman ja siihen liittyvät rauta- ja moottoritiet. Nykyään harjoitan lääketiedettä, jota muuten voi harrastaa hyvinkin joustavasti pari päivää viikossa.

Niin mitenkäs se B2 ostos vai hommataanko lentotukialus? Näillä itämerellä tekee kaikkea sinun strategioihisi sopivia juttuja. Kuvastat hyvin tässä langassa "experttinä" esiintyvää ihmistä, jonka oikea kokemus luultavasti on puoli vuotta Haminalla keittiössä. Sen jälkeen onkin jo amiraalin natsat tienattu ja capex valtuudet lentotukialuksen ostoon.

 

[mechanicus]

Kaasun kulutus? Kaasutankit? Nyt kannattanee sivistää itseään vaikka wikistä, mitä GODLAG ja edelleen gas turbine tarkoittavat.

 

[Analysti]

Mukava kun voin auttaa. "Fleet oiler" on WW2 termi tankkilaivalle joita USA:lla oli hieman toista sataa. Mielestäni kuvastaa kivasti asiaa mitä aiot tässä tehdä, eli tankata aivan liian pitkälle ajettua pikkuvenettäsi jotta pääset sillä takaisin rantaan.

HyperWar: US Navy Oilers & Tankers, 1940-45

All US Navy Oilers and tankers of World War II, listed by type and class, with links to individual ships.

www.ibiblio.org

Jos oileria tarvitsee, hollantilaisilla (taas kerran) olisi valmiina konsepti. Mittaa 200m ja syväys vain 7,8m. Samalla mahtuu 6kpl Nh90 ja kunnolla tavaraa ruumaan. Samalla voidaan odottaa amerikkalaisten maihinousukaluston uusintaa ja siirtyä ahvenanmaan puolustuksen osalta haihattelusta oikeaan materiaaliin.

HNLMS Karel Doorman (A833) - Wikipedia

en.wikipedia.org

Rahtilaivan polttoaineen kulutusta estimoidaan kaavalla MAX x (speed%)^3. Jossa max on a maksiminopeuden kulutus ja speed% on ajonopeus maksimista. ^3 on kuutio. Eli jos 4000 GWT tonnin rahtipaatti vie vaikka 20t/päivässä hana auki, vie se 50% nopeudella 20t * (0,5)^3. Täysi lasti lisää kulutusta noin 20%. Käytetyn polttoaineen rikkipitoisuus (% palamatonta) lisää kulutusta. Lisäksi kysymys kulutuksesta on "hieman" outo, laivojen rungot ovat yksilöitä ja laivan kulutus selviää lopulta käytön perusteella.

Fregattien kulutuksen arviointia haittaa lisäksi käytöön tuleva diesel-kaasumoottori. Kaasumotti GE:ltä, Diisselit Manilta. Kaasulla ajetaan vain huippunopeutta, joten kaasun kulutus riippuu täysin huippunopeudella ajatusta ajasta. Tämä taas riippuu tehtävästä. Näiden kulutuksesta minulla ei ole tarkkaa tietoa, mutta voisin yrittää kysellä kun tunnen muutaman värtsillä moottoreita suunnittelevan tohtorin. Joka tapauksessa fleet oilerisi tarvitsee sekä neste- että kaasutankit.

P.S. No jos helpottaa niin Finnlinesin ex-tj oli minulla jonkin aikaa töissä. Laivailtiin asioita. Tämän kokemuksen perusteella mm. itsenäisen suomen huollon tuominen meriteitse oli aivan typerää jo pelkkien vakuutusmaksujen vuoksi, eikä tonnikustannuksessa juuri säästetä järkeviin vaihtoehtoihin verrattuna. Peruskoulutukseltani olen tuta-DI, erilaisia toimitusketju- ja ostohommia 15v. Olen myös rakennellut kehitysmaihin ison sataman ja siihen liittyvät rauta- ja moottoritiet. Nykyään harjoitan lääketiedettä, jota muuten voi harrastaa hyvinkin joustavasti pari päivää viikossa.

Niin mitenkäs se B2 ostos vai hommataanko lentotukialus? Näillä itämerellä tekee kaikkea sinun strategioihisi sopivia juttuja. Kuvastat hyvin tässä langassa "experttinä" esiintyvää ihmistä, jonka oikea kokemus luultavasti on puoli vuotta Haminalla keittiössä. Sen jälkeen onkin jo amiraalin natsat tienattu ja capex valtuudet lentotukialuksen ostoon.

Eli lisää tietämättömyyttä.

Se "Fleet Oiler" on tosiaan tankkeri, jonka uppouma on helposti yli 20 000 tonnia. Jopa 40 000 tonnin aluksia lienee tuossa alusluokassa.
Nyt on kyse "Tender" tai "Support ship" -tyyppisestä aluksesta, joka tukee taistelualuksia pysymään toiminta-alueella pidempään. Saksan Elbe-luokka on hiukan pienehkö nykymittapuilla, mutta noin 5500 tonnin alus alkaisi jo riittämään.

Tuollaisen pienen huoltoaluksen tehtävä on jatkaa varsinaisen taistelualuksen operointiaikaa operaatioalueella esim yhdestä viikosta neljään viikkoon. Näkee heti, ettet tajua tästäkään kokonaisuudesta yhtään mitään. Se nyt ei yllätä.

Fregateissa ei ole mitään "diesel-kaasumoottoria" vaan siinä on neljä MAN-dieselgeneraattoria (4 x 1920 kW), kaksi sähkömoottoria ja GM:n kaasuturbiini (28 MW). Generaattorit tuottavat sähkön akselimoottoreille risteilynopeudella ja suurempaa/täyttä tehoa tarvittaessa kytketään mukaan kaasuturbiini. Sillä aluksen pitäisi sitten saavuttaa huippunopeutensa, yli 26s.

Turbiini ja dieselit käy samalla polttoaineella, mitään kaasuja ei taistelualuksille tankkailla. Aluksen polttoaineenkulutus voi vaihdella laajalla alueella. Huonoimmillaan sen hyötysuhde on kun diesel-sähköisen koneiston teho ei riitä, mutta kaasuturbiinia joudutaan ajamaan osateholla. Museoitu tykkivene kulutti risteilyajossa hiukan yli kuution tunnissa, täydellä teholla ainetta meni 6 kuutiota. Siinä hiukan haarukkaa.

Yleisellä tasolla asiantuntija, kuten minä, pystyy kyllä laskemaan tuollaisen aluksen tehontarpeen eri nopeusalueilla ja määrittämään myös polttoaineen kulutuksen 5% tarkkuudella ihan koneiden julkisten data-lehtien ja yleisen ymmärryksen avulla. Suomen Puolustusvoimat ei taida julkistaa fregatin polttoaineen määrää mutta toimintasäteen jollakin nopeudella se ehkä ilmoittaa kansainväliseen tapaan. Ei tuollaiset alukset kovin suuresti toisistaan poikkea, niin hyviä arvioita on aika helppo tehdä ihan julkisten tietojen pohjalta. Ihan kiusallaan en nyt niitä tähän laita niin saa jotkut asiasta oikein kiinnostuneet laskea itse.

Sinun alatyylinen katkera vittuilusi ei paljon minua hätkäytä. Ne jotka minut tietää niin voivat olla HIUKAN eri mieltä tuosta Haminan keittiöstä...

 

[Analysti]

Kaasun kulutus? Kaasutankit? Nyt kannattanee sivistää itseään vaikka wikistä, mitä GODLAG ja edelleen gas turbine tarkoittavat.

Ei taida onnistua...

 

[magitsu]

Meyer Turulle saattaa käydä vielä erikoisesti. Eli saa nähdä miten tuo Saksan pelastus onnistuu. Lähteekö esim. Suomen osa myyntiin tms. Tällä voisi olla vaikutuksensa alan tilanteeseen.
Suoranaisesti Meyer Turullahan ei ole maanpuolustuksen osalta kuin muualla rakennettavien Rajan Turva-alusten hanke päällä (Gdansk+Uudenkaupungin Työvene). Mutta Meyer Turkuhan se olisi ollut RMC:n sijaan varasuunnitelma jos Laivue 2020 olisi karahtanut kunnolla karille.

Meyerin Turun telakka nousi ongelmaksi Meyer Werftin pelastusoperaatiossa – Mitä sille käy?

Turun telakka on valtiollisen omistuksen järjestelyissä vaikea aihe saksalaisen Handelblattin saamien tietojen mukaan.

www.uusisuomi.fi

 

[Rimfire]

Lievä OT:
Foorumien (live ja sähköiset) idea on, että voi jakaa tietoa ja keskustella.
Kukaan harvoin tietää kaikkea ja vain pohjalainen on ollut kerran väärässä kunnes huomasi erehtyneensä
Eli eri kantojen huomioiminen on useimmiten fiksua, mutta toki verkossa on kaikentasoista keskustelua.
Jaetaan kuitenkin omia näkemyksiä täälllä, niin tietoa karttuu väkisinkin, vaikka monessa olisikin oikeassa.

Rahtilaivan polttoaineen kulutusta estimoidaan kaavalla MAX x (speed%)^3. Jossa max on a maksiminopeuden kulutus ja speed% on ajonopeus maksimista. ^3 on kuutio. Eli jos 4000 GWT tonnin rahtipaatti vie vaikka 20t/päivässä hana auki, vie se 50% nopeudella 20t * (0,5)^3. Täysi lasti lisää kulutusta noin 20%. Käytetyn polttoaineen rikkipitoisuus (% palamatonta) lisää kulutusta. Lisäksi kysymys kulutuksesta on "hieman" outo, laivojen rungot ovat yksilöitä ja laivan kulutus selviää lopulta käytön perusteella.

YO kaava ei käytännössä toimi. Vaikutti hurjalta ja muutama käytännön lasku vahvisti tämän.
Lähtökohtaisesti oleellista on, että mikä on maksimiteholla saavutettu maksiminopeus vrt. teoreettinen runkonopeus.
Alla linkissä tieteellistä asiasta:
https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S2772390923000203#:~:text=The%20cube%20law%20derives%20from,raised%20to%20the%203rd%20power
There have been a number of recent papers in the literature that investigate the relationship between ship speed and required power, or between ship speed and fuel consumption. Using regression analyses for selected case studies these papers show that in many cases the traditional “cube law” is not valid, and exponents lower than 3 (and in some cases lower than 2 or even below 1) are more appropriate. Perhaps more important, they use these results to derive implications on the validity (or lack thereof) of policies to reduce greenhouse gas (GHG) emissions from ships through slow steaming. This paper reviews some of these papers and shows that their results are partially based on pitfalls in the analysis which are identified. Policy implications particularly on the quest to reduce GHG emissions from ships are also discussed.

Fregattien kulutuksen arviointia haittaa lisäksi käytöön tuleva diesel-kaasumoottori. Kaasumotti GE:ltä, Diisselit Manilta. Kaasulla ajetaan vain huippunopeutta, joten kaasun kulutus riippuu täysin huippunopeudella ajatusta ajasta. Tämä taas riippuu tehtävästä. Näiden kulutuksesta minulla ei ole tarkkaa tietoa, mutta voisin yrittää kysellä kun tunnen muutaman värtsillä moottoreita suunnittelevan tohtorin. Joka tapauksessa fleet oilerisi tarvitsee sekä neste- että kaasutankit.

CODLAG = combined diesel electric and gas(turbine) on hiukan harhaanjohtava sikäli, että kaasuturbiini käy monilla eri polttoaineilla (neste, kaasumainen). Nestepolttoaine käytännnössä kaasuuntuu palokammiossa ja monet turbiinit on mahdollista tehdä monipolttoainetoimiviksi, mutta usein näin ei kuitenkaan tehdä. Nimityksen olennaisuus on erilainen toimintaperiaate höyryturbiinista, jossa ei ole palotapahtumaa.
Pohjanmaat käyttää dieseliä niin polttomoottoreissa (diesel), kuin turbiinissakin.

MAN 175 Dieselin SFOC 183g/kWh(specific fuel oil consumption) löytyy valmistajan spekseistä.
https://www.man-es.com/docs/default...86b4938a0e43e77c9e818bb.pdf?sfvrsn=c2bf2960_3
Tämä toki ihanne kuormalla laboratoriossa 85%/MCR(maximum continuous rating).
4kpl gensettejä tosin mahdollistaa sen, että kuormaa on helpompi optimoida ja siten ei jäädä niin paljon tosielämän SFOC-luvuissa jälkeen.

Kaasuturbiinin hyötysuhde 100% kuormalla on lähempänä polttomoottoria = ~250g/kWh. MUTTA ISO-ongelma turbiineissa on, että polttoainetalous romahtaa osakuormilla. Eli kaasuturbiinilla todellakin pitää ajaa täyttä kuormaa.
LM2500: https://www.researchgate.net/figure...ing-Marine-gas-turbine-engines_fig2_314534297

 

[Rimfire]

Eli lisää tietämättömyyttä.

Se "Fleet Oiler" on tosiaan tankkeri, jonka uppouma on helposti yli 20 000 tonnia. Jopa 40 000 tonnin aluksia lienee tuossa alusluokassa.
Nyt on kyse "Tender" tai "Support ship" -tyyppisestä aluksesta, joka tukee taistelualuksia pysymään toiminta-alueella pidempään. Saksan Elbe-luokka on hiukan pienehkö nykymittapuilla, mutta noin 5500 tonnin alus alkaisi jo riittämään.

Tuollaisen pienen huoltoaluksen tehtävä on jatkaa varsinaisen taistelualuksen operointiaikaa operaatioalueella esim yhdestä viikosta neljään viikkoon. Näkee heti, ettet tajua tästäkään kokonaisuudesta yhtään mitään. Se nyt ei yllätä.

Fregateissa ei ole mitään "diesel-kaasumoottoria" vaan siinä on neljä MAN-dieselgeneraattoria (4 x 1920 kW), kaksi sähkömoottoria ja GM:n kaasuturbiini (28 MW). Generaattorit tuottavat sähkön akselimoottoreille risteilynopeudella ja suurempaa/täyttä tehoa tarvittaessa kytketään mukaan kaasuturbiini. Sillä aluksen pitäisi sitten saavuttaa huippunopeutensa, yli 26s.

Turbiini ja dieselit käy samalla polttoaineella, mitään kaasuja ei taistelualuksille tankkailla. Aluksen polttoaineenkulutus voi vaihdella laajalla alueella. Huonoimmillaan sen hyötysuhde on kun diesel-sähköisen koneiston teho ei riitä, mutta kaasuturbiinia joudutaan ajamaan osateholla. Museoitu tykkivene kulutti risteilyajossa hiukan yli kuution tunnissa, täydellä teholla ainetta meni 6 kuutiota. Siinä hiukan haarukkaa.

Yleisellä tasolla asiantuntija, kuten minä, pystyy kyllä laskemaan tuollaisen aluksen tehontarpeen eri nopeusalueilla ja määrittämään myös polttoaineen kulutuksen 5% tarkkuudella ihan koneiden julkisten data-lehtien ja yleisen ymmärryksen avulla. Suomen Puolustusvoimat ei taida julkistaa fregatin polttoaineen määrää mutta toimintasäteen jollakin nopeudella se ehkä ilmoittaa kansainväliseen tapaan. Ei tuollaiset alukset kovin suuresti toisistaan poikkea, niin hyviä arvioita on aika helppo tehdä ihan julkisten tietojen pohjalta. Ihan kiusallaan en nyt niitä tähän laita niin saa jotkut asiasta oikein kiinnostuneet laskea itse.

Sinun alatyylinen katkera vittuilusi ei paljon minua hätkäytä. Ne jotka minut tietää niin voivat olla HIUKAN eri mieltä tuosta Haminan keittiöstä...

Hiukan päällekäistä omassa kirjoituksessa Analystin kanssa (ehti ensin).

Yleisesti jos arvioitaisiin aluksen tehontarvetta ja polttoaineenkulutusta, niin rungon pituuden ja täyteläisyyskertoimen avulla saadaan tehontarve jollekin nopeudelle. Siitä voidaan plotata yleistä potkurikäyrää käyttäen tehontarve osakuormille. Ei tarkka tieto tietenkään, mutta luotettava hehtaariluku kylläkin.