Merivoimien kehitysnäkymät

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Museo
  • Aloitus PVM Aloitus PVM
rukkaskikka kirjoitti:
Saksankielisessä wikissä on selostettu 155mm PzH 2000:n hieman monipolvisempaa suurin sallittu tulinopeus -sääntöä.

"The rate of fire is 3 shots in 10 seconds, 10 shots in 1 minute, 20 shots in 2 minutes or 8 shots per minute for 3 minutes. During a longer firing order, the rate of fire is limited to just under 3 shots per minute due to the thermal load on the barrel. [ 8 ] The entire supply of 60 ignited projectiles should be able to be fired without interruption, as the critical temperature of 160 °C, at which the propellant charges could ignite themselves, is not reached. [ 5 ] According to the German Armed Forces, however, a firing rate of 100 shots per day is considered to be highly intensive use, which leads to significant signs of wear. [ 9 ]"

de.wikipedia.org

Panzerhaubitze 2000 – Wikipedia

de.wikipedia.org de.wikipedia.org

Wiki-artikkelin lähde [ 8 ] on fas.org, jossa tiedot ovat taulukoituna:
  • 3 rounds less than 10 seconds
  • 10 rounds per minute (for 1 minute)
  • 20 rounds less than 2 minutes 10 seconds
  • 8 rounds per minute (for 3 minutes)
  • 3 rounds per minute sustained rate of fire until system is out of ammunition
Klikkaa laajentaaksesi...
Tuolla viimeisellä tulee teoriassa tunnin tulinopeudeksi 180 ls/h. Ammuksia on kuitenkin 60 mikä tarkoittaa 20 minuutin yhtenäistä tulitusjaksoa. Mikähän heillä mahtaa olla tuliyksikön koko, 12 vai 18 vaunua? Että millainen vaikutus siellä vastapäässä syntyy...

Realistisesti tykkiveneen tykillä olisi voinut tulla joskus tilanne, jossa 2 lippaallista joudutaan ampumaan tunnin sisällä tyhjäksi eli n. 100 ls. Niissäkin takuulla sarjojen välissä "jäähtymisaikaa". En usko, että siinä olisi ollut mitään ongelmaa kun muutaman minuutin sisään ammuttiin semmoisia 18 ls määriä ilman ongelmia.
 
Jopuni kirjoitti:
Tosin rannikkopuolustus noilla voi onnistua, mutta sen kauppamerenkulun suojaus ei.
Klikkaa laajentaaksesi...
Niin rannikkopuolustuksen varustuksella luonnollisesti onnistuu rannikkopuolustus, mutta korvettien kanssa sillä ei ole mitään tekemistä. Rannikkopuolustus ei torju sukellusveneitä, miinoita, hoida ilmatorjuntaa, ilmavalvontaa, elektronista sodankäyntiä, tai siirrä pintatorjunnan painopistettä kauemmas omasta rannikkosta (esm sinne Kaliningradiin asti).

Rannikon tilannetietoisuuden parantaminen miehittämättömillä olisi tietysti hyvä asia, mutta se liittynee vahvemmin tulevaan tykkihankintaan.

Vertaillaan taas omenoita päärynöihin.
 
Snautsi kirjoitti:
Niin rannikkopuolustuksen varustuksella luonnollisesti onnistuu rannikkopuolustus, mutta korvettien kanssa sillä ei ole mitään tekemistä. Rannikkopuolustus ei torju sukellusveneitä, miinoita, hoida ilmatorjuntaa, ilmavalvontaa, elektronista sodankäyntiä, tai siirrä pintatorjunnan painopistettä kauemmas omasta rannikkosta (esm sinne Kaliningradiin asti).

Rannikon tilannetietoisuuden parantaminen miehittämättömillä olisi tietysti hyvä asia, mutta se liittynee vahvemmin tulevaan tykkihankintaan.

Vertaillaan taas omenoita päärynöihin.
Klikkaa laajentaaksesi...
Toivottavasti niitä tykkejäkään ei lopulta hankita.
Ketään ei näes enää ole tulossa tänne meidän rannikolle saakka...

Niilläkin rahoilla kannattaa ostaa RIM-162 ESSM B2:ia lisää.
 
Analysti kirjoitti:
Harva asia on varmaa, mutta jos nuo rahat käytetään järjestelmään, joka soveltuu vastustajan lyömiseen kaukana, se onnistuu kyllä myös lähempänä.
Mutta jos käytät ne 40 km kantavaan järjestelmään, ei sillä pysty iskemään 700 km päähän.

Se on varmaa.
Klikkaa laajentaaksesi...
Voisiko osasyy noiden tykkien hankinnan takana olla kyky tukea rannikkojääkäri joukkojen taistelua mannermaalta? Ampuma etäisyys riittää kyllä suomenlahdelle.
Siinä sivussa tulisi mukana merimaalin torjunta, nyt vaan puhutaan taktisista syistä rannikkotykistöstä, niin ettei vida sanoa että juuriha työ saitta K9 kaluston.
 
Jopuni kirjoitti:
Voisiko osasyy noiden tykkien hankinnan takana olla kyky tukea rannikkojääkäri joukkojen taistelua mannermaalta? Ampuma etäisyys riittää kyllä suomenlahdelle.
Siinä sivussa tulisi mukana merimaalin torjunta, nyt vaan puhutaan taktisista syistä rannikkotykistöstä, niin ettei vida sanoa että juuriha työ saitta K9 kaluston.
Klikkaa laajentaaksesi...
Maavoimat voi hankkia ihan mitä huvittaa, mutta Merivoimien rahoja ei tule mihinkään maalla liikkuviin tykkeihin tuhlata.
Ymmärrän, että se ei oli mukava ajatus joistakin, mutta ei enää 1980 - 1990 -lukujen virheitä.

Eihän esim 130 mm tornitykillä olisi oikeasti ollut vuoden 1990 jälkeen käydyissä sodissa ollut muuta merkitystä kuin että olisi vetänyt tulta puoleensa tärkeämmistä maaleista...
 
Analysti kirjoitti:
Maavoimat voi hankkia ihan mitä huvittaa, mutta Merivoimien rahoja ei tule mihinkään maalla liikkuviin tykkeihin tuhlata.
Ymmärrän, että se ei oli mukava ajatus joistakin, mutta ei enää 1980 - 1990 -lukujen virheitä.

Eihän esim 130 mm tornitykillä olisi oikeasti ollut vuoden 1990 jälkeen käydyissä sodissa ollut muuta merkitystä kuin että olisi vetänyt tulta puoleensa tärkeämmistä maaleista...
Klikkaa laajentaaksesi...
Mitenkä sinusta voidaan tukea rannikkojääkärien tai muun joukon iskua johonkin suomenlahdensaareen jos sieltä pitää häätää ryssä pois?
Ei voida olla ilmavoimien varassa, tietysti voidaan lainata maavoimilta tykistöä, mutta sille on muutakin käyttöä.
On epäreilua verrata 130mm tornikalustoa nopeasti liikkuvaan 155mm tykistöön erikoisammuksineen. Tuskin niitä oltais huvin vuoksi hankkimassa.
 
Jopuni kirjoitti:
Mitenkä sinusta voidaan tukea rannikkojääkärien tai muun joukon iskua johonkin suomenlahdensaareen jos sieltä pitää häätää ryssä pois?
Ei voida olla ilmavoimien varassa, tietysti voidaan lainata maavoimilta tykistöä, mutta sille on muutakin käyttöä.
On epäreilua verrata 130mm tornikalustoa nopeasti liikkuvaan 155mm tykistöön erikoisammuksineen. Tuskin niitä oltais huvin vuoksi hankkimassa.
Klikkaa laajentaaksesi...
Mitä se pikkuporukka siellä "Suomenlahden saaressa" tekisi/aikaan saisi? Jos se olisi jossain arassa paikassa, kyllä sitä häädettäisiin kaikin tavoin...

Miksi sitä nimenomaan ei voitaisi hoitaa Ilmavoimien avulla? Siinähän on juuri se etu, että sinne tehtyä suorituskykyä voidaan käyttää niin saaristossa kuin vaikka Pohjois-Karjalassa olevaa vihollista vastaan? Peräkkäinkin tehtynä se tapahtuu parin tunnin välein... Merivoimille ostettu telatykki vain odottaisi sinne omalle vastuualueelle tulevaa vihollista kun se siirtyminen sinne Pohjois-Karjalaan ottaisi useamman vuorokauden.

Nyt pitää jo alkaa ajattelemaan 2030-luvun tapaan.
 
Aina on saaria mihin ei tykillä mantereelta vaikuteta. JOS olisi tilanne, missä vihulainen olisi noussut maihin, niin kyse on lähinnä jalkaväestä mihin esim. Jehu+Nemo olisi huomattavasti parempi. Tai sitten ihan vain laivatykillä tulitukitehtävä.

Lisäksi maalla liikkuva kalusto on Suomen rannikolla ja saaristossa hidasta siirtää ja sidottu teihin tai hitaisiin lauttoihin. Tässä suhteessa uusi aika on kylllä muokannut uhkakuvaa isosti.

Mikäli satamassa ajettaisiin maihin esim. rahtilaivasta, niin se olisi muidenkin kuin vain RT:n huolenaiheita.
 
Analysti kirjoitti:
nyt voisit oldboy kaivaa esiin arkistoista, ja tarkistaa onko siellä se käyttörajoitus mainittu. Sinulla kun näyttää olevan aikaa arkistoja kaivella. Jos merkintää ei manuaalissa ole niin sitten sitä rajoitustakaan ei ole. Kaikissa sotavarusteissa niiden manuaalin yksi tärkeimpiä asioita on erilaiset käyttörajoitukset ja vastaavat jo pelkästään turvallisuudenkin takaamiseksi.
Klikkaa laajentaaksesi...
Tehdään siis työtä käskettyä ja esitetään lähde, joka kylläkin on mulla koko ajan ollut. Olet harvinaisen oikeassa, kuin kirjoitat: "Kaikissa sotavarusteissa ...yksi tärkeimpiä asioita on erilaiset käyttörajoitukset ja vastaavat jo pelkästään turvallisuudenkin takaamiseksi". Tämä lähde on kuin onkin suomalainen ja nimeltään: "Varomääräykset laivatykistön ammunnoissa."

Analysti kirjoitti:
Realistisesti tykkiveneen tykillä olisi voinut tulla joskus tilanne, jossa 2 lippaallista joudutaan ampumaan tunnin sisällä tyhjäksi eli n. 100 ls. Niissäkin takuulla sarjojen välissä "jäähtymisaikaa". En usko, että siinä olisi ollut mitään ongelmaa kun muutaman minuutin sisään ammuttiin semmoisia 18 ls määriä ilman ongelmia.
Klikkaa laajentaaksesi...
No eipä tietenkään olisi tullut ongelmia, kun se 100 ls/tunnissa oli juuri tämä Suomessa sallittu max määrä. Olisit toki voinut sen vuosien varrella itsekin kertoa, kun varmasti olet asian koko ajan tiennyt. Merivoimien vuosipäivän laiturin esittelytaulussa olisi siten voinut lukea tulinopeuden kohdalla 100/ls tunti, joka ei varmaan kenestäkään tunnu yhtä hienolta kun jatkuvasti toistamasi 80 ls/min.

Tätä luotettavaa lähdettä eli Varomääräykset laivatykistön ammunnoissa, on siteerattu mm. s. 17 kaptltn Lauri Hyvärisen SKK-diplomityössä SKK-1:1351 Saattajan ja tykkiveneen tulenkäytön pääperiaatteet meriammunnassa, Hyvärinen Lauri (1977-1977) Kopsaan tekstin tännekin, koska vain jäsenet pääsevät lukemaan liitekuvat. Lähde on muutenkin kiinnostava, sieltä löytyvätfaktat moneen keskusteluun täällä.:

Paitsi tulinopeus on tulenkäyttöön vaikuttavana tekijänä myös tietyn ajan kuluessa sallittu suurin laukausmäärä. Varomääräykset laivatykistön ammunnoista määrittävät tykkien rauhan aikana sallitut kuormitettavuudet kyseisten aseiden osalta ilman putken vaihtoa seuraavasti:
- 120 46 63 TLT 100 ls/tunti

Esitetyt laukausmäärät kuulostavat verrattain suurilta, mutta saattavat joissain tilanteissa vaatia ylittämistä. Sodista saatujen kokemusten mukaan ovat suurimmat laukausmäärät tarvittaessa ylitetettävissä, millä on vaikutusta lähinnä putken kulumiseen.

En tiedä, lukeeko kukaan mun postauksia. Mutta jos lukee, on 10 v aikana ollut pakko huomata, että perustan tänne kirjoittamani lähteisiin. Kuten postasin tämän suurimman sallitun tulinopeuden 100 ls/tunnissa jo yli 4 v sitten 1.8.2020 :https://maanpuolustus.net/threads/venäjän-merivoimat-yleisketju.494/post-903185 Jos linkin avaa, niin sieltä löytyy myös tutkimusteema eli Turunmaan suitsutus julkisiidessa
Old Boy kirjoitti:
Kun italiaanot esitteli em. täysautomaattitykkinsä v. 1969 (ei siis miehistöä tornissa lainkaan), oli aseen tulinopeus vain 45 ls/min. Miksi? No sen vuoksi, että tykki kuumenee ammuttaessa eikä suuremmastaa tulinopeudesta ole (tulinopeus)numeroita vastaavaa hyötyä. Oli siinä putken vesijäähdytys joo; mutta eniten kuumeneva (ja kuluva) kohta on panoskammion ylimenokartio, jossa tämä ei auta. Tunnissa sai ampua 100 laukausta ja lippaaseen mahtui 48.
Klikkaa laajentaaksesi...

Päivää myöhemmin heti seuraavaksi postaukseksi saapui hieman närkästyneen oloinen vastaus: https://maanpuolustus.net/threads/venäjän-merivoimat-yleisketju.494/post-903269
Analysti kirjoitti:
Sirpalekranaatti tehoaa erittäin hyvin nykyaikaiseen sota-alukseen, panssarointi, jos sitä on, on joku 10 mm terästä ja 30 - 40 mm kevlaria. Ne ei paljon 120:stä pidättele. Itse asiassa, panssarikranaatti olisi huonompi, se vaan menisi läpi ja tekisi vain kaliiberinsa kokoisen reiän. Tilanne oli joskus II MS:n aikaan vähän toinen.

Ja edelleen, 120 mm automaatti vastaa tulivoimaltaan (vähintään) 5 käsin ladattavaa samankokoista, se ei muutu siitä mihinkään, olipa millä tahansa tehtaalla millaisia ihmeaseita tahansa valmiina. Nykyisin kaikki sota-alusten 1-tykit ovat automaatteja, USA:n 5-tuumainen, UK:n 114 mm, Venäjän 130-millinen jne jne jne..

En muista, että koskaan olisi menty saaren taakse lataamaan... Miksi sinne olisi pitänyt mennä? Ladata voi koska vaan hetkellä, kun ei tarvitse ampua.

Siltä ajalta kuin minä tiedän, ei 120:ssä ollut IKINÄ ampumatoimintaa estävää häiriötä tai vikaa. Ei kertaakaan. Onko jollakulla muulla semmoista tietoa tai kokemusta, että oli? Siinä saa Oto-Melara (ihan ok ase sekin) kyllä pikkuisen tehdä vielä töitä pistääkseen paremmaksi (nimim. Saksan merivoimien kanssa jonkun verran asiasta keskustelleena... )

Minulle on jotenkin syntynyt vaikutelma, että erityisesti minä jotenkin häiritsen sinun ajatusmaailmaasi. Voi voi, hyydy siihen, en aio kuitenkaan minnekään kadota.
Klikkaa laajentaaksesi...

Pitkässä vastauksessa oli poliitikkomaisesti ummet ja lammet erilaisisa tietoja, mutta ei sanan sanaa kommenttia tästä suurimmasta sallitusta tulinopeudesta 100 ls/h. Kantahenkilökunta opiskelee varomääräykset jo peruskoulutuksessa ja joutuu tenttimään niitä useasti virkaurakursseilla. Vaan mitä tapahtuikaan, kun sallituksi tulinopeudeksi muuttui postauksissani ruotsalaisen it-version 60 ls/h. Tämä ero johtuu siitä, että it-tykki ladataan etukäteen, jolloin ammus kuumenee panoskammiossa nopeammin, kun laivatykin lippaassa. Muistetaan trotyylin sulamislämpö 80 ja Tykistökoulun kokeilussa 90 ls jälkeen mittama 319 astetta, joka oli vielä todellista pienempi luku. Jos trotyyli sulaa osittain ja irtoaa kranaatin kuoresta, aiheuttaa pyörimisliikkeen kitka putkiräjähdyksen. Ja se on todella paha juttu!

Uuden, nyt siis suomalaisittain väärän luvun ilmaannuttua keskusteluun, alkoivatkin kyselyt, mihin lähteeseen tämä luku perustuu?
Analysti kirjoitti:
"Ruotsista on lähdetieto tästä 60 ls/tunti ylärajasta"
Mikä tämä lähde on, jotta sitä pääsisi katsomaan?
Tämä on kun on vähän siitä outo, ettei sitä käyttäjille ole koulutettu, eikä taida löytyä manuaalista.
Klikkaa laajentaaksesi...
Jukkis kirjoitti:
Foorumilla ei käsittääkseni ole voimassa wikipedian sääntö, että vain samankielisiä lähteitä saisi käyttää. Eli anna vaan rohkeasti lisätietoja tuosta ruotsalaisesta lähteestä, ellei sitä ole olemassaoloaan lukuunottamatta määrätty salaiseksi.
Klikkaa laajentaaksesi...
Eipä ollut ruotsalaisten ylärajaa koulutettu ei, mutta se oli ainoastaan 40 % alhaisempi kun meillä sallitun ls-määrän maksimi, joka sen sijaan taatusti oli kaikille koulutettu. Varomääräykset ovat myös ainakin maavoimissa julkisia ja vaikka eivät laivastossa olisikaan, on tykki ollu pois käytöstä jo kohta neljännesvuosisadan.

Suomalainen ja ruotsalainen lähde meni sekaisin. Tahallinen provo vai ei? Sanotaan vielä "Matti Nykäsmäisesti" , että ehkä oli, ehkä ei...

Nyt perusteellisen keskustelun jälkeen se sallittu laukausmäärä tunnissa tiedetään. Venähtänyt keskustelu kyllä johtui siitä, että joskus asioita täytyy houkutella esiin, kun olisin muinoin suositun Kova Laki TV-sarjan syyttäjää esittävä Sam Waterston.

Kaiketi yksi oppi on myös se, että muistikuvat ja muistelot, tarinat ym ovat hauskoja, mutta historiantutkimuksessa ainoastaan lähteiden avulla voi jotain todistaa. Nythän ilokseni jäsen @J0h1F oli myös vieraillut arkistossa 1950-luvun lopun RK-kokeilujen paksua mappia lukemassa. Toivon jatkossa ainakin, ettei primäärilähteisin enää suhtauduttaisi, kuten esimerkisksi "vilkaisin pintapuolisesti" tai "valitset asioita tarkoitushakuisesti" kun postaan kokonaisia asiakirjoja. Enemmänkin olisi voinu laittaa, mutta forumin softa sallii ainoastaan 5 kuvaa.



Varomääräykset meriammunnoissa.webp
 
Viimeksi muokattu:
En pitäisi varomääräysten rajoitusta kovinkaan relevanttina asejärjestelmän sodan ajan käytettävyyden arvioinnin perustana. Varsinkaan kun lähteessä todetaan määräyksen koskevan rauhan aikaa ja suuremman laukausmäärän lähinnä lisäävän putken kulumista. Toki se suuruusluokan kertoo, mutta ei kukaan oleta tykillä 1000 laukausta tunnissa ammuttavan.

Omia kokemuksia varomääräyksistä vs. sodanajan suorituskyvystä: Hävittäjiin on varastoissa ollut ampumatarvikkeita, joiden käyttö rauhan aikana on ollut kielletty, mutta poikkeusolojen jakolistoilla ne olivat ja niitä olisi taatusti käytetty ensimmäisestä täytöstä alkaen. Lisäksi olen käsittelyharjoitteluampumatarvikkeilla säännönmukaisesti kouluttanut sodan ajan joukolle kovien ampumatarvikeiden varomääräysten vastaisia (nopeampia) toimintatapoja, joita oletan käytettävän sodassa.

Edit: Arvostan kyllä suuresti arkistolähteiden tiedon kaivamista ja jakamista, kiitos siitä.
 
Viimeksi muokattu:
Old Boy kirjoitti:
Tehdään siis työtä käskettyä ja esitetään lähde, joka kylläkin on mulla koko ajan ollut. Olet harvinaisen oikeassa, kuin kirjoitat: "Kaikissa sotavarusteissa ...yksi tärkeimpiä asioita on erilaiset käyttörajoitukset ja vastaavat jo pelkästään turvallisuudenkin takaamiseksi". Tämä lähde on kuin onkin suomalainen ja nimeltään: "Varomääräykset laivatykistön ammunnoissa."


No eipä tietenkään olisi tullut ongelmia, kun se 100 ls/tunnissa oli juuri tämä Suomessa sallittu max määrä. Olisit toki voinut sen vuosien varrella itsekin kertoa, kun varmasti olet asian koko ajan tiennyt. Merivoimien vuosipäivän laiturin esittelytaulussa olisi siten voinut lukea tulinopeuden kohdalla 100/ls tunti, joka ei varmaan kenestäkään tunnu yhtä hienolta kun jatkuvasti toistamasi 80 ls/min.

Tätä luotettavaa lähdettä eli Varomääräykset laivatykistön ammunnoissa, on siteerattu mm. s. 17 kaptltn Lauri Hyvärisen SKK-diplomityössä SKK-1:1351 Saattajan ja tykkiveneen tulenkäytön pääperiaatteet meriammunnassa, Hyvärinen Lauri (1977-1977) Kopsaan tekstin tännekin, koska vain jäsenet pääsevät lukemaan liitekuvat. Lähde on muutenkin kiinnostava, sieltä löytyvätfaktat moneen keskusteluun täällä.:

Paitsi tulinopeus on tulenkäyttöön vaikuttavana tekijänä myös tietyn ajan kuluessa sallittu suurin laukausmäärä. Varomääräykset laivatykistön ammunnoista määrittävät tykkien rauhan aikana sallitut kuormitettavuudet kyseisten aseiden osalta ilman putken vaihtoa seuraavasti:
- 120 46 63 TLT 100 ls/tunti

Esitetyt laukausmäärät kuulostavat verrattain suurilta, mutta saattavat joissain tilanteissa vaatia ylittämistä. Sodista saatujen kokemusten mukaan ovat suurimmat laukausmäärät tarvittaessa ylitetettävissä, millä on vaikutusta lähinnä putken kulumiseen.

En tiedä, lukeeko kukaan mun postauksia. Mutta jos lukee, on 10 v aikana ollut pakko huomata, että perustan tänne kirjoittamani lähteisiin. Kuten postasin tämän suurimman sallitun tulinopeuden 100 ls/tunnissa jo yli 4 v sitten 1.8.2020 :https://maanpuolustus.net/threads/venäjän-merivoimat-yleisketju.494/post-903185 Jos linkin avaa, niin sieltä löytyy myös tutkimusteema eli Turunmaan suitsutus julkisiidessa


Päivää myöhemmin heti seuraavaksi postaukseksi saapui hieman närkästyneen oloinen vastaus: https://maanpuolustus.net/threads/venäjän-merivoimat-yleisketju.494/post-903269


Pitkässä vastauksessa oli poliitikkomaisesti ummet ja lammet erilaisisa tietoja, mutta ei sanan sanaa kommenttia tästä suurimmasta sallitusta tulinopeudesta 100 ls/h. Kantahenkilökunta opiskelee varomääräykset jo peruskoulutuksessa ja joutuu tenttimään niitä useasti virkaurakursseilla. Vaan mitä tapahtuikaan, kun sallituksi tulinopeudeksi muuttui postauksissani ruotsalaisen it-version 60 ls/h. Tämä ero johtuu siitä, että it-tykki ladataan etukäteen, jolloin ammus kuumenee panoskammiossa nopeammin, kun laivatykin lippaassa. Muistetaan trotyylin sulamislämpö 80 ja Tykistökoulun kokeilussa 90 ls jälkeen mittama 319 astetta, joka oli vielä todellista pienempi luku. Jos trotyyli sulaa osittain ja irtoaa kranaatin kuoresta, aiheuttaa pyörimisliikkeen kitka putkiräjähdyksen. Ja se on todella paha juttu!

Uuden, nyt siis suomalaisittain väärän luvun ilmaannuttua keskusteluun, alkoivatkin kyselyt, mihin lähteeseen tämä luku perustuu?


Eipä ollut ruotsalaisten ylärajaa koulutettu ei, mutta se oli ainoastaan 40 % alhaisempi kun meillä sallitun ls-määrän maksimi, joka sen sijaan taatusti oli kaikille koulutettu. Varomääräykset ovat myös ainakin maavoimissa julkisia ja vaikka eivät laivastossa olisikaan, on tykki ollu pois käytöstä jo kohta neljännesvuosisadan.

Suomalainen ja ruotsalainen lähde meni sekaisin. Tahallinen provo vai ei? Sanotaan vielä "Matti Nykäsmäisesti" , että ehkä oli, ehkä ei...

Nyt perusteellisen keskustelun jälkeen se sallittu laukausmäärä tunnissa tiedetään. Venähtänyt keskustelu kyllä johtui siitä, että joskus asioita täytyy houkutella esiin, kun olisin muinoin suositun Kova Laki TV-sarjan syyttäjää esittävä Sam Waterston.

Kaiketi yksi oppi on myös se, että muistikuvat ja muistelot, tarinat ym ovat hauskoja, mutta historiantutkimuksessa ainoastaan lähteiden avulla voi jotain todistaa. Nythän ilokseni jäsen @J0h1F oli myös vieraillut arkistossa 1950-luvun lopun RK-kokeilujen paksua mappia lukemassa. Toivon jatkossa ainakin, ettei primäärilähteisin enää suhtauduttaisi, kuten esimerkisksi "vilkaisin pintapuolisesti" tai "valitset asioita tarkoitushakuisesti" kun postaan kokonaisia asiakirjoja. Enemmänkin olisi voinu laittaa, mutta forumin softa sallii ainoastaan 5 kuvaa.



Katso liite: 103607
Klikkaa laajentaaksesi...
Aseen tulinopeus on minulle sen tulinopeus, siis se mihin se teknisesti pystyy. Se voi tulla mekanismista (niin kuin tässä tapauksessa) tai siitä kuinka nopeasti mehistö pystyy sen aina uudelleen lataamaan (esim saattajan tai Matti Kurjen tykit).

Joku suurin sallittu määrä ammuksia ajassa x on puolestaan käyttörajoitus. Eli missään tapauksessa ei tuon tykin tulinopeutta voi ilmoittaa 60 ls/h. Ei edes 100 ls/h. Kuten todettua, jos on pakko, ammutaan vaikka enemmän. Kun on kyse hengestä/aluksen selviämisestä, ei putken kuluminen merkitse yhtään mitään. Niin sitä koneistakin otetaan kaikki irti ja ylikuormasuojat kytketään pois (Battle Over Ride).

Minun mielestäni nämä ovat siis 2 eri asiaa. Ja sillä tulinopeudella on tässä tapauksessa paljon suurempi merkitys, koska käytännössä se vaikuttaa osumistodennäköisyyteen huomattavasti. Ja sillä taas on tykkiveneen skenaariossa suuri merkitys: kuinka nopeasti se saa osuman vastustajaan, ennen kuin se edes pystyy ampumaan takaisin. Tykkiveneen idea on se kiintomerkkialueen laidalla tehty tykistösyöksy, jossa sitä on vaikea havaita niin optisesti kuin tutkallakin kiintomaalien seasta (vaikka olisi MTI). Melko nopeasti aika vei sen kuitenkin suojaustehtävään lähinnä ilmamaaleja vastaan ohjusten tullessa pääaseeksi pintamaaleja vastaan.

Tämä alkaa mielestäni olemaan käsitelty?
 
magitsu kirjoitti:
https://twitter.com/x/status/1834876437741896068
Meriammuntaa
Klikkaa laajentaaksesi...
Tuolla järjestelmällä meriammunta sujuu vielä oikein hyvin kun vihollinen ei ammu millään takaisin.
Miten pitkän elinajan tosisodassa luulette olevan tuollaisella laitteella joka ei liiku, jonka paikka tiedetään tarkalleen ja jonka päällä ei ole 30 - 40 metriä suomalaista graniittia? Siis jos se muodostaa esteen vihollisen toiminnalle? Hyviä arvauksia?

Ihan oikeasti nyt jengi: katsokaa mitä tapahtuu Ukrainassa. Siellä ei edes 2000-luvun alun taistelukenttää hallinneet elementit enää välttämättä kunnolla pärjää. Tietenkin niillä taistellaan ja saadaan vaikutuksiakin aikaan ja jopa ihan vanhoilla (50 - 60 v) järjestelmillä tehdään ihmeitä, mutta vain niillä, jotka sattuu sopimaan tilanteeseen. Mainittakoon näistä vanhat it-järjestelmät jotka sattuu olemaan semmoisia jotka liikkuu ja ovat vaikeita harhauttaa tai häiritä (sattumalta vaiko siksi, että suunnittelijat ne semmoisiksi suunnitteli?) jne jne

Mutta isossa kuvassa: mikään staattinen järjestelmä ei tule elämään tulevaisuuden taistelukentällä, ellei se ole todella syvällä maan alla. Myös Suomen meristrateginen tilanne on täysin eri kuin vielä 3 vuotta sitten. Nyt on valmistauduttava liittymään Naton Itämeren taisteluosastoihin ja tuotava sinne oma panoksemme sen eteen, että Itämeri on ja pysyy Naton merenä. Täysin ja täydellisesti.

Ihan vaan vertailun vuoksi:
 
Viimeksi muokattu:
Sinun täytyy kirjautua vastataksesi.
Back
Top