Kyllä Venäjän uhka takuulla muuttuu. Mutta pystyykö se sillä uhalla hyökkäämään vaiko vain puolustamaan, onkin toinen juttu. Tietenkin sota Itämerellä alkaa vain ja ainoastaan Venäjän hyökätessä.
Koita nyt nähdä omakin laatikkosi ennen kuin vaadit muita katsomaan omiensa ulkopuolelle. Sodassa tosiaan harvat asiat onnistuvat suunnitellusti ja helpolta kuulostavat asiat eivät useinkaan ole helppoja. Kuten esimerkiksi se että ammutaan ohjus 200km etäisyydelle ja sillä upotetaan laiva metrintarkasti niin että väylä menee täysin tukkoon. Mustalla ja Punaisella merellä on reilun parin vuoden aikana saanut ohjuksesta monia, monia kauppalaivoja. Suurin osa niistä ei ole edes uponnut, ja nekin jotka ovat ovat uponneet tuntien, päivien, jopa viikon kuluttua osumasta. Todella monta asiaa pitää mennä juuri tietyllä tavalla perseelleen että se laiva ei ehdi ajelehtia, tai tulla hinatuksi, sen verran väylän sivuun että liikenne pääsee ohi. Vielä useamman, että toinen laiva onnistuttaisiin upottamaan siihen samalle kohdalle mutta eri reunalle väylää.
Pienten moottoriveneparvien torjuntaa on kyllä länsilaivastoissa mietitty jo kolmattakymmentä vuotta. Phalanx 1B pintamaalien torjuntakykyineen tuli käyttöön juuri ja juuri viime vuosituhannen puolella. RIM-116 on block 1:stä eteenpäin kykenevä torjumaan myös pieniä pintamaaleja. Suurin osa laivastojen ilmatorjuntaohjuksista muutenkin on kykenevä pintatorjuntaan. (CAMM, SM-2, ESSM esimerkkeinä.)
Niin, kyllä ne tavaravirrat, mitkä nyt menee Vuosaareen ja Kotka-Haminaan kyetään kääntämään länteen. Sota-aikana satama voi toimia 24/4 täydellä teholla, mitä se ei rauhan aikana tee. Ahtaajat siirretään Kotkasta vain Poriin ja Raumalle. Sinne on sitten Pietarista muuten matkaa yli 500 km. Jopa Vuosaarikin voi ehkä toimia Helsingin vahvan ilmatorjuntakuplan suojassa?
Nuo ohjukset eivät riitä kovin pitkään, eivätkä ole ideaalisia suurten UAV-määrien torjuntaan, eikä ole Bofors tai Trackfiretkään, joku taisi sanoa, ettei Pohjanmaan tutkastakaan oikein siihen ole. Korjatkaa jos olen väärässä, tai miten aukko on tarkoitus hoitaa. Minusta kuulostaa (edit: julkisten tietojen perusteella), että jostain syystä odotellaan mitä sinne tulee (kannattaa laittaa) lisäksi
Missään tapauksessa tuon kokoluokan ohjuksia ei voi käyttää kuin äärimmäisessä hädässä.
No raidetykillä tietysti
Kuten sanoin, yhden oven sulkeutuessa aletaan etsimään uusia. Organisaatiossa tulisi olla myös henkilöitä jotka eivät odottele oven sulkeutumista vaan jotka aina etsivät uusia ovia. Aseen ja vasta-aseen kehitys on loputon. Eikä aina edes suoraviivaista. Voi syntyä myös kokonaan uusia aseita tai uusia vastakeinoja. Kuten toinen maailmansota vei teknologiaa eteen päin käsittämätöntä vauhtia niin nyt näyttää käyvän samoin Ukrainan sodassa. Mitä mainioin koekenttä kokeilla innovaatioiden toimintaa käytännössä. Merisota ei Ukrainassa näyttele isoa kuvaa koska Ukraina on merellä altavastaaja. Tämä on kuiten tehnyt sen, että Ukrainan on ollut pakko kuitenkin kyetä vaikuttamaan Venäjän merelliseen voimaan ja se on käytännössä tehty käyttämällä omia vahvuuksia hyväksi ja kehittämällä keinoja joilla se on onnistunut. Ihmeitä tekevä se ei ole ollut mutta käytännössä kuitenkin taannu sen, että Venäjä ei ole kyennyt enää uhkaamaan maihinnousulla.No, niitä kykyjä on mahdollista kehittää, kun se alus edes on olemassa. Sensorijärjestelmän laajentamista ja uudelleen konfigurointia, sopivien ohjusten kehittämistä (esim 10 pienen ohjuksen moduuli, joka voidaan sijoittaa VLS Mk-41:een), laseraseiden asentamista jne jne...
Ei se vaadi meiltäkään muuta kuin innovointia, kehittämistä ja rahaa.
Se innovointi taitaa olla se vaikein kohta, innovatiiviset ihmiset kun hierarkisissa organisaatioissa tahdotaan painaa kyvyttömien byrokraattien (organisaatiouudistusten tekijät) toimesta aina organisaation alimmalle oksalle.
Käsittääkseni jokin tuollainen taitaa olla (ja varmaan useampikin) kehitystyön alla. Siis edullinen ja pienikokoinen dronen torjunta keino jolla voidaan tiettyyn mittakaavaan saakka vastata saturaatio hyökkäykseenkin. Tilausta ainakin on. Suurvalloillakaan ei resurssit riitä tuhoamaan miljoonan ohjuksilla kymppitonnin lentäviä mopoja.
Muistaakseni parveilevat pienet pinta-alukset löytyivät myös APKWS:n kehittämisen perusteluista. Joku voi muistaa tuon kirjainyhdistelmän käytöstä jossain, olikohan Ukrainassa? Monempi tietysti parempi, eli uusia sopii kehittää.
Maalitolppien siirtelystä ei ole kyse, jos puhutaan alusten, jotka ovat jo rakenteilla tai suunnitteilla, varustelusta. Tällä hetkellä relevanteinta keskustelua on miten merivoimat toimii siinä tilanteessa johon ollaan menossa, esim. siinä vaiheessa vuosikymmenen lopulla, jolloin ryssien voisi aikaisintaan kuvitella tekevän Itämerellä jotain isompaa. Se mitä ja miten tehdään tämänhetkisillä aseilla, kuuluu toiseen threadiin.No raidetykillä tietysti
Jos sinä alat siirtelemään maalitolppia aseisiin, joita ei ole vielä käytössä, niin minäkin saan siirtää niiden torjuntaan aseita, joita ei ole vielä käytössä.
Saabin tutkien kyvyistä en tiedä mitään, etkä tiedä sinäkään, mutta Bofors sopii kyllä pintadrooniparvien torjuntaan, kun hankitaan siihen oikeat ammukset. Vaihtoehtoina ovat L3 Harrisin MK 332 Mod 0 ALaMO, jota jenkit ovat hankkimassa omille rannikkovartiokuttereilleen ja LCS:lle, ja Boforsin oma Mk 295 Mod 1 ORKA. Kalliimpia nuo ovat kuin peruslaukaus, tietysti, mutta varmasti halvempia kuin ESSM.
Tuon hinta ei nyt oo maatakaatava, jos vain nyt rakennusvaiheessa ollaan siihen varauduttu, mikä olis minusta typerää jos ei oltaisi, se hangaarin katto on senverran hyvällä paikalla.
Millenium on sekä painava, että kallis. Tosin, rahaa uskoisin kyllä löytyvän tässä tilanteessa, puolustusmenot 6,5 MRD€ vs alusten aloittamisaikaan 2,8 MRD€.
Toisaalta toivon mukaan tuohon on varauduttu mm. sillä, että taistelunjohtojärjestelmään on järjestelmän integrointi valmius (miksei olisi) ja myös siten, että tietyt johdotukset on vedetty rakennusvaiheessa valmiiksi tai ainakin jätetty tilaa niiden vetämiselle ja tosiaan tuo kannen osa vahvistettu tiettyä massaa varten. Sanoisin, että kun alusten oletettava elinkaari on sen 30 vuotta ja huomioidaan se, että siinä missä joskus on riittänyt tiettyjen juttujen päivittäminen kerran elinkaaren aikana tai jopa voitu valita se että ei päivitetä niin nyt voidaan ollaan tilanteessa että tuohon 30 vuoteen mahtuu vähintään se yksi ehkä jopa pari teknologian kehittymisen aiheuttamaa päivitys rumbaa. Mitä paremmin nuo huomioidaan rakennusvaiheessa niin sen edullisempaa päivittämisestä tulee.
Painokin on suhteellista, Millennium Gun taitaa olla kevyin klassisista CIWS-järjestelmistä. Mutta sekin on kuitenkin 3,3 tonnia. Näiden painoja etsiessäni törmäsin kuitenkin mielenkiintoiseen perheeseen, nimittäin Rheinmetallin Sea Snake. Raskainkin 30mm versio painaa ladattuna brosyyrin mukaan vain 619kg. Olisikohan tuo jo tarpeeksi kevyt että sillä korvaisi toisen Trackfiren ilman tasapaino-ongelmia? Asennuksen saaminen sivuun hangaarihallin päältä helpottaisi rakenteiden vahvennuksienkin kanssa. Miinuspuolena siinä ei ole omaa tutkaa, vaan ennakkovaroitus pitää saada taistelujärjestelmältä ja maali löytää EO/IIR-sensoreilla.
Näin maalikosta vaikuttaa hyvältä, kannattasi asentaa niin, että saadaan laaja ampumasektori taakse ja mahdollisimman paljon sivuille, asennus toisella sivulla heikentää ampumasektoria toiselle puolen.
Pitäisin Sea Snakea lähtökohtaisesti konetykkinä, eli tuollaisella voisi käytännössä korvata takasektorin Trackfiret (uudelleensijoitetaan vaikka brygan päälle). 57mm Bofors oikealla ammuksella on tehokkaampi kohtitulevaa ohjusta vastaan.
Tuohan kykynee Air Burst Ammunition (ABM) toimintaan, joten toimisi hyvin ilma droneja vastaan, ohjukset vois olla liikaa.