Merivoimien kehitysnäkymät

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Museo
  • Aloitus PVM Aloitus PVM
Toisaalta toivon mukaan tuohon on varauduttu mm. sillä, että taistelunjohtojärjestelmään on järjestelmän integrointi valmius (miksei olisi) ja myös siten, että tietyt johdotukset on vedetty rakennusvaiheessa valmiiksi tai ainakin jätetty tilaa niiden vetämiselle ja tosiaan tuo kannen osa vahvistettu tiettyä massaa varten. Sanoisin, että kun alusten oletettava elinkaari on sen 30 vuotta ja huomioidaan se, että siinä missä joskus on riittänyt tiettyjen juttujen päivittäminen kerran elinkaaren aikana tai jopa voitu valita se että ei päivitetä niin nyt voidaan ollaan tilanteessa että tuohon 30 vuoteen mahtuu vähintään se yksi ehkä jopa pari teknologian kehittymisen aiheuttamaa päivitys rumbaa. Mitä paremmin nuo huomioidaan rakennusvaiheessa niin sen edullisempaa päivittämisestä tulee.

Oma veikkaus on, että elinkaaren 10 vuotispäivän kohdalla ollaan viimeistään tilanteessa jossa näkemys on, että pelkkä ESSM ja keulatykki ei riitä vaan uhkakuvat ovat sellaiset, että jos alusten kanssa meinataan toimia vihamielisessä ympäristössä sieltä takakannelta on löydyttävä jotain. On se sitten siinä vaiheessa laseria tai jotain muuta jolla voidaan aidosti vastata siihen, että sitä tavaraa tulee samanaikaisesti kohti vähän enemmänkin. Suuntaus on vahvasti tuota uhkakuvaa kohti sanoisin.
Omakin arvio on, että alle 10 vuodessa jotain tapahtuu tällä rintamalla.
 
Millennium Gun taitaa olla kevyin klassisista CIWS-järjestelmistä. Mutta sekin on kuitenkin 3,3 tonnia.
Mitenkä suorituskyky vertautuisi Bofrosin 40 mm mk4? Mk4:ä saa pinta-asennuksena ja paino tyhjänä ilmoitetaan 2,3 tonnia (+100 ammusta = 250 kg). Molemmat vaativat ulkoisen maalinosoituksen. Mk4 olisi Suomelle ainakin logistisesti edullisempi.
 
Viimeksi muokattu:
ESSM block 2 komponenttien tuotantoa lisätään Australiassa.
BAE Systems Australia has been delivering components for ESSM Blk. 2 since 2021.
The NATO SeaSparrow Consortium has awarded BAE Systems Australia an A$270 million ($181 million) contract to increase the production of Evolved Sea Sparrow Missile (ESSM) Block 2 components.
 
Mitenkä suorituskyky vertautuisi Bofrosin 40 mm mk4? Mk4:ä saa pinta-asennuksena ja paino tyhjänä ilmoitetaan 2,3 tonnia (+100 ammusta = 250 kg). Molemmat vaativat ulkoisen maalinosoituksen. Mk4 olisi Suomelle ainakin logistisesti edullisempi.
Jotain tehokasta tuon hangarin katolle takasektoriin pitäs saada, muuten tuo korvetti on turhan haavoittuva drone ryhmän iskulle.

Mitäs ne pikkuiset raketeista viriteltyt drone torjuntaan tarkoitetun ohjukset taas olikaan? Niistä 20 kpl paketit PTO ohjuskonttien rinnalle molemmille sivuille suunnattuna.

Rheinmetallin Sea Snake 30mm alkaa olla minun suosikki, kevyt ja tehokas monenlaisia maaleja vastaan.
 
Jotain tehokasta tuon hangarin katolle takasektoriin pitäs saada, muuten tuo korvetti on turhan haavoittuva drone ryhmän iskulle.

Mitäs ne pikkuiset raketeista viriteltyt drone torjuntaan tarkoitetun ohjukset taas olikaan? Niistä 20 kpl paketit PTO ohjuskonttien rinnalle molemmille sivuille suunnattuna.

Rheinmetallin Sea Snake 30mm alkaa olla minun suosikki, kevyt ja tehokas monenlaisia maaleja vastaan.
Millainen kranaatti tuohon mahtaa mennä? Toimiiko AHEAD? edit. näkyy olevan ABM kyvykkyys.
 
Jokin tällainen voisi olla hyvä ja kustannustehokas ratkaisu myöskin
Vaikuttaa hyvältä, ainakin tuo Coyote Block 3 -drone, uudelleen käytettävänä taloudellisempi.
Helikopterikantta voi käyttää palautukseen, hallissa huolto, ja eikun uudelleen laukaisulaitteeseen.
Mutta ei poista Sea Snake 30mm tarvetta pinta maalijen takia.
 
Noilla raketeilla voidaan vaikuttaa myös "pintaan" ja ilmasta - maahan ovat alun perin suunnitellutkin. Laukaisimet takasektoriin hangaarin päälle kulmiin. Kun ollaan merellä niin varmasti järjestyy laukaisimet joissa on yhdessä neljän sijaan esim. 24 rakettia. Jos maalin näkee ja se voidaan osoittaa laserilla niin osuma todennäköisyys ilmeisen erinomainen.
 
Noilla raketeilla voidaan vaikuttaa myös "pintaan" ja ilmasta - maahan ovat alun perin suunnitellutkin. Laukaisimet takasektoriin hangaarin päälle kulmiin. Kun ollaan merellä niin varmasti järjestyy laukaisimet joissa on yhdessä neljän sijaan esim. 24 rakettia. Jos maalin näkee ja se voidaan osoittaa laserilla niin osuma todennäköisyys ilmeisen erinomainen.
Ja voihan se olla, että ne tutkamaston huipulla olevat elso laitteet toimivat drone parvea vastaan, tosin tekoälydronet voi siinäkin tapauksessa päästä läpi.

Pitäisi kuitenkin olla usean dronen yhtäaikainen torjunta kyky, jos laservalaisuun perustuva ohjaus, niin pitäs olla useampi valaisin.
 
Drone-torjuntaa varten VAMPIRE:n käyttämään APKWS-versioon on lisätty lähisytytin. Tämä ei tee siitä kuitenkaan CIWS:iä, koska taistelukärjessä on ainoastaan alle kilo räjähdyainetta, joka vaatinee suoran osuman saadakseen varman vaikutuksen meritorjuntsohjukseen.

Drone-torjunnassa järjestelmästä olisi hyötyä ainoastaan itsemurhadroneja vastaan, tiedusteludronet voivat helposti pysyä järjestelmän rajallisen kantaman ulkopuolella.
 
Noita tarkoitin sinne sivulle PTO konttien rinnalle.
Mutta ei nuokaan poista Sea Snake 30mm tarvetta pinta maalijen takia.
Tuollainen järjestelmä ei ole asennettavissa laivaan. Tarvitaan vakautus, laivaolosuhteita kestävä mekaniikka, suolaveden poisto sensoripinnoilta, lämmitys jne... miljoonien projekti muuttaa se laivajärjestelmäksi. Liekö tehty?
 
 
Näkyy noita vaihtoehtoja löytyvän, toivottavasti jotai tulisi heti alustalähtien korvetteihin. Huono homma jos uuteen laivaan osuu "terroristien" drone kun sattu purjehduksella olemaan.

Tuokin taitaa vaan pystyä torjumaan yhtä maalia kerrallaan, mikä voi riittä pintamaaleja vastaan kun ovat hitaampia, mutta ne lentävät härpäkkeet, niitä voi tulla useampi ja lentää pirulaiset nopeasti.

Keulan 57 voi kyetä torjumaan useamman, mutta takasektori on hankala.
Mikähän on Trackfiren drone torjunta kyky?
 
Näkyy noita vaihtoehtoja löytyvän, toivottavasti jotai tulisi heti alustalähtien korvetteihin. Huono homma jos uuteen laivaan osuu "terroristien" drone kun sattu purjehduksella olemaan.

Tuokin taitaa vaan pystyä torjumaan yhtä maalia kerrallaan, mikä voi riittä pintamaaleja vastaan kun ovat hitaampia, mutta ne lentävät härpäkkeet, niitä voi tulla useampi ja lentää pirulaiset nopeasti.

Keulan 57 voi kyetä torjumaan useamman, mutta takasektori on hankala.
Mikähän on Trackfiren drone torjunta kyky?
Sanoisin, että haastava. Kantama on lyhyt eli maali pääsee lähelle ja osuman tulee olla suora joka on varmasti haaste pieneen ja liikkuvaan maaliin. Pieneen pintamaaliin lienee ihan toimiva peli. En osaa sanoa miten tuo monimaali tilanteessa toimii mutta olen ymmärtänyt että kun kantama on se 10km niin ihan kohtuullisesti pystyy parviakin tiettyyn pisteeseen asti torjumaan. Siis ihan sillä perusteella arvioitu mitä luin.
 
Drone-torjuntaa varten VAMPIRE:n käyttämään APKWS-versioon on lisätty lähisytytin. Tämä ei tee siitä kuitenkaan CIWS:iä, koska taistelukärjessä on ainoastaan alle kilo räjähdyainetta, joka vaatinee suoran osuman saadakseen varman vaikutuksen meritorjuntsohjukseen.

Drone-torjunnassa järjestelmästä olisi hyötyä ainoastaan itsemurhadroneja vastaan, tiedusteludronet voivat helposti pysyä järjestelmän rajallisen kantaman ulkopuolella.
Täähän se ongelma onkin, pitä löytää toimiva ja kohtuuhintainen ratkaisu joka pystyy parantamaan korvettien omasuojaa niin droneja kuin merimaaliohjuksia vastaan.

ESSM liian kallis ja vähän ohjuksi ja 57mm tykki on keulassa.
Kestääkö hangaarin katto painavampaa asetta ja vaikuttaako se laivan vakauteen.
Eikä tuon kokoiseen alukseen voi paljoa enää lisätä aseistusta.

Sea Snake 30mm ase vois olla osa ratkaisu pulmaan, ne merimaaliohjukset jäävät viellä ongelmaksi, kun ne kehittyvät vieläkin vaikeammaksi torjua, riittääkö siihen minkään CIWS:n kyvyt.

Joskus mietin pystyskö korvetin molempiin peräkulmiin helikopterikanteen upottamaan tuollaiset Israelin C-Domen 4 putkiset laukaisukasetit, eivät vie kauheasti tilaa, tulis 8kpl lähi-ilmatorjuntaohjusta jotka puree merimaaliohjuksiin, olisivat toisen kerroksen hätävara jos ohjus pääsee läpi. Voi kyllä olla suuri ja kallis työ integroida Saabin taistelukeskukseen ja tutkiin :unsure:

1000054845.webp

Rahaa kyllä noihin palais, mutta kalliiksi tulee jos laiva menetetään tai vaurioituu.

PS. Kyllä olis Suomen korvetti aikamoinen taskutaistelulaiva jos siihen tulisi: 2x Lockheed Martinin Mk41 laukaisin ja 2x4siiloinen C-Dome ja 57mm keulatykki ja Sea Snake 30mm tykki 2x Tracfireä ja 8 kpl PTO -ohjusta sekä torpedot. Kaupanpäälle miinoitus kyky.
 
oskus mietin pystyskö korvetin molempiin peräkulmiin helikopterikanteen upottamaan tuollaiset Israelin C-Domen 4 putkiset laukaisukasetit
Ihan suoraan sanottuna ei pystyisi. Aluksen tasapaino, taistelukestävyyden suunnittelu, laitetilojen suunnittelu, sekä monitoimikannen kapasiteetti ja käyttö menisivät kaikki ihan uusiksi. Tuollainen muutos pitäisi käytännössä alun alkaen suunnitella osaksi aluksen konstruktiota ja sijoituspaikkana olisi keula tai keskilaiva.

Sea Snake 30mm ase vois olla osa ratkaisu pulmaan, ne merimaaliohjukset jäävät viellä ongelmaksi, kun ne kehittyvät vieläkin vaikeammaksi torjua, riittääkö siihen minkään CIWS:n kyvyt.
En keksi yhtäkään konkreettista asiaa, mikä tekisi "oikean" CIWS:in toimimattomaksi ohjusta vastaan. Tulevaisuuden ongelmat merimaaliohjuksia vastaan tapeltaessa on niiden havaitseminen, ei niiden kestävyys asevaikutusta vastaan. Kun nykyaikaisen ja vielä seuraavankin generaation ohjuksen voi todennäköisesti ampua alas tarkoituksenmukaisella laitteella, jättäisin Sea Snaken hyllylle tai osoittaisin sen suunniteltuun rooliinsa -> pintamaaleja vastaan tarkoitetuksi konetykiksi, jolla on olemassa oleva kyky perus dronejen torjuntaan.

Kyseinen järjestelmä muistuttaa vahvasti päärynää, kun nyt tarvittaisiin omena.

Keulan 57 voi kyetä torjumaan useamman, mutta takasektori on hankala.
Mikähän on Trackfiren drone torjunta kyky?
Trackfire = NSV jossa vakautus ja ammunnanhallinta. Sitä rajoittaa kys.konekiväärin ja sen ominaisuudet. Pidän sitä itse lisäsensorina ja tehokkaampana miehitetyn LVKK:n korvaajana. DJI Mavic tyylinen drone sillä tippuu satavarmasti.

Takasektorin ongelmaakin tupataan hieman täällä liioitella, sillä keskustelu perustuu oletukseen, jossa laivalla ei ole ennen massiivista saturaatiohyökkäystä mitään tietoa sellaisen tulemisesta, kykyä kääntää laivaa, tai priorisoida maaleja niiden suunnan mukaan.

Jos lähetään hakemaan tehokkainta tällä hetkellä saatavilla olevaa lähisuojaa alukselle, se tapahtuu jotakuinkin 2 eri järjestelmän kombinaatiolla. Nykytilanteessa parasta markkinoilla on 76 tai 57mm keulatykki (kunnon ampumatarvikkeella) + RIM-116. Alankomaat korvaavat tälläisellä kombolla mm Goalkeeperin. Tulevaisuudessa laser voi hoitaa osan molempien tehtävistä.

Dronejen torjunnasta keskusteltaessa tupataan unohtamaan myös elektronisen sodankäynnin aspekti. Tietysti asiasta keskustelu on hankalaa laitteiden ominaisuuksien ollessa salattuja, mutta GaN tutka yhdistettynä kunnolliseen EW-järjestelmään tulee olemaan melkoinen juttu suristimia vastaan varmaan jo ihan lähivuosina.

Rauhoittelisin siis toistaiseksi kaikkia paniikissa olevia, että esimerkiksi Ranskalaisten FREMM on pärjännyt mm Jemenin edustalla ilman CIWS:iä. Tarkoittaako tämä etteikö sellainen olisi tarpeellinen? Ei tietysti, mutta asia ei ole niin kriittinen kun nyt annetaan ymmärtää...
 
Ihan suoraan sanottuna ei pystyisi. Aluksen tasapaino, taistelukestävyyden suunnittelu, laitetilojen suunnittelu, sekä monitoimikannen kapasiteetti ja käyttö menisivät kaikki ihan uusiksi. Tuollainen muutos pitäisi käytännössä alun alkaen suunnitella osaksi aluksen konstruktiota ja sijoituspaikkana olisi keula tai keskilaiva.


En keksi yhtäkään konkreettista asiaa, mikä tekisi "oikean" CIWS:in toimimattomaksi ohjusta vastaan. Tulevaisuuden ongelmat merimaaliohjuksia vastaan tapeltaessa on niiden havaitseminen, ei niiden kestävyys asevaikutusta vastaan. Kun nykyaikaisen ja vielä seuraavankin generaation ohjuksen voi todennäköisesti ampua alas tarkoituksenmukaisella laitteella, jättäisin Sea Snaken hyllylle tai osoittaisin sen suunniteltuun rooliinsa -> pintamaaleja vastaan tarkoitetuksi konetykiksi, jolla on olemassa oleva kyky perus dronejen torjuntaan.

Kyseinen järjestelmä muistuttaa vahvasti päärynää, kun nyt tarvittaisiin omena.


Trackfire = NSV jossa vakautus ja ammunnanhallinta. Sitä rajoittaa kys.konekiväärin ja sen ominaisuudet. Pidän sitä itse lisäsensorina ja tehokkaampana miehitetyn LVKK:n korvaajana. DJI Mavic tyylinen drone sillä tippuu satavarmasti.

Takasektorin ongelmaakin tupataan hieman täällä liioitella, sillä keskustelu perustuu oletukseen, jossa laivalla ei ole ennen massiivista saturaatiohyökkäystä mitään tietoa sellaisen tulemisesta, kykyä kääntää laivaa, tai priorisoida maaleja niiden suunnan mukaan.

Jos lähetään hakemaan tehokkainta tällä hetkellä saatavilla olevaa lähisuojaa alukselle, se tapahtuu jotakuinkin 2 eri järjestelmän kombinaatiolla. Nykytilanteessa parasta markkinoilla on 76 tai 57mm keulatykki (kunnon ampumatarvikkeella) + RIM-116. Alankomaat korvaavat tälläisellä kombolla mm Goalkeeperin. Tulevaisuudessa laser voi hoitaa osan molempien tehtävistä.

Dronejen torjunnasta keskusteltaessa tupataan unohtamaan myös elektronisen sodankäynnin aspekti. Tietysti asiasta keskustelu on hankalaa laitteiden ominaisuuksien ollessa salattuja, mutta GaN tutka yhdistettynä kunnolliseen EW-järjestelmään tulee olemaan melkoinen juttu suristimia vastaan varmaan jo ihan lähivuosina.

Rauhoittelisin siis toistaiseksi kaikkia paniikissa olevia, että esimerkiksi Ranskalaisten FREMM on pärjännyt mm Jemenin edustalla ilman CIWS:iä. Tarkoittaako tämä etteikö sellainen olisi tarpeellinen? Ei tietysti, mutta asia ei ole niin kriittinen kun nyt annetaan ymmärtää...
Ei varmaan kyse ole siitä etteikö nykyisillä pärjäisi. Torjunnan hinta vaan voi muodostua aika korkeaksi kun kalliilla ohjuksilla ammutaan halpoja ja massamaisesti tuotettuja kohteita alas. Siihen ole edes suurvalloilla varaa koska vaihtoehtoja kehitetään aika isolla rahalla ja kiivaaseen tahtiin.

Dronejen sotilaallinen käyttö on parissa vuodessa muuttunut merkittävästi ja muutos ei näytä laantumisen merkkejä. Ukrainassa on jo nyt käytetty autunomisia droneja. Nämä ovat tietyn tyyppiselle häirinnälle aika immuuneja koska ei ole ohjaussignaalia jota häiritä. Omasta mielestä nyt on kyse siitä, että on uhkakuva joka on muuttunut sen jälkeen kun näiden laivojen suunnitellut on alkanut tai ehkä oikeammin tilaus heitetty sisään. Meille on tulossa kalliit laivat jotka ovat arvokkaita maaleja ja joiden menettäminen olisi ikävä takaisku. Olisi aika ikävää jos tuollainen lopulta lähemmäs puolen miljardin alus päätyy loppu kriisin ajaksi telakalle tai jopa tuhoutuu sen vuoksi, että sen lähisuojaus ei ollut riittävä drone uhkaa vastaan. 100% suojaa ei toki ole olemassakaan mutta kun selkeästi ympäristössä on tapahtunut muutoksia niin kyllä ne pitäisi huomioida myös sitten omasuojassa.

Mitä takasektoriin tulee niin saturaatio hyökkäyksen idea taitaa olla juuri siinä että puolustusta ei yksin kyllästetä sillä suurella maalimäärällä ja toiveella että jotain pääsee läpi vaan tuota todennäköisyyttä parannetaan sillä, että hyökkäys tapahtuu useammasta suunnasta yhtä aikaa. Tuon toteuttaminen tulee viimeistään tekoälyn myötä helpottuvan joka voi suoraan laskea sekä reitit että aikatauluttaa homman.

Alusten piilottaminen on myös nykyaikaisessa ympäristössä koko ajan vaikeampaa ja meilläkin on pakko varautua siihen, että niitä sensoreja ja muita keinoja kyetään jollain mittakaavalla käyttämään myös Suomen alueelta. Oman toiminnan salaaminen on koko ajan vaikeampaa.

En näy paniikkia vaan ehkä enemmänkin huolehtimista siitä, että aiottu toiminta pystytään todennäköisemmin suorittamaan eikä päädytä siihen, että kalliita aluksia ei tosipaikassa uskalleta käyttää niiden menettämisen pelossa.
 
Back
Top