Merivoimien kehitysnäkymät

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Museo
  • Aloitus PVM Aloitus PVM
AOPS. Haastavaa mutta nättiä.
https://twitter.com/x/status/1841545049294729243
@HthHans: I recommend watching this about HDMS TRITON deploying supplies in Northern Greenland for the Arctic sledge patrol unit, Sirius. The video provides a fine picture of white Arctic operational weather/environment when it is permitting.
Klikkaa laajentaaksesi...
***
Katsaus Kanadan laivaston nousseeseen merkitykseen. Nyt on sutokin pitkästä aikaa tarpeen.
www.theglobeandmail.com

Canadians stand guard for subs in the Western Pacific as Ottawa brings more naval power to tense waters

As China, the Philippines, Japan and other countries make more assertive claims to the seas, Canada wants more ships to keep watch for conflict. The Globe went aboard HMCS Vancouver as it trained for the worst scenarios
www.theglobeandmail.com www.theglobeandmail.com
 
Viimeksi muokattu:
BarrelNut kirjoitti:
Saattaa mennä vähän politiikan puolelle, mutta tästä uus-seelantilaisen laiva uppoamisesta on vitsailtu kovasti. Kapteeni taitaa olla aito DEI-rekrytointi.

Klikkaa laajentaaksesi...
Niin, tuolla Uusi-Seelannnista-ketjussa totesin:
magitsu kirjoitti:
Kehut vaihtunee vielä ihan muuksi.

Aika helpolla näköjään ylenee tuollaisen aluksen päälliköksi tuolla.
Gray is an English-born teacher, who moved to New Zealand in 2012 after falling in love with the country on a campervan tour and joined the Navy. She took the helm of the Manawanui in December 2022.
Klikkaa laajentaaksesi...
Klikkaa laajentaaksesi...
Tuossa youtube-videon kommenteissa: "I'm a Kiwi and the New Zealand navy only has 5 ships . She just sunk 20% of our navy"

edit: Tuolla videolla näytettävässä artikkelisa tosin sanotaan, että oli jo RN:n palveluksessa vuodesta 1993. Eli ei ollutkaan mitenkään yllättävä urakehitys sitten. Olisi ehkä pienemmän aluksen päällikköys tehnyt terää aiemmin... mutta NZL:lahan niitä ei monta ole ylipäänsä.
On muuten älyttömän ärsyttävä ukko tuolla youtube-kanavalla. Täyden mulkun maneerit.
 
Viimeksi muokattu:
Analysti kirjoitti:
Miten minusta tuntuu, että tuota keulaa muotoillaan uudelleen kesken sarjan? :)
Klikkaa laajentaaksesi...
Saa nähdä. Mukava, että yrittävät välilä jotain uutta/vanhaa.
An inverted bow comes with distinct advantages: it reduces both the ship’s radar signature and its drag through the water, allowing it to slice through the seas smoothly, and ensures it can hold a speed of up to 27 knots (31 mph).
While the design and use of warships with an inverted bow actually dates back to the late 19th and early 20th centuries, the configuration has a downside: it tends to push the ship lower under the waves, rather than riding over the top of them, resulting in huge amounts of spray—and very wet decks. That’s bad for ships with delicate equipment on them.
But for modern ships like this new frigate, with the expensive equipment under cover or out of reach of the splashing waves, the inverted bow makes sense. It’s not the only 21st-century military ship with such a design: the American Zumwalt-class destroyers have them too.
Klikkaa laajentaaksesi...
www.popsci.com

France’s new warship will have an inverted bow and 2.2-ton radar panels

The first of the new frigates will be ready in 2023.
www.popsci.com www.popsci.com
 
Tämä ranskalaisten uusi laiva on kokolailla samaa kokoluokkaa kuin Pohjanmaat.

Erona ranskalaislaivan ranskalaiset aseet ja sensorit, kun taas Pohjanmaissa on ruotsalaiset sensorit ja järjestelmät, sekä aseita useammasta maasta.

Näitä on hauska vertailla tulevaisuudessa.
 
Viimeksi muokattu:
magitsu kirjoitti:
Saa nähdä. Mukava, että yrittävät välilä jotain uutta/vanhaa.

www.popsci.com

France’s new warship will have an inverted bow and 2.2-ton radar panels

The first of the new frigates will be ready in 2023.
www.popsci.com www.popsci.com
Klikkaa laajentaaksesi...
Tosin FDI:ssä on varsinkin keulassa selkeät levennykset vesilinjan yläpuolella. Sellaisia ei yli sadan vuoden takaisissa pysty- ja takaviistokeularungoissa näkynyt. Tuo levennys saa keulan toimimaan enemmän tyypillisen etuviiston keulan tyyliin. Levennysten ansiosta keula siis pyrkii nousemaan aallon päälle, toisin kuin leventämätön leikkaava keula. Mutta ei tuo silti taida ihan optimi olla ainakaan pohjois-Atlantin talveen...
 
Jukkis kirjoitti:
Tosin FDI:ssä on varsinkin keulassa selkeät levennykset vesilinjan yläpuolella. Sellaisia ei yli sadan vuoden takaisissa pysty- ja takaviistokeularungoissa näkynyt. Tuo levennys saa keulan toimimaan enemmän tyypillisen etuviiston keulan tyyliin. Levennysten ansiosta keula siis pyrkii nousemaan aallon päälle, toisin kuin leventämätön leikkaava keula. Mutta ei tuo silti taida ihan optimi olla ainakaan pohjois-Atlantin talveen...
Klikkaa laajentaaksesi...
Lähinnä tuo puree roiskeeseen. Mutta ei tarpeeksi.
Veikkaan keulan uudelleen muotoilua muutaman talven jälkeen...

Näitä on nähty ennenkin, esim Scharnhorst-luokka, keula muotoiltiin uudelleen ns. "Atlantin-keulaksi" liian märkyyden takia.
 
Raytheonille 525 miljoonan tilaus ESSM Block II ohjuksista US Navylta.

Tässäkin tapauksessa valmistaja tietää jo nyt, että suurina sarjoina tehtynä pystyvät painamaan kustannukset per ohjus alemmas kuin aikaisemmin.

defence-industry.eu

Raytheon secures USD 525 million contract for ESSM Block 2 missiles

Raytheon, a business under RTX, has been awarded a USD 525 million contract by the U.S. Navy to produce ESSM Block 2 missiles and spares.
defence-industry.eu defence-industry.eu
 
Viimeksi muokattu:
Old Boy kirjoitti:
Siis sama juttu, kun Hornetien käyttöiän jatkamisesta käyty lehdistökeskustelu: Ilmavoimien esikunta joutui ihan samoin, kun mä nyt täällä vakuuttelemaan epäluuloisille keskustelijoille, että sotavehkeissä on oltava kapasiteettia jäljellä mahdollista sotaa varten. Tykin sisusputket eivät siis olleet Stenalle menossa ra-käytön päättyessä.
Klikkaa laajentaaksesi...
Tämän asian ymmärtäminen on nykyisessä pölhöpopulistisen mustavalkoisessa maailmassa ollut yllättävän hankalaa. "Mutku ne on lennetty loppuun" on vilahdellut siellä, täällä ja tuolla, kun HN-kaluston mahdollista jatkokäyttöä on pähkäilty. Eikä siinä auta vaikka lentokenraali toistelisi, että ei ne poistaessa oikeasti loppu ole, vaan lentotunteja pitää pääosalla kalustoa olla vielä poistettaessakin X-määrä, eli käytännössä yhtä sotaa varten. Tietenkin pitää, olisihan järjetöntä ylläpitää ilmavoimia, joilla on kyllä koneita, mutta koneissa ei lainkaan lentotunteja.

Merivoimissahan on nyt hankala paikka etenkin ohjusveneiden osalta. Ohjusten ( ei ehdoton ) parasta ennen -päiväys asetettiin aikanaan MLU:ssa vuoteen 2018, sonarit on riisuttu jne. Eihän tuo tarkoita ettei veneitä enää pystyisi käyttämään, mutta työtä se teettää samalla, kun ohjusveneillä(kin) palvelevan henkilökunnan kiinnostus on jo suunnattu uuden kaluston ja toimintamallien opiskeluun, sekä rakentamisen valvontaan ja käyttöönoton valmisteluihin. Tämä on käsittääkseni tuonut uudenlaisia mahdollisuuksia myös reservin sa-sijoituksiin ylimenokaudella. Suorituskyky kuitenkin väistämättä hiipuu, kun vuodet etenevät. Kymmenen vuoden jatkoaika MTO85M:n kaltaiselle järjestelmälle on jo raju setti, kun ohjuspuolellakin on tiukka rutistus menossa Gabrielin käyttöönoton kanssa. Ikiaikainen ongelma, eli henkilöstökapeikko on vahvana jarruna monella sektorilla.
 
Kippari kirjoitti:
Tämä on käsittääkseni tuonut uudenlaisia mahdollisuuksia myös reservin sa-sijoituksiin ylimenokaudella. Suorituskyky kuitenkin väistämättä hiipuu, kun vuodet etenevät. Kymmenen vuoden jatkoaika MTO85M:n kaltaiselle järjestelmälle on jo raju setti, kun ohjuspuolellakin on tiukka rutistus menossa Gabrielin käyttöönoton kanssa. Ikiaikainen ongelma, eli henkilöstökapeikko on vahvana jarruna monella sektorilla.
Klikkaa laajentaaksesi...
Pystyisikö tässä käyttämään hyväksi reservin ns määräaikaisia värväyksiä, mitä on jo tapahtunut esim harjoitusten yhteydessä?
 
s. 16 Tulevaisuus ja Merivoimien strategia 2032
Kehittyvän pintatorjuntakyvyn ulottuvuutta ja suorituskykyä osoittaa se, että uusilla pintatorjuntaohjuksilla voidaan vaikuttaa kohteisiin yli 200 kilometrin etäisyydelle sekä merelle että maalle.

Tällä vuosikymmenellä otetaan käyttöön myös modernisoituja merimiinoja.

Aloittamalla vedenalaisen valvontajärjestelmän uudistaminen sekä ylläpitämällä pintavalvonnan järjestelmät varmistetaan merivalvonnan suorituskyky. Järjestelmän uudistamisessa huomioidaan aluevalvontaan soveltuvat miehittämättömät järjestelmät.
Klikkaa laajentaaksesi...

s. 22. Merivoimien tilat ja joukkojen tukeminen asiaa huollosta/logisstiikasta ja sen kehitystarpeista
vaatimuksia huollon suorituskyvyn kehittämiselle:
– Täydennystehtävien toteuttaminen koko Itämeren alueella kansallista ja kansainvälistä logistiikkajärjestelmää hyödyntäen,
– Strategisten kumppanien suorituskykyjen hyödyntäminen merivoimien ja kansainvälisten joukkojen tukemistehtävissä,
– Yhteistyön kansainvälisten huoltojoukkojen kanssa tulee olla arkipäiväistä ja
– Strategisten ja muiden kumppaneiden toimintaperiaatteiden ja suorituskyvyn tulee kehittyä huoltojärjestelmän kehittämisvaatimuksia vastaavasti.

Tilojen investoinnit tuleville vuosikymmenille
Suomen meripuolustuksen joukkojen käytössä olevia tiloja ja alueita kehitetään suunnitelmallisesti huomioiden liittoutumisen mukanaan tuomat tarkennetut vaatimukset. Tilahallinnan investoinnit ovat taloudellisestikin ajateltuna erittäin mittavia ja niiden ajallinen vaikuttavuus ulottuu vuosikymmenten päähän. Näistä merkittävimpinä ovat laivastotukikohtien sotasatamien perusparannushankkeet sekä varuskuntien
majoitustilojen kehittäminen nykyaikaisia vaatimuksia vastaavasti. Harjoitusalueiden kehittämisessä huomioidaan erityisesti kansainvälisen harjoitustoiminnan lisääntymisen aiheuttamat vaatimukset laivasto- ja rannikkojoukkojen osalta.
Näin merkittävät tilahallinnan investoinnit korostavat entisestään merivoimien tukikohtien merkitystä niin kansallisten kuin kansainvälistenkin joukkojen tukemisessa on sitten kyseessä koulutus-, harjoitus- tai muuhun toimintaan liittyvä tapahtuma.
Klikkaa laajentaaksesi...

Missä hitossa on logistiikka-aluksen tarve? Ei tunnnustettu?

***

s. 26 Suomi on Link 22 edelläkävijä, oman arvioni mukaan vissiin Ruotsia huomattavasti edellä tältä osin - Bittiumin yms. euroja on käytetty tukku
Tulenkäytön ja valvonnan kansainvälisesti yhteensopivana järjestelmänä Merivoimat on käyttänyt jo pitkään taktisia datalinkkejä. LINK 22 on Nato-yhteensopiva merivoimien datalinkki, jonka käyttäjänä Suomi on ollut edelläkävijä. Ensimmäisen kerran LINK 22-järjestelmän suorituskykyä demonstroitiin Suomessa jo vuonna 2007. Tuolloin ohjusveneen taistelunjohtojärjestelmän tuottama ilmamaali siirrettiin kolmen LINK 22-aseman muodostamassa verkossa ilmateitse toiselle vastaavalle taistelunjohtojärjestelmälle.
Merivoimien valvonta- ja johtamisjärjestelmä eli Merileijona (kansainvälisenä nimenä Sealion) on myös alusta pitäen rakennettu Nato-yhteensopivaksi. Merileijona-järjestelmä onkin todennettu useissa kansainvälisissä testi- ja validointitapahtumissa yhteensopivaksi FMN (Federated Mission Networking) määrittelyiden mukaisesti. Erinomaisesta Merileijona-järjestelmästä on lyhyt ja nopeasti otettava askel kohti FMN-määrittelyn mukaisia operaatioverkkoja (Mission Network – MN). Operaatioverkko on FMN-toiminta-ajatuksen lopputuote. Operaatioverkko koostuu immateriaalisista osuuksista (politiikat, prosessit, standardit yms.) sekä materiaalista osuuksista (palvelut, laitteet, infrastruktuuri yms.)
Klikkaa laajentaaksesi...
 
Viimeksi muokattu:
otwa kirjoitti:
Pystyisikö tässä käyttämään hyväksi reservin ns määräaikaisia värväyksiä, mitä on jo tapahtunut esim harjoitusten yhteydessä?
Klikkaa laajentaaksesi...
Ei ole tarvetta. Miehet tulevat käskettyinä sotasatamaan mikäli siihen joudutaan. Pitkiin rauhanajan operaatioihin lähtiessä joudutaan miettimään palkkaamisia.

Kaiken kaikkiaan oletan tilanteen olevan sen tyyppinen, että ohjusveneiden kokonaismiehitys halutaan säilyttää, koska ihan kaikki arkinen toiminta käy muuten nopeasti hankalaksi. Porukkaa kun ei aluksilla ole yhtään liikaa. Kun järjestelmiä kuitenkin on poistettu, niin moni tehtävä poistuu ja tilalle voidaan ottaa kevyemmän osaamisen omaava reserviläinen, joka kuitenkin pystyy osaltaan pitämään aluksen toiminnassa. Rauma-luokan aluksissa on täysin miehitettynä normaalisti ollut kaiken kaikkiaan 18 henkilökunnan edustajaa ja 6 varusmiestä. Uudessa tilanteessa jakauma voisi olla jopa reserviläisvoittoinen. Näistä voi aueta ressuille hienoja tilaisuuksia. Ei tietysti mitään Nuoli-luokan päällikkyyteen verrattavaa äijähommaa, mutta haastellista joka tapauksessa.
 
magitsu kirjoitti:
s. 16 Tulevaisuus ja Merivoimien strategia 2032


s. 22. Merivoimien tilat ja joukkojen tukeminen asiaa huollosta/logisstiikasta ja sen kehitystarpeista


Missä hitossa on logistiikka-aluksen tarve? Ei tunnnustettu?

***

s. 26 Suomi on Link 22 edelläkävijä, oman arvioni mukaan vissiin Ruotsia huomattavasti edellä tältä osin - Bittiumin yms. euroja on käytetty tukku
Klikkaa laajentaaksesi...
OTO-logistiikka-aluksia tullaan käyttämään jatkossakin. ÖTA:t kun ovat erittäin kustannustehokas tapa hoitaa homma täysin riittävällä tasolla. Varustusta varmasti kehitetään ja parannetaan, kun koko logistiikkajärjestelmä on ollut vahvasti kehitettävänä jo pitkään. Alusten kokokin tulee jonkin verran kasvamaan ihan jo öljyntorjunnan asettamien vaateiden takia. Emme kuitenkaan ole lähettämässä omissa nimissämme taistelualuksia minnekään maailman ääriin Hula Hula-saarille, vaan Itämeren piirissä toimitaan. Ja jos ei toimita, niin liitymme operaatioon, jossa huolto on järjestetty liittolaisten toimesta. Kannattaa muistaa, että monen laivaston huoltoaluksia vaivaava miehistöpula on meillä ihan yhtäläinen ongelma. Merivoimatkin varmasti haluaa jossakin muodossa toisen pintalaivueen tms. 30-luvulla poistuvia aluksia korvaavan ratkaisun ennen valtamerille suunnattavia suorituskykyjä.
 
Sinun täytyy kirjautua vastataksesi.
Back
Top