Merivoimien kehitysnäkymät

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Museo
  • Aloitus PVM Aloitus PVM
Siinäkö rannikkopatterien suorituskyvyn korvaaja?
Hanketta ei pidä tulkita noin suppeasti. Kyseessä on ennen kaikkea rannikkojoukkojen tykistön voimakas kehittäminen ja siinä sivussa poistuneen tai pikapuoliin poistuvan rannikkotykistön suorituskyvyn korvaaminen. Paino siis tuohon rannikkojoukkojen tykistö-kohtaan. Nykyiselläänhän siellä ei ole kuin 122mm haupitseja ja raskaita heittimiä.
 
"s. 26 Suomi on Link 22 edelläkävijä, oman arvioni mukaan vissiin Ruotsia huomattavasti edellä tältä osin - Bittiumin yms. euroja on käytetty tukku"

Bittiumilla ei ole asiassa minkäänlaista tekemistä. Suomessa ei ole yhtään teollista toimijaa, jolla olisi oikeudet Link-22 teknologiaan.
 
Hanketta ei pidä tulkita noin suppeasti. Kyseessä on ennen kaikkea rannikkojoukkojen tykistön voimakas kehittäminen ja siinä sivussa poistuneen tai pikapuoliin poistuvan rannikkotykistön suorituskyvyn korvaaminen. Paino siis tuohon rannikkojoukkojen tykistö-kohtaan. Nykyiselläänhän siellä ei ole kuin 122mm haupitseja ja raskaita heittimiä.
Mietin vain, että kuinkahan pitkät piuhat Merivoimilla on tällä kertaa. Rannikkotykistön suhteen jo 1980-luvun lopusta saakka ei kiinteät tornitykit ole olleet enää mitään muuta kuin helvetin kalliita harhamaaleja. Eli, siis vetävät tulta puoleensa tärkeimmistä maaleista. Minkäänlaista torjuntavaikutusta ei niillä olisi ollut.

Kuvitelkaapa tilannetta, jossa Helsingin ilmapuolustuksen ohjusjärjestelmät olisi pyörien/telaketjujen sijasta asennettu betoniin. Olisitte varmaan pitänyt ajatusta täysin järjettömänä. Vai mitä?

Nyt taas on tilanne se, ettei sen rannikolle sijoittuvan asejärjestelmän ulottuviin tule koskaan yhtään maalia. Tai jos tulee, peli on jo hävitty.

Liikkuva, avomerilaivasto on se joka hoitaa homman. Plus lentokoneet tietty. Millään muutamalla telatykillä tms ei ole minkäänlaista pidäke- eikä pelotevaikutusta Venäjäään. Niillä on kyllä massaa mitä syöttää niiden eteen. Mutta kun Nato-johtoiset laivastotaisteluosastot tuhoaa heidän voimansa jo lähtöalueelle, sillä on pelotetta.
 
Siinäkö rannikkopatterien suorituskyvyn korvaaja?
Muistutta kovasti Israelin uutta pyöräalustaista.

 

Vähän tuollaista ratkaisua mietin tai sitä Israelin versiota, kun kyselin siitä 155GH52-SP-T55 tornista, kuitenkin miehitettytorni, automaattisen tilalle, tulitoiminnan ajaksi aukeaa, siirtymisen aikana sulkeutuu ja suojaa miehistöä.
Tai jos onnistuu niin kokoajan suljettu torni, jos vaan tilaa riittää, pyöräalustainen ajoneuvo on useimmiten kuitenkin vain n.2,5m leveä
 
"s. 26 Suomi on Link 22 edelläkävijä, oman arvioni mukaan vissiin Ruotsia huomattavasti edellä tältä osin - Bittiumin yms. euroja on käytetty tukku"

Bittiumilla ei ole asiassa minkäänlaista tekemistä. Suomessa ei ole yhtään teollista toimijaa, jolla olisi oikeudet Link-22 teknologiaan.
:uzi: 🥰
 
Mietin vain, että kuinkahan pitkät piuhat Merivoimilla on tällä kertaa. Rannikkotykistön suhteen jo 1980-luvun lopusta saakka ei kiinteät tornitykit ole olleet enää mitään muuta kuin helvetin kalliita harhamaaleja. Eli, siis vetävät tulta puoleensa tärkeimmistä maaleista. Minkäänlaista torjuntavaikutusta ei niillä olisi ollut.
Yleisesti tuolloin tosiasioina pidettyjen seikkojen valossa toki näin. Mutta koska jälkiviisaus on parasta viisautta, nyt tiedämme että nuo tosiasiat olivat isolta osin suurta fantasiaa. Rannikkotykit vanhenivat 90-luvulle tultaessa, jos hyökkääjänä olisi USN+USMC, kun JDAM-prototyypit kiirehdittiin käyttöön '91 Persianlahden sotaan. Euroopan suuret valtiot (UK, Ranska, Saksa) saivat omat autonomiset vastaavat kykynsä vasta vuosituhannen vaihteessa, kun Storm Shadow ja TAURUS tulivat käytettäviksi. Mutta venäjä luotti pitkään laser- ja optisesti ohjattaviin pommeihin, jotka ovat alttiita tarkkuutta heikentäville vastatoimille. Satelliittiohjautuvia alkoi tulla siellä todelliseen käyttöön vasta noin 2019, ja laajassa mitassa vasta Ukrainan sodassa UPMK-kittien kautta. Samalla 2023 asti emme voineet luottaa liittolaisten apuun meren pitämisessä puhtaana vihollisesta kauas omalta rannikoltamme asti. Joten nykyhetkessä tornitykit ovat kyllä kiistatta vanhentuneita, mutta edeltävät 30 vuotta niillä on edelleen ollut todellista - toki koko ajan vähentyvää - arvoa.
Nyt taas on tilanne se, ettei sen rannikolle sijoittuvan asejärjestelmän ulottuviin tule koskaan yhtään maalia. Tai jos tulee, peli on jo hävitty.

Liikkuva, avomerilaivasto on se joka hoitaa homman. Plus lentokoneet tietty. Millään muutamalla telatykillä tms ei ole minkäänlaista pidäke- eikä pelotevaikutusta Venäjäään. Niillä on kyllä massaa mitä syöttää niiden eteen. Mutta kun Nato-johtoiset laivastotaisteluosastot tuhoaa heidän voimansa jo lähtöalueelle, sillä on pelotetta.
Mieti minkälaista toimintaa Ukraina on tehnyt Krimin suuntaan lähes koko sodan ajan. Pienillä, vaikeasti havaittavilla veneillä liikkuvia iskuosastoja on käynyt siellä tuhoamassa ohjuspattereita, maalittamassa kaikenlaista ja yleisesti tiedustelemassa. Oletko sitä mieltä, että yhden tuollaisen osaston päästessä saaristoon peli on hävitty?

No, en niin kuvitellutkaan. Nuo osastot ovat rannikkojääkärien riistaa, ja niitä vastaan meidän suurin etumme on tulivoima. Jurmot ja Jehut ottavat ikävästi kipeää kannettavasta PST-ohjuksestakin, mutta epäsuora tuli on varsin ikävää vastaanotettavaa kallioluodolla. Kun linnakkeiden tykit ovat - kuten yllä sovimme - nyt vanhentuneita, ja kranaatinheittimillä ei yllä tieverkon alueelta kovin kauas saaristoon, on hankittava jotain uutta. Vaihtoehdot ovat jotain kelluvaa, tai jotain kauemmas kantavaa. NEMO-venettä on kokeiltu, ja sen jälkeen on päädytty hankkimaan pyörillä liikkuvia pitkäputkisia tykkejä. Jos ne päätyvät ampumaan laivakoon maaleja, silloin jotain on mennyt pahasti pieleen.

Joku tietysti kysyy, miksi ei käytettäisi K9:ää tuohon. Vastaan kysymyksellä, miksi ei tilattaisi enemmän tykkejä, kun rahoitus järjestyy?
 
Yleisesti tuolloin tosiasioina pidettyjen seikkojen valossa toki näin. Mutta koska jälkiviisaus on parasta viisautta, nyt tiedämme että nuo tosiasiat olivat isolta osin suurta fantasiaa. Rannikkotykit vanhenivat 90-luvulle tultaessa, jos hyökkääjänä olisi USN+USMC, kun JDAM-prototyypit kiirehdittiin käyttöön '91 Persianlahden sotaan. Euroopan suuret valtiot (UK, Ranska, Saksa) saivat omat autonomiset vastaavat kykynsä vasta vuosituhannen vaihteessa, kun Storm Shadow ja TAURUS tulivat käytettäviksi. Mutta venäjä luotti pitkään laser- ja optisesti ohjattaviin pommeihin, jotka ovat alttiita tarkkuutta heikentäville vastatoimille. Satelliittiohjautuvia alkoi tulla siellä todelliseen käyttöön vasta noin 2019, ja laajassa mitassa vasta Ukrainan sodassa UPMK-kittien kautta. Samalla 2023 asti emme voineet luottaa liittolaisten apuun meren pitämisessä puhtaana vihollisesta kauas omalta rannikoltamme asti. Joten nykyhetkessä tornitykit ovat kyllä kiistatta vanhentuneita, mutta edeltävät 30 vuotta niillä on edelleen ollut todellista - toki koko ajan vähentyvää - arvoa.

Mieti minkälaista toimintaa Ukraina on tehnyt Krimin suuntaan lähes koko sodan ajan. Pienillä, vaikeasti havaittavilla veneillä liikkuvia iskuosastoja on käynyt siellä tuhoamassa ohjuspattereita, maalittamassa kaikenlaista ja yleisesti tiedustelemassa. Oletko sitä mieltä, että yhden tuollaisen osaston päästessä saaristoon peli on hävitty?

No, en niin kuvitellutkaan. Nuo osastot ovat rannikkojääkärien riistaa, ja niitä vastaan meidän suurin etumme on tulivoima. Jurmot ja Jehut ottavat ikävästi kipeää kannettavasta PST-ohjuksestakin, mutta epäsuora tuli on varsin ikävää vastaanotettavaa kallioluodolla. Kun linnakkeiden tykit ovat - kuten yllä sovimme - nyt vanhentuneita, ja kranaatinheittimillä ei yllä tieverkon alueelta kovin kauas saaristoon, on hankittava jotain uutta. Vaihtoehdot ovat jotain kelluvaa, tai jotain kauemmas kantavaa. NEMO-venettä on kokeiltu, ja sen jälkeen on päädytty hankkimaan pyörillä liikkuvia pitkäputkisia tykkejä. Jos ne päätyvät ampumaan laivakoon maaleja, silloin jotain on mennyt pahasti pieleen.

Joku tietysti kysyy, miksi ei käytettäisi K9:ää tuohon. Vastaan kysymyksellä, miksi ei tilattaisi enemmän tykkejä, kun rahoitus järjestyy?
Niinpä! En pysty käsittämään, kuinka uhkaan joka on jossakin aika kaukana teiden/maayhteyden ulottumattomissa, koitetaan vastata maalla liikkuvalla tykillä!

Minulla olisi paljon parempi idea.

Paljon parempi.

Ja, no ehkä hiukan liioittelin, mutta kyllä meidän on nyt kyettävä Naton asiayhteydessä toimimaan siten, ettei millekään heidän toiminnalleen saaristoamme vastaan ole minkäänlaisia edellytyksiä. Toisin sanoen, tänne päin pyrkivät havaitaa ajoissa ja tuhotaan kaukana.

Venäjä ei käyttänyt paljon tuollaisia aseita (joista puhut yleisesti vastauksessasi) vuosina 2000 - 2020, mutta sillä oli kyllä järjestelmä, joka olisi tehnyt 130-torneista romurautaa juurikaan vaarantamatta itseään, iskuetäisyys + 30 km. Systeemi on Su-24M varustettuna Kaira-24 + 500 ja 1500 kg pommit, Kh-25, Kh-29LT ja Kh-59.

Se, miksi niitä ei paljon käytetty johtuu oikeastaan siitä, ettei ollut semmoista sotaa/maaleja. Vasta Syyriassa käyttöön enemmälti. Ehkä jonkin verran Georgiassa, en tiedä (en ole kovin tarkkaan Georgian sotaan ehtinyt paneutua).
 
Mietin vain, että kuinkahan pitkät piuhat Merivoimilla on tällä kertaa. Rannikkotykistön suhteen jo 1980-luvun lopusta saakka ei kiinteät tornitykit ole olleet enää mitään muuta kuin helvetin kalliita harhamaaleja. Eli, siis vetävät tulta puoleensa tärkeimmistä maaleista. Minkäänlaista torjuntavaikutusta ei niillä olisi ollut.

Kuvitelkaapa tilannetta, jossa Helsingin ilmapuolustuksen ohjusjärjestelmät olisi pyörien/telaketjujen sijasta asennettu betoniin. Olisitte varmaan pitänyt ajatusta täysin järjettömänä. Vai mitä?

Nyt taas on tilanne se, ettei sen rannikolle sijoittuvan asejärjestelmän ulottuviin tule koskaan yhtään maalia. Tai jos tulee, peli on jo hävitty.

Liikkuva, avomerilaivasto on se joka hoitaa homman. Plus lentokoneet tietty. Millään muutamalla telatykillä tms ei ole minkäänlaista pidäke- eikä pelotevaikutusta Venäjäään. Niillä on kyllä massaa mitä syöttää niiden eteen. Mutta kun Nato-johtoiset laivastotaisteluosastot tuhoaa heidän voimansa jo lähtöalueelle, sillä on pelotetta.
Niin kauan kuin merivoimilla on merkittäviä maa-alueita vastuullaan on sillä oltava myös niillä toimimaan kykeneviä joukkoja. Eihän esimerkiksi voi ajatella, että Ahvenanmaan puolustus hoidettaisiin liikkuvalla avomerilaivastolla. Paitsi ahvenanmaalaiset itse tietysti voivat. Miksikään maanpuolustuksen keihäänkärjeksi ei kukaan noita kahta tulevaa tuliyksikköä varmaan kuvittele. Ja ainahan tykeillä voi vahventaa maavoimia, jos ne osoittautuvat rannikolla joutilaiksi. Itse olen aina tyytyväinen, kun PV:lle saadaan ajanmukaista kalustoa.

130TK oli vähän sellainen suomalaisille tyypillinen jälkijättöinen hanke. RT:stä merkittävä osa oli toki moottoroitua, mutta vedettävänä silti kömpelöä. Niihin aikoihin Helsingin ilmatorjuntakin muuten oli "asennettu betoniin". Liikkuvuutta saatiin vasta vuosituhannen lopulla Bukien tullessa käyttöön. Kovin haavoittuvia oltiin, vaikka itänaapurin täsmäasekyvyt olivatkin rajoitetut.

kymmenkunta typoa korjattu
 
Viimeksi muokattu:
Niin kauan kuin merivoimilla on merkittäviä maa-alueita vasuullaan on sillä oltava myös niillä toimimaan kykeneviä joukkoja. Eihän esimerkiksi voi ajatella, että Ahvenanmaan puolustus hoidettaisiin liikkuvalla avomerilaivastolla. Paitsi ahvenanmaalaiset itse tietysdti voivat. Miksikään maanpuolustuksen keihäänkärjeksi ei kukaan noita kahta tulevaa tuyliyksikköä varmaan kuviittele. Ja ainahan tykeillä voi vahventaa maavoimia, jos ne osoittautuvat rannikolla joutilaiksi. Itse olen aina tyytyväinen, kun PV:lle saadaan ajanmukaista kalustoa.

130TK oli vähän sellainen suomalaisille tyypillinen jälkijättölinen hanke. RT:stä merkittävä osa oli toki moottoroitua, mutta vedettävänä silti kömpelöä. Niihin aikoihin Helsingin ilmatorjuntakin muuten oli "asennettu betoniin". Liikkuvuutta saatiin vasta vuosituhannen lopulla Bukien tullessa käyttöön. Kovin haavoittuvia oltiin, vaikka itänaapurin täsmäasekyvyt olivatkin rajoitetut.
Eikös SA-3 ollut kuitenkin siirrettävä ja paikka voitiin valita useista valmistelluista tuliasemista?
 
Eikös SA-3 ollut kuitenkin siirrettävä ja paikka voitiin valita useista valmistelluista tuliasemista?

Pari poimintaa tekemältäni "S-125 Suomessa" -videon käsikirjoituksesta:

"Puutteetkin toki tiedostettiin. Petsora oli kankea asejärjestelmä: Se voi tulittaa vain yhtä maalia kerrallaan, ja koko patteri sijoittuu pienelle alueelle tulenjohtoaseman ympärille. S-125 oli siirrettävä, mutta liikkuvaksi sitä ei voinut kutsua."

"Seuraajaksi hankittu BUK-M1 eli Ito 96 sisälsi parannuksia Petsoran suurinpiin puutteisiin. BUK oli lähtökohtaisesti hajautettu, joustava, liikkuva, taistelukestävä ja vaikka mitä ilmatorjuntajärjestelmä."

Eli SA-3 siirrettävyys tarkoitti 40 kuorma-auton kolonnaa, tuliaseman vaihtoi oli herkästi vuorokauden urakka. BUK liikkuvuus ja hajautettavuus oli ihan eri planeetalta siihen verrattuna.
 
Eikös SA-3 ollut kuitenkin siirrettävä ja paikka voitiin valita useista valmistelluista tuliasemista?
Siirrettävissä kyllä, mutta vain ajan kanssa. Verrokiksi on joskus mainittu SIrkus Finlandia, ajoneuvoja kun oli letkassa kymmeniä. Lisäksi yksi kolmesta kantalinnoitetusta patterin tuliasema-alueesta oli Miessaaressa, josta olisi ensin pitänyt siirtyä mantereelle kalustolautoilla. Toinen oli Santiksessa ja kolmas kaiketi jossain Hyrylän varuskunnan liepeillä? En muista nähneeni missään mainintaa valmistelluista vaihtoasemista, mutta tämä ei ole tieto, joten minulla on varaa antaa periksi.
 
Siirrettävissä kyllä, mutta vain ajan kanssa. Verrokiksi on joskus mainittu SIrkus Finlandia, ajoneuvoja kun oli letkassa kymmeniä. Lisäksi yksi kolmesta kantalinnoitetusta patterin tuliasema-alueesta oli Miessaaressa, josta olisi ensin pitänyt siirtyä mantereelle kalustolautoilla. Toinen oli Santiksessa ja kolmas kaiketi jossain Hyrylän varuskunnan liepeillä? En muista nähneeni missään mainintaa valmistelluista vaihtoasemista, mutta tämä ei ole tieto, joten minulla on varaa antaa periksi.

Hyrylän Sikokalliolla oli patterin harjoittelu-asemat. Eivät ole enää sotilasaluetta, hiihtolatu tekee lenkin asemien ympäri. Varsin kiinnostava retkeilykohde jos tietää mitä maastosta kannattaa katsella.

Kun tein S-125 videota niin minua valaistiin että pk-seudulta oli katsastettu valmiiksi vaihtoehtoisia sijoituspaikkoja. Eli oli valmius ottaa uusia asemia käyttöön, muttei mitään kiinteitä rakennelmia.
 
Eikös SA-3 ollut kuitenkin siirrettävä ja paikka voitiin valita useista valmistelluista tuliasemista?
Siirrettävissä kyllä, mutta vain ajan kanssa. Verrokiksi on joskus mainittu SIrkus Finlandia, ajoneuvoja kun oli letkassa kymmeniä. Lisäksi yksi kolmesta kantalinnoitetusta patterin tuliasema-alueesta oli Miessaaressa, josta olisi ensin pitänyt siirtyä mantereelle kalustolautoilla. Toinen oli Santiksessa ja kolmas kaiketi jossain Hyrylän varuskunnan liepeillä? En muista nähneeni missään mainintaa valmistelluista vaihtoasemista, mutta tämä ei ole tieto, joten minulla on varaa antaa periksi.
Kun tein S-125 videota niin minua valaistiin että pk-seudulta oli katsastettu valmiiksi vaihtoehtoisia sijoituspaikkoja. Eli oli valmius ottaa uusia asemia käyttöön, muttei mitään kiinteitä rakennelmia
Tässähän ne paikat on alla lueteltu. Siinä mainituista alueista Kivikon kalliot välittömästi Porvoonväylän eteläpuolella taisi kaatua siihen, että Hesa kaavoitti Kivikon kerrostalo-alueen, jonka jälkeen ei enää tarvinu miettiä it-patteria. Paikan valinta oli sama, johon oli sijoitettu eka Raija valvontatutka 1943. Alapuolisessa kalliossa oli luolatkin valmiina venäläisten linnoitustöiden jäljiltä, ainakin osittain.

Muut luettelossa mainitut tuliasema-alueet rakennettiin, paitsi Malmi ja Seutula kaiketi jäivät suunnitelma-asteelle. Seuraavalla vuosikymmenellä odotti Hornet-suurkauppa mittavine rahoitusvaatimuksineen. Varmaan myös ajateltiin tämän kaluston olevan ainoastaan "periaatteessa siirtokelpoinen", jonka linnoittamiseen ei enää kannattanu sitoa varoja.

Edit.
Uusissa postauksissa oli lisätietoa: Pururadan rakentamisen aikaan alue oli siis intin varastoalue, jossa itekin oon poikennu työasioissa. Hesa vaihtoi alueen Puolustusministeriöltä rakentamalla muistaakseni kaksi kerrostaloa Sandikseen henkilökunnan asunnoiksi. Kivikon kerrostalot estivät ohjuspatterin sijoittamisen enää tälle kalliolle, sillä ne muodostivat alakatveen. Ahti Lappi on kertonut kuulleensa israelilaisilta, että he osuivat Tel Avivissa vahingossa kerrostalooon 1991 Irakin Scud-ohjuksia torjuttaessa. Eivät kylläkään tunnustaneet ja "Scud-ohjuksen" romut kuskattiin pikaisesti pois.

Kuten olen kirjoittanut aikaisemminkin, ei Hesarimaista "salainen"- leimaa kannata pelästyä, paperi on uudelleenluokiteltu julkiseksi.

IMG_0235.webp
 
Viimeksi muokattu:
Pari poimintaa tekemältäni "S-125 Suomessa" -videon käsikirjoituksesta:

"Puutteetkin toki tiedostettiin. Petsora oli kankea asejärjestelmä: Se voi tulittaa vain yhtä maalia kerrallaan, ja koko patteri sijoittuu pienelle alueelle tulenjohtoaseman ympärille. S-125 oli siirrettävä, mutta liikkuvaksi sitä ei voinut kutsua."

"Seuraajaksi hankittu BUK-M1 eli Ito 96 sisälsi parannuksia Petsoran suurinpiin puutteisiin. BUK oli lähtökohtaisesti hajautettu, joustava, liikkuva, taistelukestävä ja vaikka mitä ilmatorjuntajärjestelmä."

Eli SA-3 siirrettävyys tarkoitti 40 kuorma-auton kolonnaa, tuliaseman vaihtoi oli herkästi vuorokauden urakka. BUK liikkuvuus ja hajautettavuus oli ihan eri planeetalta siihen verrattuna.
Totta kai. Mutta eikös tuo vastaa vielä muutaman vuosi sitten kun tykistörykmentti/vast siirtyy. No, kuorma-autoja taitaa liikkua enemmän...
 
Tässähän ne paikat on alla lueteltu. Siinä mainituista alueista Kivikon kalliot välittömästi Porvoonväylän eteläpuolella taisi kaatua siihen, että Hesa kaavoitti Kivikon kerrostalo-alueen, jonka jälkeen ei enää tarvinu miettiä it-patteria. Paikan valinta oli sama, johon oli sijoitettu eka Raija valvontatutka 1943. Alapuolisessa kalliossa oli luolatkin valmiina venäläisten linnoitustöiden jäljiltä, ainakin osittain.

Muut luettelossa mainitut tuliasema-alueet rakennettiin, paitsi Malmi ja Seutula kaiketi jäivät suunnitelma-asteelle. Seuraavalla vuosikymmenellä odotti Hornet-suurkauppa mittavine rahoitusvaatimuksineen. Varmaan myös ajateltiin tämän kaluston olevan ainoastaan "periaatteessa siirtokelpoinen", jonka linnoittamiseen ei enää kannattanu sitoa varoja.

Kuten olen kirjoittanut aikaisemminkin, ei Hesarimaista "salainen"- leimaa kannata pelästyä, paperi on uudelleenluokkteltu julkiseksi.

Katso liite: 105795
EVP Petsora-upseerin muisteluiden mukaan sotaväki kyllä rakensi Kivikon alueelle pururadan ihan väestön kunnon ylläpitämistä varten. Ihan sattumalta radan reitti oli sellainen, että se olisi sopinut vaikka S-125-patterin asemiksi. Mutta ihan vahinko tuo kuulemma oli...

Mitä kerrostaloille olisi käynyt asemia käytettäessä ei tarinasta ilmennyt.
 
Joka tapuksessa Merivoimien tulisi kyllä nyt astua uuteen aikaan. Puolustuksen strategisella tasolla pitäisi aluevastuu siirtää ehdottomasti Maavoimille. Merivoimille semmoinen ei kuulu pl. ihan omien tukikohtien/vast suojaaminen.

Puolustus pitää strategisen konseptin tasolla hioa yhteensopivaksi Nato-maiden yleiseen linjaan. Merijalkaväki pitää perustaa (ts. nykyiset rannikkojoukot muuttaa merijalkaväeksi) ja liikkuva laivasto täysin Naton taisteluosastoihin yhteensopivaksi oikeaksi merelliseksi taisteluvoimaksi.
Lätäkkölaivaston leikkien aika on lopullisesti ohi. Onhan.
 
Bittiumilla ei ole asiassa minkäänlaista tekemistä. Suomessa ei ole yhtään teollista toimijaa, jolla olisi oikeudet Link-22 teknologiaan.
Juu se olikin ESSOR (euro-SDR aaltomuoto). Bittium on näköjään vasta käynyt kimppaan BAE:n kanssa tältä osin. Sitä M18 Tac Winia vaikuttaisi olevan ensi alkuun (Bittium Tough -mallinimellä).

Mutta muistelin, että Suomi oli jossain vaiheessa Link 22 porukassa (NILE) jäsenenä. Missä erottui joukosta kun ei ollut noita naapureita. Mutta ei ilmeisesti virallisesti ollut kun ei siitä löydy mitään kunnollista. On vain tämä, johon on kai pitänyt natottomana aikanaan tyytyä:
Tämän kaltaisten maiden asemaa kuvataan termillä Third Party Sales -maa, lyhyesti 3PS.
Suomelle 3PS-status myönnettiin virallisesti vuonna 2008 NILE:n yksimielisellä päätöksellä.
https://www.rannikonpuolustaja.fi/archive/2010_2.pdf
(s. 20)

Eli on investoitu paljon (merivoimissa termi vaikuttaa olleen Multilink) ja luultavasti ovat olleet Ruotsia edellä.
1728935431394.webp

1728935163816.webp
 
Viimeksi muokattu:
Venäjä ei käyttänyt paljon tuollaisia aseita (joista puhut yleisesti vastauksessasi) vuosina 2000 - 2020, mutta sillä oli kyllä järjestelmä, joka olisi tehnyt 130-torneista romurautaa juurikaan vaarantamatta itseään, iskuetäisyys + 30 km. Systeemi on Su-24M varustettuna Kaira-24 + 500 ja 1500 kg pommit, Kh-25, Kh-29LT ja Kh-59.
Juurihan mainitsin että nuo laser- ja EO-ohjaukset olivat alttiita tietyille vastatoimille. Vesisumujärjestelmä, samanlainen jota käytetään NBC-uhkia vastaan, saa lasertäplän leviämään hallitsemattomasti. Tämä romahduttaa osumatarkkuuden tykkitornin tapaista pistemaalia vastaan. Optisia vastaan sitten toimii reipas savutus, ja saattaapa sekin haitata laserohjausta. Vasta GPS-ohjaus oli immuuni näille - ja nykyään sitäkin osataan maailmalla häiritä ja hämätä ihan rutiiniluontoisesti.

Toki tämä sisältää pari oletusta. Ensinnäkin että meillä oltaisiin oltu tietoisia ja valmistauduttu käyttämään näitä ilmasuojelumenetelmiä. Ja toisekseen että ilmavalvonta olisi saatu pidettyä riittävän tehokkaana että saadaan riittävä varoitus lähestyvästä hyökkäyksestä vastatoimien aloittamiseksi. Mutta kumpikin asia on sellaisia, joita ei ole hirveästi julkisuuteen huudeltu. Eli vain he tietävät joiden on tarvinnut tietää, ja he osaavat olla hiljaa. Onneksi, sillä mm. Kh-59 on edelleen käytössä ja tuotannossa.
 
Juurihan mainitsin että nuo laser- ja EO-ohjaukset olivat alttiita tietyille vastatoimille. Vesisumujärjestelmä, samanlainen jota käytetään NBC-uhkia vastaan, saa lasertäplän leviämään hallitsemattomasti. Tämä romahduttaa osumatarkkuuden tykkitornin tapaista pistemaalia vastaan. Optisia vastaan sitten toimii reipas savutus, ja saattaapa sekin haitata laserohjausta. Vasta GPS-ohjaus oli immuuni näille - ja nykyään sitäkin osataan maailmalla häiritä ja hämätä ihan rutiiniluontoisesti.

Toki tämä sisältää pari oletusta. Ensinnäkin että meillä oltaisiin oltu tietoisia ja valmistauduttu käyttämään näitä ilmasuojelumenetelmiä. Ja toisekseen että ilmavalvonta olisi saatu pidettyä riittävän tehokkaana että saadaan riittävä varoitus lähestyvästä hyökkäyksestä vastatoimien aloittamiseksi. Mutta kumpikin asia on sellaisia, joita ei ole hirveästi julkisuuteen huudeltu. Eli vain he tietävät joiden on tarvinnut tietää, ja he osaavat olla hiljaa. Onneksi, sillä mm. Kh-59 on edelleen käytössä ja tuotannossa.
Oliskohan niissä pattereissa ollut laservaroitin ja jotain vastatoimenpidejärjestelmiä? Jotenkin tuntuu, että ehkä jotain savutusta olisi voinut olla, mutta tuskin muuta. Liekö ne julkista tietoa vieläkään? Netin mukaan on valelaitteita ja lämpösuoja olemassa (ensinmainittu puree kuvailemaani uhkaan mutta viimeksimainittu ei).

Su-24:sen järjestelmä ei toimi samalla periaatteella kuin läntiset samaan tarkoitukseen olevat järjestelmät.
 
Back
Top