Suomesta ei ole mitään tuollaisia joukkoja lähdössä koskaan minnekään.Lastauskorkeus ja suomen erikoinen raideleveys rajoittaa tätä. Esim archer (4m) ja 1062mm vaunun lattialle nostaa archerin kopin yli 5m korkeuteen, mikä ei ihan jokapaikasta mene. K9 thunder on 2,7m korkea. IC2 vaunun korkeus on 5,2m.
-> Suomesta tuskin lähtee tavara junalla. Laivalla ruotsiin(tai suoraan saksaan), purku ja lastaus eurooppalaiseen junaan voi olla oikeakin vaihtoehto.
P.S. Noihin vaunuihin ei mene telatykki leveyden puolesta.
Antonovilla lennättäminen oli kaupallisesti jo meemin tasolla 15v sitten. Ei liene relevanssia, paitsi jos PV:llä on omat Antonovit varaosineen jemmattuna.
Eurooppalaisilla on oma strategic airlift 3 x globemastereita c17. Näihin menisi 2 archeria per kone, eli yhteensä 6. 18 putkea vaatii siis 3 kierrosta, minkä lisäksi ammukset tuotava erikseen. Nopeasti selviää että pataljoonatason kaluston liikuttamiseen tarvitaan kymmeniä globemastereita, joten euroopan sisäiset kuljetukset tehtäneen laivoilla.
Samoin huomataan että panssariprikaatin ilmakuljettamisessa ei ole mitään järkeä vaadittavan konemäärän vuoksi. 100 L2A6 67t/kpl = 100 globemaster lentoa. Tankeilla ei tunnetusti kannata ajaa tiellä, joten siirto eurooppaan vaatii junakuljetusta Saksan/puolan satamasta. Myös pidemmät matkat laivalla kuulemma onnistuvat, esim kiinassa tehdyt Finnlinesin laivat on ajettu suomeen avomerellä joten lienee oletettavaa että niillä voidaan ajaa esim turkkiin tankkeja tarve vaatii.
Suomen prikaateista telakalustolla on kaikki muut paitsi Pori ja kaislajääkärit. Tästä voinee rajata haasteen näiden kahden prikaatin siirtämiseen.
Rauhanajan tekemisiä. Muutenkin tankin hirttäminen lentokoneeseen siten että kone noustessa tuhoudu ei ole amatöörien hommaa. Afganistaniin haettiin aikoinaan kaupalliselle toimijalle sotakelpoista loadmasteria Kabulin kentälle. Palkka oli puoli miljoonaa vuositasolla, lomaa 60% työviikoista ja vaadittu kokemus pelkkää sotakokemusta.
Suomessa on huomattava määrä roro-satamia. Hangossakin sattumalta 7 rorolaituria, laajat kentät ajoneuvoille sekä sota-alusten laiturit. Löytyy myös sotakelpoista pientä satamaa, kuten kaskinen (syväys 9m vs Mistral 6,3m, suorahko väylä), tästä 11km etelään karhusaaren syväsatama kristiinankaupungissa, tästä 46km etelään merikarvian satama, tästä 26km etelään porin satamat. Itseasiassa suomen rannikolla on sotakelpoinen rorosatama noin 25km välein oulusta kotkaan.
Tässä on Finnlinesin uudet laivat. Sisäänajokorkeus on 7m, mikä mielenkiintoista huomioiden rekkojen korkeudet. Alhaalla vanhempaa kalustoa. Suurimmassa osassa jääluokka 1A super, eli mennään ilman murtajaa metriin saakka. Esimerkiksi edellä mainittu kaskisen satama on jäässä keskimäärin 27.12-11.4. ja viime vuoden valtavan jäisenä talvenä jään paksuus oli max 80cm kaikkialla paitsi oulun tienoilla.
Katso liite: 106074
Katso liite: 106075
Päinvastoin, tänne päin tulee vahvistuksia.
Ymmärrys siitä, kuin Nato toimii, on aivan käsittämättömän alhaisella tasolla.