Merivoimien kehitysnäkymät
- Viestiketjun aloittaja Museo
- Aloitus PVM
Nimenomaan. Ja miksi edes yrittää sitä? Jos yleistilanne on se, että moiseen he ryhtyvät, on tilanne kyllä jo aika huono.
Heillä on 1340 km maarajaa, mistä hyökätä. Huomattavasti helpommalla.
Toki, vastalääkkeet on oltava, muuten se operaatio voisi alkaa houkuttamaan, mutta lääkkeet on Nato-aikana nyt suunniteltava eri tavalla.
Hanski
Ylipäällikkö
Perinteinen kylmän sodan uhkakuvahan oli, että vihollinen pyrkisi ensin eristämään Helsingin nopealla kaappaushyökkäyksellä ja sen jälkeen maarintaman kautta saada alueelle huoltoyhteyden. Tämä olisi tapahtunut esimerkiksi maahanlaskuilla Helsinki-Vantaalle, Malmille ja mahdollisesti Pohjois-Helsingin pelloille. Helsinki-Vantaalta maahanlaskujoukot olisivat aloittaneet suoran ja nopean hyökkäyksen kohti Helsingin keskustaa ja hallintokortteleita. Helsingin eristäminen olisi viimeistelty Helsingin länsipuolelle Hankoniemen ja Porkkalanniemen (Espoon) välille tapahtuvalla maihinnousulla ja toisella vastaavalla Sipoon (Vuosaaren) ja Loviisan välillä tapahtuvalla maihinnousulla.
Olisiko tämä ollut viholliselle itsemurhatehtävä? Aivan varmasti olisi ollut! Mutta: miksi vaihtaa hyvää perussuunnitelmaa? Venäjä/Neuvostoliitto toimi juuri näin Prahan kevään aikana ja Afganistanin hyökkäyksessä ja vastaavaa Venäjä yritti Hostomelissä Ukrainassa. Suomalaiset korkeassa valmiudessa olleet 130TK:t olisivat varmasti tuhoutuneet sodassa, mutta ne muodostivat merkittävän pidäkkeen juuri tällaiselle nopealle kaappaushyökkäykselle. Lisäksi niillä olisi ollut hyvä tukea rannikkojoukkojen taistelua esimerkiksi vihollisen erikoisjoukkoja ja tuholaispartioita vastaan saaristossa.
EDIT vielä: tämä siis oli hyvin validi uhkakuva pitkälle 1990-lukua. Nyt puolestaan jo useamman vuoden ajan on ollut selvää, että 130TK ei enää muodosta kummoista pidäkettä. Hyvä, että puolustusvoimat toimivat pienellä inertialla, koska naapurikaan ei ole kuuluisa ketterästä kehityksestä, mutta pikku hiljaa alkaa olla aika museoida viimeinen 130TK Kuivasaareen.
Viimeksi muokattu:
Onko tuo sitten todiste siitä, että it oli liikkuvaa, vai että tykistökään ei ollut
Vaikea lätäkkölaivastosta on päästä eroon niin kauan kuin lätäkön reunaa asutamme.
Ei Venäjälle tosiaan ole mikään ongelma ryhtyä sellaiseen mitä me ajattelemme itsemurhaoperaatioksi. Ei ole ikinä ollut.
Mitä näihin rannikkojoukkojen mahdollisiin ajoneuvokanuunoihin tulee, niin ne ovat tietysti käytettävissä siellä missä liikkuvat joukotkin. Eli ei olla sidottuja juuri rannikkoon, tai edes Suomeen. Tornikanuuna on pari napsua jäykempi väline. Kuten todettua on tärkeintä ymmärtää, että kyseessä ei ole rannikkotykki, vaikka asiaa sitkeästi yritetään sellaiseksi vääntää. Juuri nykyaikaista liikkuvaa tykistöä Suomeen on Ukrainan kokemusten perusteella tälläkin foorumilla kaipailtu. Ei ajanmukainen tykki muutu vähempiarvoiseksi sillä että se on merivoimien vahvuudessa.
pahoittelut jos lisäsin tekstiä sen jälkeen kun @Hanski oli jo ehtinyt peukuttaa
Viimeksi muokattu:
Eli tykit mukaan ja liittolaisten avuksi?
Tykit tarvinnevat jonkin kuljetusvälineen siirtyäkseen tarpeeksi joutuisasti toisaalle.
Luonnollisestikin, joskin pyöräalustaisilla (joita tässä projektissa haetaan) maantiesiirtymät on ainakin tiettyyn rajaan asti kätevin ajaa itse. Jos ollaan menossa kauemmas, jopa merten taakse, niin vaihtoehtoja riittää...
- Laads (https://www.transwaggon.group/en/wagon-fleet/wagon-specifications => flat wagons) ym.
- C-17 (NATO Strategic Airlift Capability)
- An-123 ym. (NATO Strategic Airlift International Solution)
- Kaupalliset kuljetuskonemarkkinat
- Finnstar (tai joku muu rahti-RORO STUFT)
- Silja Europa (tai joku muu ruotsinlaiva STUFT)
- Mistral (tai joku muu liittolaisen kuljetusalus)
Ehkä sinun kaltaisen tietäjän ei tarvitse sitä minulta kysyä.Onko tuo sitten todiste siitä, että it oli liikkuvaa, vai että tykistökään ei ollut
Ei minkäänlaista aallokkoa ja vesi huuhtelee jo keulakantta...
Joskus kannattaisi katsoa asiaa ihan maalaisjärjellä.
No, keula voidaan aina rakentaa uudelleen. Niin tehtiin jopa saksalaisille taistelulaivoille 1930-luvun lopussa... ns. Atlantin-keula.
Commander
Kenraali
Aihetta ei ehkä pidä tulkita noin suppeasti. Rannikkojoukkojen rooli osana meripuolustusta on määritelty melkoisen tarkkaan jo vuosia sitten. Ed huolimatta 130TK -patterit ja rannikko-ohjuskomppaniat jatkoivat elämäänsä.
Kehittämisohjelmissa pidettiin yllä tehtävätarvetta poistuvan suorituskyvyn/tulivoiman korvaamiseksi. Alustavissa tietopyynnöissä selviteltiin syntyvän vajauksen korvaamisvaihtoehtoja. Tuolloin ei perinteinen tykistöjärjestelmä ollut kovin varteenotettava vaihtoehto
Nykyisen kehityssuunnan taustat ovat aika pimennossa, koska esim perinteisten merimaalien torjunta ei liene tavoitteena. Se voitaisiin hoitaa muillakin tavoilla. Jotkut asiat ovat nähtävästi oleellisesti muuttuneet, kun nyt jatketaan julkisuuteen tuodulla tavalla.
18 IL-76 täynnä tavaraa ahvenanmaalle ala hostomel alkaa olla niin selkeä skenaario että hyvin luultavasti päämajassakin tätä on mietitty.
Nykynatossa Venäjä menettää ilmaherruuden yllätyksen jälkeen ja vastaavanlaista kaappaushyökkäystä voidaan torjua massiivisilla ilmapommituksilla. Rannikkotykit tähän verrattuna on hyvinkin ohut ratkaisu. Ohessa esimerkki mitä USA saa aikaan asutusalueen ulkopuolella.
Itse haluaisin nähdä keskiraskaista drooneja rannikon puolustuksessa ja näitä tukevia tulipattereita. Joka tapauksessa merivoimien jalkaväen investointiaste on ollut ala-arvoinen jo kymmeniä vuosia ja esim 8,8cm flak37 2000-luvun aktiivikäytössä on jopa suomen oloihin erikoisen kitsasta.
-TripleX-
Respected Leader
Kertoo vain kuinka hyvä, kestävä ja käyttökelpoinen ase tuo kasikasi oli. Se säilyi NATO maa Norjankin käytössä pitkälle 1960-lukua ja olisi säilynyt pitempäänkin ellei heillä olisi ollut saatavilla runsaasti myös 105, 127 ja 150 mm tykkikalustoa Saksan jäämistönä.
Lastauskorkeus ja suomen erikoinen raideleveys rajoittaa tätä. Esim archer (4m) ja 1062mm vaunun lattialle nostaa archerin kopin yli 5m korkeuteen, mikä ei ihan jokapaikasta mene. K9 thunder on 2,7m korkea. IC2 vaunun korkeus on 5,2m.
-> Suomesta tuskin lähtee tavara junalla. Laivalla ruotsiin(tai suoraan saksaan), purku ja lastaus eurooppalaiseen junaan voi olla oikeakin vaihtoehto.
P.S. Noihin vaunuihin ei mene telatykki leveyden puolesta.
Antonovilla lennättäminen oli kaupallisesti jo meemin tasolla 15v sitten. Ei liene relevanssia, paitsi jos PV:llä on omat Antonovit varaosineen jemmattuna.
Eurooppalaisilla on oma strategic airlift 3 x globemastereita c17. Näihin menisi 2 archeria per kone, eli yhteensä 6. 18 putkea vaatii siis 3 kierrosta, minkä lisäksi ammukset tuotava erikseen. Nopeasti selviää että pataljoonatason kaluston liikuttamiseen tarvitaan kymmeniä globemastereita, joten euroopan sisäiset kuljetukset tehtäneen laivoilla.
Samoin huomataan että panssariprikaatin ilmakuljettamisessa ei ole mitään järkeä vaadittavan konemäärän vuoksi. 100 L2A6 67t/kpl = 100 globemaster lentoa. Tankeilla ei tunnetusti kannata ajaa tiellä, joten siirto eurooppaan vaatii junakuljetusta Saksan/puolan satamasta. Myös pidemmät matkat laivalla kuulemma onnistuvat, esim kiinassa tehdyt Finnlinesin laivat on ajettu suomeen avomerellä joten lienee oletettavaa että niillä voidaan ajaa esim turkkiin tankkeja tarve vaatii.
Suomen prikaateista telakalustolla on kaikki muut paitsi Pori ja kaislajääkärit. Tästä voinee rajata haasteen näiden kahden prikaatin siirtämiseen.
Rauhanajan tekemisiä. Muutenkin tankin hirttäminen lentokoneeseen siten että kone noustessa tuhoudu ei ole amatöörien hommaa. Afganistaniin haettiin aikoinaan kaupalliselle toimijalle sotakelpoista loadmasteria Kabulin kentälle. Palkka oli puoli miljoonaa vuositasolla, lomaa 60% työviikoista ja vaadittu kokemus pelkkää sotakokemusta.
Suomessa on huomattava määrä roro-satamia. Hangossakin sattumalta 7 rorolaituria, laajat kentät ajoneuvoille sekä sota-alusten laiturit. Löytyy myös sotakelpoista pientä satamaa, kuten kaskinen (syväys 9m vs Mistral 6,3m, suorahko väylä), tästä 11km etelään karhusaaren syväsatama kristiinankaupungissa, tästä 46km etelään merikarvian satama, tästä 26km etelään porin satamat. Itseasiassa suomen rannikolla on sotakelpoinen rorosatama noin 25km välein oulusta kotkaan.
Tässä on Finnlinesin uudet laivat. Sisäänajokorkeus on 7m, mikä mielenkiintoista huomioiden rekkojen korkeudet. Alhaalla vanhempaa kalustoa. Suurimmassa osassa jääluokka 1A super, eli mennään ilman murtajaa metriin saakka. Esimerkiksi edellä mainittu kaskisen satama on jäässä keskimäärin 27.12-11.4. ja viime vuoden valtavan jäisenä talvenä jään paksuus oli max 80cm kaikkialla paitsi oulun tienoilla.
Ei se nyt ihan tuota tarkoita, mutta kyllä nuo ainakin Suomenlahdella ja Selkämerellä pärjäävät ilman jäänmurtaja-avustusta aivan kovimpia talvia lukuun ottamatta.
Ruotsilla kuulemma laivoilla vihdoin it-ohjuskyky.
officerstidningen.se
Suomen Saabin ex-maajohtaja Anders Gardberg taustoittaa X:ssä:
FMV om marinens nya ytstridsfartyg: ska anskaffas på halva tiden - Officerstidningen
Marinens nya ytstridsfartyg blir större än de befintliga Visbykorvetterna. Dessutom utökas ledningsförmågan och luftvärnsrobotsystem med längre räckvidd installeras. Inledande leverans planeras kring år 2030. ”Vanligtvis brukar det ta omkring tio år, från anskaffning till leverans. Vi ska göra...
officerstidningen.se
Suomen Saabin ex-maajohtaja Anders Gardberg taustoittaa X:ssä:
Viimeksi muokattu: