Merivoimien kehitysnäkymät

[Museo]

Norjan 5+1 fregatin shortlist: -FDI -FFG-62 -T-26 -F-126

https://twitter.com/x/status/1858887850923557368

***
Brittien T83 hävittäjä etenee.

Britain’s new Type 83 Destroyer project moves forward

ukdefencejournal.org.uk

***
Brittien merellistä it-kehitystä
tg

Norjan 5+1 fregatin shortlist: -FDI -FFG-62 -T-26 -F-126

https://twitter.com/x/status/1858887850923557368

***
Brittien T83 hävittäjä etenee.

Britain’s new Type 83 Destroyer project moves forward

ukdefencejournal.org.uk

***
Brittien merellistä it-kehitystä
Katso liite: 109015

Alankomaalainen vaihtoehto tuosta on ainakin tiputettu pois.

 

[Huhta]

Two amphibious assault ships, HMS Albion and HMS Bulwark

Olisiko tuossa meille vähän isompaa miinanlaskijaa, Ahvenanmaan vahvistuskalustoa ja piraattijahtiin soveltuvaa alusta? Toki, autolauttoja löytyy kotimaisilta varustamoiltakin...

Albion-class landing platform dock - Wikipedia

en.wikipedia.org

Ja mitä tulee Norjan fregatteihin, niin sehän tuntuu olleen vasta eilen, kun foorumilla pohdittiin mahdollisuuksia hankkia käytetty alus/aluksia LV2020-hankkeessa (/sen sijaan)... Siitä LV2030, joka alkaa miehekkäästi laajalla refitillä?

Fridtjof Nansen-class frigate - Wikipedia

en.wikipedia.org

 

[Analysti]

Olisiko tuossa meille vähän isompaa miinanlaskijaa, Ahvenanmaan vahvistuskalustoa ja piraattijahtiin soveltuvaa alusta? Toki, autolauttoja löytyy kotimaisilta varustamoiltakin...

Albion-class landing platform dock - Wikipedia

en.wikipedia.org

Ja mitä tulee Norjan fregatteihin, niin sehän tuntuu olleen vasta eilen, kun foorumilla pohdittiin mahdollisuuksia hankkia käytetty alus/aluksia LV2020-hankkeessa (/sen sijaan)... Siitä LV2030, joka alkaa miehekkäästi laajalla refitillä?

Fridtjof Nansen-class frigate - Wikipedia

en.wikipedia.org

Minkähän takia Norja poistaa ne käytöstä (sitten 2030 -luvulla)?

 

[Snautsi]

Minkähän takia Norja poistaa ne käytöstä (sitten 2030 -luvulla)?

Eikö tästä tänä-/viimevuonna ollut jotain keskustelua, että Norja ei ole ollut kauhean tyytyväinen F100-lkan laatuun ja Nanseneiden lisäksi myös Espanjan vastikkeilla olisi ollut mm. kosteusvaurioita. Lisäksi nuohan ovat jo Hamina-lkan ikäisiä, eli Suomi saisi ne käyttöön sopivasti 30-vuotiaina käyttöikänsä päätyttyä.

Käytettyä alusta (jos se tarkoittaisi esim oikeaa ito-fregattia modernisoituna) ei tule lukea missään nimessä pois, varsinkin jos uhkana on muuten päätyä joko "rungottomaan" ratkaisuun, tai Haminoita vastaavaan määrään suorituskyvyttömiä aluksia. Hankinnan pitäisi siis kohdistua johonin uudempaan luokkaan.

 

[Tups]

Onko yhdelläkään länsimaalla ulkovartiolaivoissa ohjusaseistusta?

Mainittakoon nuo High Endurance Cutter -tason alusten kyvykkyydet. Sisältää muuten sekä meripelastus- että hätähinaustehtävät.

Jos Yhdysvaltain rannikkovartioston Legend-luokkaan viittaat, niin ei noilla kyllä mitään hinata edes hätätilanteessa.

Meripelastuskin rajoittuu siihen, mitä vene- ja helikopterikalustolla voidaan tehdä ts. ihmisten noukkimiseen laivoilta ja merestä. Ajelehtivaa öljytankkeria ei noilla kannata yrittää pelastaa.

 

[magitsu]

Nuo brittien logistiikka-alukset vaikuttaa melkoisen tuhdeilta nekin hankittavaksi. Edes yksi. Eli saanee jäädä pikaisesti unohdetuksi.

Jos joku haluaisi ostaa turpo-pisteitä täydellisellä SNMG ja JEF synergialla niin edes yhtä sellaista operoimalla olisi kaikkien kaveri. Meillä ei välttämättä ole hyvää tarveharkintaa edetä sillä kulmalla. Aika vanha olisi kun Pohjanmaat kaikki rivissä.

 

[Analysti]

Eikö tästä tänä-/viimevuonna ollut jotain keskustelua, että Norja ei ole ollut kauhean tyytyväinen F100-lkan laatuun ja Nanseneiden lisäksi myös Espanjan vastikkeilla olisi ollut mm. kosteusvaurioita. Lisäksi nuohan ovat jo Hamina-lkan ikäisiä, eli Suomi saisi ne käyttöön sopivasti 30-vuotiaana, eli käyttöikänsä päätyttyä.

Käytettyä alusta (jos se tarkoittaisi esim oikeaa ito-fregattia modernisoituna) ei tule lukea missään nimessä pois, varsinkin jos uhkana on muuten päätyä joko "rungottomaan" ratkaisuun, tai Haminoita vastaavaan määrään suorituskyvyttömiä aluksia. Hankinnan pitäisi siis kohdistua johonin uudempaan luokkaan.

Ei tule mieleen yhtään alusluokkaa joka soveltuisi tähän ideaan. Kaikki tulee olemaan 30-luvulla "loppuun ajettuja" ja siksipä ne hylätäänkin. Tuleeko jollekulle muulle?

F-123 menee paaliin silloin. Halifax samoin. 1990-luvulla valmistuneet Mekot myös...

Nämä alukset ovat myös semmoisia, että niiden huoltokulut ovat tähtitieteelliset (yli 20 miljoonaa vuodessa) ja miehistöä vaaditaan +200 henkilöä. Ei sovellu Suomen skeneen.
Kyllä se on suunniteltava itse uusi moderni alusluokka.

 

[Analysti]

Onko yhdelläkään länsimaalla ulkovartiolaivoissa ohjusaseistusta?


Jos Yhdysvaltain rannikkovartioston Legend-luokkaan viittaat, niin ei noilla kyllä mitään hinata edes hätätilanteessa.

Meripelastuskin rajoittuu siihen, mitä vene- ja helikopterikalustolla voidaan tehdä ts. ihmisten noukkimiseen laivoilta ja merestä. Ajelehtivaa öljytankkeria ei noilla kannata yrittää pelastaa.

Kyllä siellä Legend-luokalla on hätähinaus-klyysi perässä. Että pitää vain ymmärtää mitä kuvassa näkee.
Samoin sen "ruuman" luukku on jotenkin ihan samankokoinen kuin on Mk-41 VLS:n yläkehys... Arvelen siinä olevan asennusvalmiuden ko järjestelmälle. Ehkä vain mekaaninen tila, mutta sekin on parempi kuin se, ettei alukseen saa mitään aseita.

Konetehoa on Legend-luokassa 29, 4 MW kun VL Turvassa 11,6 MW.

 

[Sjööpe]

Kyllä siellä Legend-luokalla on hätähinaus-klyysi perässä. Että pitää vain ymmärtää mitä kuvassa näkee.

Konetehoa on Legend-luokassa 29, 4 MW kun VL Turvassa 11,6 MW.

Jos tuota kuvassa näkyvää klyyssiä tarkoitat, niin taitaa hinauskyky jäädä aika pienille kipoille.
Ja kuten varmasti tiedät, konetehot eivät suoraan vertaudu paaluvetokykyyn.

Edit: Kansirakenteet ei varmasti ole suunniteltu hinausta varten, eikä hinausvintturia ole.
Lisäksi tuon kuvan klyyssin läpi vedetty hinausköysi (mikäli se olisi niin vahva, että kestäisi tarvittavat voimat) aiheuttaa sen, että ohjattavuutta ei juurikaan ole. Ja vähänkään enemmän keliä, niin hinaajasta tulee äkkiä ylösalaisin kääntynyt pelastettava.

 

[Analysti]

Katso liite: 109159
Jos tuota kuvassa näkyvää klyyssiä tarkoitat, niin taitaa hinauskyky jäädä aika pienille kipoille.
Ja kuten varmasti tiedät, konetehot eivät suoraan vertaudu paaluvetokykyyn.

Edit: Kansirakenteet ei varmasti ole suunniteltu hinausta varten, eikä hinausvintturia ole.
Lisäksi tuon kuvan klyyssin läpi vedetty hinausköysi (mikäli se olisi niin vahva, että kestäisi tarvittavat voimat) aiheuttaa sen, että ohjattavuutta ei juurikaan ole. Ja vähänkään enemmän keliä, niin hinaajasta tulee äkkiä ylösalaisin kääntynyt pelastettava.

Aluksella on kuitenkin selvästi hätähinausmahdollisuus. Avomerihinaaja se ei tietenkään ole. Enkä näe sitä millään tavoin tarpeelliseksikaan vartiolaivassa - hinaustehtäviin soitetaan paikalle pelastushinaaja.

Esim MLC Hämeenmaalla on hiukan pienempi hätähinausklyysi kuin tuo, eikä tietenkään vintturia (eihän sitä hätähinausta varten laiteta) ja olisi kiva kuulla joltakin paikalla olleelta, millaista alusta sillä on harjoituksissa hinattu. Muistelen, että jonkun ulkomaalaisen kanssa se harjoituksen piti. Ja on todella pieni purkki Legendiin verrattuna (1450 tm/ 5,2 MW).

Ja kyllä, paaluveto on eri juttu, VL Turvasta paaluveto on ilmoitettu, mutta ei taida USA edes sitä mitata/laskea...

Toisessa maailmansodassa muistelen jossain hävittäjän (3400 tn/45 MW) hinanneen jopa lentotukialusta.

Hinaus rikataan tuohon selvästi siten, että varsinainen hinausköysi on kiinni lenkissä, joka menee molemmilta puolilta ulos noista klyyseistä (toinen on rulla-mallinen homma helpottamiseksi) jotta ei vaikuta ohjailuun niin paljon. Kun rikauksen tekee tarpeeksi pitkäksi, ei tuossa ole mitään vaaraa joutua ylösalaisin. Kiinnityspollarit/vast ovat jossain tuosta tasasta keulaan päin.

 

[Sjööpe]

Asia tältä osin selvä.

Aivan kuten minäkään en sota- taikka taistelulaivoista mitään ymmärrä, et sinäkään näköjään HÄTÄhinauksesta.

Käsitteissä on eroja.
Tyynellä kelillä tehdyllä hinausharjoituksella ei ole oikeastaan mitään tekemistä oikean meripelastus- / hätähinauksen kanssa.

 

[Huhta]

Onko yhdelläkään länsimaalla ulkovartiolaivoissa ohjusaseistusta?

Mikä on ulkovartiolaiva? Onko jotain mittarajoja? Vai käykö mikä hyvänsä, mikä on tyypitetty oikein? Vai tarkoitetaanko todellista tehtävää (vrt. F-125 on paperilla fregatti, mutta käytännössä se on ulkovartiolaiva)?

Mutta Tanskan modulaariset tulee mieleen ensimmäisenä.

Flyvefisken-class patrol vessel - Wikipedia

en.wikipedia.org

Thetis-class patrol vessel - Wikipedia

en.wikipedia.org

Ruotsihan on downgradennut korvetteja ja miinalaivoja statuksessa alaspäin... ex-miinalaivalla ei tosin enää ole ohjuksia.

Stockholm-class corvette - Wikipedia

en.wikipedia.org

HSwMS Carlskrona (P04) - Wikipedia

en.wikipedia.org

USA:ssa oli noissa ohjuksia.

Cyclone-class patrol ship - Wikipedia

en.wikipedia.org

Etelä-Korealla on ohjattuja raketteja ja näköjään pintatorjuntaohjuksetkin.

Yoon Youngha-class patrol vessel - Wikipedia

en.wikipedia.org

 

[Analysti]

Asia tältä osin selvä.

Aivan kuten minäkään en sota- taikka taistelulaivoista mitään ymmärrä, et sinäkään näköjään HÄTÄhinauksesta.

Käsitteissä on eroja.
Tyynellä kelillä tehdyllä hinausharjoituksella ei ole oikeastaan mitään tekemistä oikean meripelastus- / hätähinauksen kanssa.

Mistä tiedät Hämeenmaan/ Uusimaan harjoitelleen tyynessä kelissä?

Sitten kun keli yltyy todella pahaksi, kukaan ei enää hinaa yhtään mitään. Jo kiinnitysköyden saaminen perille ja rikaaminen voi olla mahdoton tehtävä kun toinen aluksista ajelehtii tuulen mukana 7 - 8 s ja keikkuu 20 - 30 astetta. Ja se hinaajaksi aiottu kyllä pysyy koneilla siinä missä halutaan, mutta onko kannelle meno enää mahdollista lainkaan voi olla kyseenalaista.

Sen verran paljastettakoon, että olen joskus ihan itse ollut siellä kannella tuota hommaa tekemässä, tuulta 15 - 20 m/s, aallokko 3 - 4 m, lämpötila juuri plussan puolella ja se pelastettava keikkuu kuin korkki lainella. Se alus saatiin sillä kertaa juuri ja juuri kiinni ja hinaukseen. Kiviin oli sillä ajelehtivalla aluksella enää muutama kaapeli ja riskinä alkoi olla että pelastajaltakin vesi loppuu vatsan alta. Tapauksen saattaa muistaa joku täällä oleva, mutta emme tarkemmin tätä kommentoi. Siitä kun ei julkisuuteen ole oikeastaan kerrottu. Kai.

Että ainakin käytännön kokemusta on enemmän kuin useimmilla.

 

[Analysti]

Mikä on ulkovartiolaiva? Onko jotain mittarajoja? Vai käykö mikä hyvänsä, mikä on tyypitetty oikein? Vai tarkoitetaanko todellista tehtävää (vrt. F-125 on paperilla fregatti, mutta käytännössä se on ulkovartiolaiva)?

Mutta Tanskan modulaariset tulee mieleen ensimmäisenä.

Flyvefisken-class patrol vessel - Wikipedia

en.wikipedia.org

Thetis-class patrol vessel - Wikipedia

en.wikipedia.org

Ruotsihan on downgradennut korvetteja ja miinalaivoja statuksessa alaspäin... ex-miinalaivalla ei tosin enää ole ohjuksia.

Stockholm-class corvette - Wikipedia

en.wikipedia.org

HSwMS Carlskrona (P04) - Wikipedia

en.wikipedia.org

USA:ssa oli noissa ohjuksia.

Cyclone-class patrol ship - Wikipedia

en.wikipedia.org

Etelä-Korealla on ohjattuja raketteja ja näköjään pintatorjuntaohjuksetkin.

Yoon Youngha-class patrol vessel - Wikipedia

en.wikipedia.org

Niin kuin näkyy, näiden vartio- ja partioalusten kirjo on valtava, aina Suomen VL Turvasta ohjuksilla aseistettuun, lähes fregattiin meidän mittakaavassa.

Ainakaan minun mielestä ei ole olemassa mitään mitta- tai järjestelmä"speksejä" jotka säätelee sitä mikä vartiolaiva on. Tuo Etelä-Korean ohjusvene on hyvä esimerkki siitä, että kansainvälinen luokitus niille on "Patrol boat"/ "Patrol Forces". Niitä on vaikka minkälaisia ja annettu luokitus riippuu kovasti kunkin maan kulttuurista ja muodostuneista käytänteistä. USA:ssa on aina voimakkaimmat "kutterit" suunniteltu liittymään laivastoon sodan sattuessa ja ne ovat tehneet paljon mm. saattotehtäviä.

Suomessa kauan sitten VMVt, Vartiomoottoriveneet, osoittautuivat todella käyttökelpoisiksi aluksiksi monissa sodan ajan tehtävissä.

HMSwS Calrlskronassa ei ole koskaan ollut ohjuksia. Sitäkin hienommat messit ja saunat.

 

[Tups]

Hain "ulkovartiolaivalla" (offshore patrol vessel) Rajavartiolaitokseen rinnastettavan viranomaisen operoimaa laivaluokan alusta, en merivoimien partioalusta; esimerkkinä vaikkapa tämä Norjan rannikkovartioston Jan Mayen-luokan alus:



edit: Poistettu tarpeetonta pätemistä jo toistamiseen.

 

[Myrskyhiiri]

Tässä kohtaa se oli kyllä ihan hyvä...
Nuo "vartiolaivat" ovat kyllä pelkkiä avomerihinaajan ja öljyntorjunta-aluksen ristisiitoksia. Mutta ehkä ne vetää edes tulta puoleensa? Onhan sekin taistelualuksille hyödyksi.

Voiko tällaisia vartiolaivoja millään, hyvällä tahdollakaan harkiten, ajatella käytettävän jonkinlaisessa taistelualusten huoltotoiminnassa merellä? Kun sellaisista laivoista on ollut kuulemma uupelo?

Tai onko niillä mahdollista roolia tst-alusten pelastajina jos ne ottaa osumaa tai menee muuten rikki, verrokkina maavoimien panssariajoneuvojen evakuointipanssarit? Kun niissä virtaa avomerihinaajan verta suonissaan.

Pystyykö niiden omasuojaa upgreidaamaan niin, että niillä olisi mahdollisuutta yrittää selviytyä tst-osaston hang-around member:inä tukitehtävissä?

Kuitenkin lienevät "bone collector" -roolissa toimivia, kun onhan siellä se saunakin minne pääsee lämmittelemään ja vaikka mitä? Veneitä millä noukkia mereen hypotermisoituvia merisotilaita ja rannikkojääkäreitä elämälle. Helikopterialustana minne pelastuskopterit nostelee ihmisiä.