Kyllä merellä on ihan viime vuosiin saakka törmäämällä aiheutettu merkittäviä vahinkoja ja jopa ihmishenkien menetetyksiä. Kaksi rahtilaivaa ihan muutama vuosi sitten otti pelistä pois kaksi Arleigh Burke -luokan hävittäjää. Niihin verrattuna Suomen vartiolaivat ovat istuvia ankkoja. Ei niillä kovin kummoista manoveerauskykyä tuolla nopeudella ole. Eikä niiden tarvitse eteen ajaa, kyllä se vastustaja hakee sen asemansa ollakseen niskan päällä. Karkuunkaan ei pääse kun ei aluksessa ole nopeutta.
Väitän kyllä, ettei yksikään tankkeri tai muu rahtilaiva pysty tyhjänäkään ajamaan Turvan päälle, kunhan jälkimmäisen komentosillalla on miehistö hereillä ja hommiensa tasalla. Vaikka Turva olisi paljonkin hitaampi, niin se on myös niin paljon ketterämpi että pystyy ajamaan mielin määrin ympyrää rahtarin kääntöympyrän sisällä. Toki ilman ulkopuolista puuttumista tuo tilanne sitten voi jatkua niin pitkään, että häviäjältä loppuu polttoaine. Mutta se on lähinnä teoreettinen lopputulema, Itämeren etäisyyksillä Turvalla on aina joku ystävä tarpeeksi lähellä.
Burkejen tapauksissa muistaakseni kummassakin todettiin törmäyksen perussyyksi se, ettei komentosillalla oltu hommien tasalla. Taisiko toisessa keississä vastuullinen upseeri olla paikalla laisinkaan? Ei tuollaisessa tapauksessa törmäyksen tapahtuminen kerro aluksen liikehtimiskyvystä yhtään mitään.
Miten minulla on sellainen mielikuva, että nuo Jurmo veneet olisivat hiukan liian heppoisia NEMOn alustaksi, ei rakenteet meinaa kestää. Jehu luokka olis parempi, sais viellä jotain muutakin mukaan.
Minullekin on jäänyt mielikuva, että NEMOn osuus testeissä ei tuottanut mielipahaa. Mutta Jurmo aluksena todettiin selvästi alamittaiseksi kyseiseen käyttöön.
Käytännössä ei. Tämä suomalainen ajettelumalli, missä sekoitetaan aivan janan eri päässä olevia toimintoja ei oikeasti toimi. Sen huoltoaluksen tehtävät ovat lähinnä:
1. antaa dieselöljyä kulkukoneistoon (RAS)
2. antaa lentopolttoainetta lentotoimintaan (RAS)
3. täydentää muonaa (VERTREP)
4. antaa varaosia (VERTREP)
5. täydentää pienempiä a-tarvikkeita (VERTREP)
6. tuoda täydennyshenkilöstöä/ evakuoida sairaita/haavoittuneita/kaatuneita (VERTREP)
7. jos tarvitaan, antaa vettä (RAS).
Alus on siis ihan erilainen kuin vartiolaiva. Aina voi tietenkin tehdä jotain modulaarisia ratkaisuja, mutta niiden suorituskyky jää rajalliseksi. Joku varaosa, pumppu tai vaikka koneen ahdin voi painaa satoja kiloja/tonnin, joten se siirtely ja käsittely pitää olla ratkaistu.
Lisäksi huoltoaluksella pitäisi/voisi olla muutama eri alan työpaja, joissa joitain rikkoutuneita osia sitten korjataan kuntoon siellä varastoiduilla varaosilla ja aluksen sodanajan henkilöstöön kuuluvien mekaanikkojen ja asentajien toimesta. Kyse on siis ihan jostain muusta mitä Suomella on koskaan ollut. Mutta sille olisi nyt koko skenaarion muututtua lätäkkölaivaston leikeistä oikeaksi merisodaksi yhdessä liittolaisten kanssa, tilausta.
Suomen huoltoalus olisi mielestäni noin 5500 - 6500 tn ja 23 - 24 s.
Olet täysin oikeassa siitä, minkälainen kunnollinen huoltoaluksen kuuluu olla. Mutta jos otetaan vertailukohdaksi se, mitä esi-NATO-Suomessa tuohon hommaan on oikeasti käytetty, tilanne näyttää paremmalta. Silloinhan välttämättömyydestä on tehty hyve ja pärjätty sillä mitä on ollut, ja tuossa ympäristössä Turvakin on suunniteltu ja rakennettu. Asiaan siis, öljyntorjunta-aluksillahan Merivoimat merellä huoltoa on kokeillut ja harjoitellut, joten otetaan vertailukohdaksi kolmikon kuningatar Louhi.
Säiliökapasiteetti: Louhi 1000-1400 m³, Turva 1200 m³
Avokansi: Louhi 300 m², Turva 350 m²
Nosturi: Louhi 15t/5m tai 3t/24m, Turva ??? mutta on
Lähteet ovat sekalaisia, mutta näistä nähdään että hyvinkin saman mittaluokan kapasiteetit löytyvät. Turvan nosturin kapasiteetti jäi arvoitukseksi, mutta voidaan olettaa senkin olevan lähellä Louhen vastaavaa, koska vastaavan öljyntorjuntakaluston käsittelyyn molemmat on tarkoitettu.
Ei tämä tosiaan mitään ole isojen poikien UNREP-touhujen rinnalla. Mutta siihen merellähuoltoon, mitä Merivoimat olivat Turvan suunnittelun aikoihin jo kokeilleet, se on ihan kelvollinen. Twitterissähän esiteltiin mm. MITOn tankkaamista letkulla perä-keula-menetelmällä ja Umkhonton lataamista miinalaivaan nosturilla. Jälkimmäinen erittäin tyynellä kelillä, joten varmaan vain syvällä saariston suojissa mahdollista käytännössä.
Mitä tähän nyt loppuun laittaisi yhteenvedoksi. Ehkä se huoltoalustoiminta olisi kuitenkin hyödyllisin tehtävä, mitä Turvalla voisi sota-aikana teettää? Ei sillä että se kehu olisi...
chuckhillscgblog.net
www.naval-technology.com