Merivoimien kehitysnäkymät

[Jukkis]

Turvan AHC-Dreggenin nostokyky on merellä 15 t/7 m ja 6 t/20 m, peräkannen Melcalin vastaavasti 3.82 t/6.6 m ja 0.7 t/22.1 m. Satamaolosuhteissa ulottuma sama, nostokykyä enemmän.

Lähde: https://www.theseus.fi/bitstream/10024/111132/1/aulanko_mikko.pdf

Kiitos tästä tiedosta ja lähteestä! Tämä lause varsinkin on minulle mielenkiintoinen: "Dreggen kykenee vaimentamaan aallokon aiheuttamaa keinuntaa." Varmasti helpottaa lastin siirtämistä kannelta toiselle pienessä merenkäynnissäkin.

Kannattaa myös muistaa, että merivoimat on paljon muutakin, kuin maailman valtamerillä seilaavat korskeat korvetit. Suomea puolustetaan jatkossakin myös saaristossa ja sen tuntumassa. Turvan kaltaiselle alukselle on logistiikassa paljonkin käyttöä. Kaikenlaista vertrepiä voi listata, mutta perunat ja köksän muut tykötarpeet saa siirrettyä laivalta toiselle myös kyljeltä. Öljyntorjunta-aluksiin merivoimien logistiikka jatkossakin tukeutuu. Ehkä vähän erilaisiin kuin nykyään, mutta perusasetelma ei tuolta osin ole muuttumassa.

Aivan. Valtamerille löytyy liikkeessä rinnakkain ajaen huoltavaa kykyä sitten liittolaisilta. Heillä ovat nuo aina mukana omia tarpeitaan varten, ja omatoimisia operaatioita tuskin ollaan menossa tekemään. Koulutusristeilyjä voi tehdä vanhaan tyyliin satamasta satamaan kulkien.

Itse asiassa voisin lotota, että mikäli Suomeen kuitenkin hankitaan tuollainen isompi huoltotankkeri, niin se tulee yhteistyökuviossa samalla tavalla kuin öljyntorjunta-alukset. SYKEn sijaan isolle tankkerille sopivampi omistaja vaan olisi Huoltovarmuuslaivasto.

 

[rukkaskikka]

Tämä lause varsinkin on minulle mielenkiintoinen: "Dreggen kykenee vaimentamaan aallokon aiheuttamaa keinuntaa." Varmasti helpottaa lastin siirtämistä kannelta toiselle pienessä merenkäynnissäkin.

"Active heave compensation (AHC) is a technique used on lifting equipment to reduce the influence of waves upon offshore operations. AHC differs from Passive Heave Compensation by having a control system that actively tries to compensate for any movement at a specific point, using power to gain accuracy."

Active heave compensation - Wikipedia

en.wikipedia.org

 

[Analysti]

Kannattaa myös muistaa, että merivoimat on paljon muutakin, kuin maailman valtamerillä seilaavat korskeat korvetit. Suomea puolustetaan jatkossakin myös saaristossa ja sen tuntumassa. Turvan kaltaiselle alukselle on logistiikassa paljonkin käyttöä. Kaikenlaista vertrepiä voi listata, mutta perunat ja köksän muut tykötarpeet saa siirrettyä laivalta toiselle myös kyljeltä. Öljyntorjunta-aluksiin merivoimien logistiikka jatkossakin tukeutuu. Ehkä vähän erilaisiin kuin nykyään, mutta perusasetelma ei tuolta osin ole muuttumassa.

Itse veikkaan asetelman muuttuvan lähes täysin.
Ja niin pitääkin tapahtua. Nato-jäsenyys muuttaa nimenomaan Merivoimia ja niiden taistelua eniten.

Katsotaanpa 10 v päästä, miten kävi.

 

[Kippari]

Itse veikkaan asetelman muuttuvan lähes täysin.
Ja niin pitääkin tapahtua. Nato-jäsenyys muuttaa nimenomaan Merivoimia ja niiden taisteua eniten.

Katsotaanpa 10 v päästä, miten kävi.

Seurataan todellakin mielenkiinnolla. Mahdollisia kehityskulkuja on edelleen useita.

Itse en näe kenenkään muun tulevan isolla rytinällä tänne pohjoiseen hoitamaan puolustusta puolestamme, joten iso kuva pysyy kuitenkin ennallaan. Parin kertaluokan hyppäys kaluston suorituskyvyssä tietysti antaa mahdollisuuksia Suomen osallistumiseen muuallakin.

Heitänpä siis veikkaukseni laivaston kehityksestä voin vuoteen 2035 mennessä, niin oma osuuteni ei mene pelkäksi latteuksien huuteluksi:

1-2 korvetin jatkohankinta osin työllisyysvaroin, jolloin suorituskykyä pystytään paremmin säilyttämään myös koulutuspurjehdusten ja telakointien aikana

"Laivue 2035": tavoitetilana 4 alusta, jotka soveltuvat aluevalvontaan, sutoon, miinoittamiseen ja miehittämättömien alusten tukialuksiksi ( aseistus siirretään pääosin Hamina-luokalta ) muistuttavat enemmän jäissä kulkevaa miinalauttaa/-laivaa, kuin ohjusvenettä/korvettia. Pituutta noin 80 metriä ja uppoumaa 2000 tonnia. Laivueen kehitysvaihetta varten säilytetään toinen nykyisistä miinalaivoista 2030-luvulle kokeilutoimintaa varten.

Halli ja Hylje korvataan viranomaisyhteistyönä entistä suuremmilla aluksilla, joilla on rajoitettu kyky täydentää myös ajossa kyljeltä. Tavoiteteltu suorituskyky melko vaatimaton, eli yksittäisten korvettien tukeminen Itämeren piirissä.

Kokeillaan ja hankitaan erilaisia miehittämättömiä laitteita niin ilmaan, kuin merellekin. Useita sukupolvia sen mukaan kuin teknologia kehittyy.

Muilta osin keskitytään kaluston ylläpitoon ja korvataan poistuvaa kalustoa suorituskyky säilyttäen.

Puoli tusinaa meritoimintaan varusteltua helikopteria on yksi uusi suorituskyky jota havitellaan, mutta suhtautuminen asiaan on puolustushallinnossa erittäin ristiriitaista. En lähde edes arvaamaan miten tuossa käy.


Rannikkojoukot ovat oma tarinansa.

 

[Kippari]

Kiitos tästä tiedosta ja lähteestä! Tämä lause varsinkin on minulle mielenkiintoinen: "Dreggen kykenee vaimentamaan aallokon aiheuttamaa keinuntaa." Varmasti helpottaa lastin siirtämistä kannelta toiselle pienessä merenkäynnissäkin.

Aivan. Valtamerille löytyy liikkeessä rinnakkain ajaen huoltavaa kykyä sitten liittolaisilta. Heillä ovat nuo aina mukana omia tarpeitaan varten, ja omatoimisia operaatioita tuskin ollaan menossa tekemään. Koulutusristeilyjä voi tehdä vanhaan tyyliin satamasta satamaan kulkien.

Itse asiassa voisin lotota, että mikäli Suomeen kuitenkin hankitaan tuollainen isompi huoltotankkeri, niin se tulee yhteistyökuviossa samalla tavalla kuin öljyntorjunta-alukset. SYKEn sijaan isolle tankkerille sopivampi omistaja vaan olisi Huoltovarmuuslaivasto.

Nyt kun tulossa Suomen suurimmat sotalaivat on aika tilata pohjoismaiden suurin? Huoltovarmuusaspektin yhdistäminen merivoimien logistiikkaan ei ole ollenkaan huono ajatus. Nykyiset huoltovarmuustarkoituksiin korvamerkityt alukset ovat ns. tuotetankkereita ja kaiketi noin 150 metrisiä. Ihan norjalaisten Maudin mittoihin ei siis ylletä.

 

[Rantojen mies]

Itse veikkaan asetelman muuttuvan lähes täysin.
Ja niin pitääkin tapahtua. Nato-jäsenyys muuttaa nimenomaan Merivoimia ja niiden taisteua eniten.

Katsotaanpa 10 v päästä, miten kävi.

Suomenlahden osalta, mitään vene-luokkaa isompaa emme tarvitsisi. (miinalaivat mahdollisena poikkeuksena)

Ilmavoimien kyvykkyydet yhdistettynä miehittämättömiin alustoihin, kattaa käytännössä kaikki tarpeet liittolaisten alueille asti. Rannikko, saaristot ja väylät on se, mihin panostaa täytyy sekä uhka-arviosta että oman toiminnan vaateista johtuen.

Miehittämättömien kehityksen ansiosta päässemme mekin vihdoin suve toimintaan mukaan.

 

[Analysti]

Suomenlahden osalta, mitään vene-luokkaa isompaa emme tarvitsisi. (miinalaivat mahdollisena poikkeuksena)

Ilmavoimien kyvykkyydet yhdistettynä miehittämättömiin alustoihin, kattaa käytännössä kaikki tarpeet liittolaisten alueille asti. Rannikko, saaristot ja väylät on se, mihin panostaa täytyy sekä uhka-arviosta että oman toiminnan vaateista johtuen.

Miehittämättömien kehityksen ansiosta päässemme mekin vihdoin suve toimintaan mukaan.

Rannikolle, saaristoon ja "väylille" ei tulla panostamaan juuri mitään (pl. itäinen Suomenlahti, sinne joku taisteluvenelaivue?). Rintama on just siirtynyt noin 700 km etelään.
Tämä ajatus (että panostetaan rannikkoon, saaristoon ja väylille) on ihan sama kuin maavoimat valmistautuisivat taistelemaan pääosin Vaasan ympärillä.

 

[Jopuni]

Rannikolle, saaristoon ja "väylille" ei tulla panostamaan juuri mitään (pl. itäinen Suomenlahti, sinne joku taisteluvenelaivue?). Rintama on just siirtynyt noin 700 km etelään.
Tämä ajatus on ihan sama kuin maavoimat valmistautuisivat taistelemaan pääosin Vaasan ympärillä.

Suomen lahdelle niitä Jehu, Jurmo ja Ytö luokan aluksia, ehkä muutama vähäin isompi nopea maihinnousualus raskaamman kaluston siirtelyyn Ahvenanmaalle, linkissä mallia mitä ajantakaa, kannelle miinakiskot (vaikka lankkujen avulla upotettut, kuin venäläisten Krimin junalautoissa) eivät haittaa ajoneuvojen yms kuljetusta.

Maaltalaukaistavat PTO:set, tulevat tykit ja Rannikko-ohjus PO06 Euro Spike ER sekä ilmavoimat pitävät kyllä huolen suomenlahdesta.

Pääpaino laivaliikenteen suojaamisessa.

 

[Commander]

Seurataan todellakin mielenkiinnolla. Mahdollisia kehityskulkuja on edelleen useita.

Itse en näe kenenkään muun tulevan isolla rytinällä tänne pohjoiseen hoitamaan puolustusta puolestamme, joten iso kuva pysyy kuitenkin ennallaan. Parin kertaluokan hyppäys kaluston suorituskyvyssä tietysti antaa mahdollisuuksia Suomen osallistumiseen muuallakin.

Heitänpä siis veikkaukseni laivaston kehityksestä voin vuoteen 2035 mennessä, niin oma osuuteni ei mene pelkäksi latteuksien huuteluksi:

1-2 korvetin jatkohankinta osin työllisyysvaroin, jolloin suorituskykyä pystytään paremmin säilyttämään myös koulutuspurjehdusten ja telakointien aikana

"Laivue 2035": tavoitetilana 4 alusta, jotka soveltuvat aluevalvontaan, sutoon, miinoittamiseen ja miehittämättömien alusten tukialuksiksi ( aseistus siirretään pääosin Hamina-luokalta ) muistuttavat enemmän jäissä kulkevaa miinalauttaa/-laivaa, kuin ohjusvenettä/korvettia. Pituutta noin 80 metriä ja uppoumaa 2000 tonnia. Laivueen kehitysvaihetta varten säilytetään toinen nykyisistä miinalaivoista 2030-luvulle kokeilutoimintaa varten.

Halli ja Hylje korvataan viranomaisyhteistyönä entistä suuremmilla aluksilla, joilla on rajoitettu kyky täydentää myös ajossa kyljeltä. Tavoiteteltu suorituskyky melko vaatimaton, eli yksittäisten korvettien tukeminen Itämeren piirissä.

Kokeillaan ja hankitaan erilaisia miehittämättömiä laitteita niin ilmaan, kuin merellekin. Useita sukupolvia sen mukaan kuin teknologia kehittyy.

Muilta osin keskitytään kaluston ylläpitoon ja korvataan poistuvaa kalustoa suorituskyky säilyttäen.

Puoli tusinaa meritoimintaan varusteltua helikopteria on yksi uusi suorituskyky jota havitellaan, mutta suhtautuminen asiaan on puolustushallinnossa erittäin ristiriitaista. En lähde edes arvaamaan miten tuossa käy.


Rannikkojoukot ovat oma tarinansa.

Hyvin todennäköinen kehityssuunta, kunhan henkilöstötilanne kehittyy suotuisaan suuntaan. Tärkeintä lienee suorituskykyjen kehittämisen ja - korvaamisen keskeytymättömyys, ettei nyt hankittu osaaminen pääse hiipumaan. 90-luvulla sattui notkahdus, ja organisaation hankintakyvykkyyksien rakentaminen oli tuskallisen hidasta. NEVER AGAIN!

 

[Analysti]

Hyvin todennäköinen kehityssuunta, kunhan henkilöstötilanne kehittyy suotuisaan suuntaan. Tärkeintä lienee suorituskykyjen kehittämisen ja - korvaamisen keskeytymättömyys, ettei nyt hankittu osaaminen pääse hiipumaan. 90-luvulla sattui notkahdus, ja organisaation hankintakyvykkyyksien rakentaminen oli tuskallisen hidasta. NEVER AGAIN!

Niin, vuonna 1993 Merivoimissa oli: 3 miinalaivaa, 2 Turunmaa-lk:n korvettia, 4 Helsinki-lk, 4 Rauma-lk ja 4 Tuima-lk:n ohjusvenettä, 6 Kuha-lk ja 7 Kiisla-lk:n raivaajaa, 3 Pansio-lk:n miinalauttaa, EL Kemiö, sekä koko joukko muita veneitä ja apualuksia ison joukon kuuluessa myös rannikkotykistöön. Rannikkotykistössä oli10 linnaketta, 24/7/365 miehitys ja noin puolen tunnin tulenantovalmius. Moni asia tietenkin oli huonommin niin kuin koko maassa, mutta...

Nyt Merivoimissa on: 2 miinalaivaa, 4 Hamina-lk, 4 Rauma-lk:n ohjusvenettä, 3 Katanpää-luokan miinanetsijää ja 3 Pansio-luokan miinalauttaa. Lisäksi pieni joukko erilaisia veneitä ja apualuksia.

Jonkun tilanteen tosiaan pitäisi alkaa kehittyä "suotuisaan suuntaan". Ja pian.

 

[Commander]

Niin, vuonna 1993 Merivoimissa oli: 3 miinalaivaa, 2 Turunmaa-lk:n korvettia, 4 Helsinki-lk, 4 Rauma-lk ja 4 Tuima-lk:n ohjusvenettä, 6 Kuha-lk ja 7 Kiisla-lk:n raivaajaa, 3 Pansio-lk:n miinalauttaa, EL Kemiö, sekä koko joukko muita veneitä ja apualuksia ison joukon kuuluessa myös rannikkotykistöön. Rannikkotykistössä oli10 linnaketta, 24/7/365 miehitys ja noin puolen tunnin tulenantovalmius. Moni asia tietenkin oli huonommin niin kuin koko maassa, mutta...

Nyt Merivoimissa on: 2 miinalaivaa, 4 Hamina-lk, 4 Rauma-lk:n ohjusvenettä, 3 Katanpää-luokan miinanetsijää ja 3 Pansio-luokan miinalauttaa. Lisäksi pieni joukko erilaisia veneitä ja apualuksia.

Jonkun tilanteen tosiaan pitäisi alkaa kehittyä "suotuisaan suuntaan". Ja pian.

Tarkoitin lähinnä hankintaorganisaation kykyä suunnitella ja rakentaa uutta suorituskykyä. 90-luvun osaamisvajeen paikkaaminen kesti lähes 10 vuotta. Lavettien määrä on sitten ihan oma kokonaisuus.

 

[Analysti]

Tarkoitin lähinnä hankintaorganisaation kykyä suunnitella ja rakentaa uutta suorituskykyä. 90-luvun osaamisvajeen paikkaaminen kesti lähes 10 vuotta. Lavettien määrä on sitten ihan oma kokonaisuus.

Oletko aivan varma, että se vaje on edes katettu? Tai mitä on tapahtunut LV2000 ajan jälkeen.

Palatakseni tuohon minun osuuteen, sotilaalliseen voimaan, niin vuoden 1993 lavettien määrään on vielä sitten lisättävä kaikki ne ottoalukset, mm. raivaajiksi tarkoitetut alukset joille oli kalustot ja miehistöt (suurimmalta osin reservissä). Kuinkahan paljon niitä nyt lienee?

LV2020 on tietenkin askel parempaan suuntaan, mutta ei laivasto ole alkuunkaan täydellinen pelkästään niiden voimin. Koko operatiivinen konsepti pitäisi tarkastella huolellisesti ja miettiä, että kuinkas se merisota nyt Itämerellä oikein käydäänkään.

Lyhyesti minun mielipiteeni on se, että he (Venäjä) häviää ja me (Nato) voitetaan.

Suomella pitäisi olla vähintään tuo 15 taistelualusta. Ja miinalautat tai -etsijät ei sitten kuulu siihen porukkaan oikeasti. Merivoimien vuotuinen budjetti pitäisi nostaa sinne n. 1 MRD luokkaan sisältäen uushankinnat, MLU:t ja toiminnan.

 

[magitsu]

https://twitter.com/x/status/1861390143774761011

 

[Analysti]

Seurataan todellakin mielenkiinnolla. Mahdollisia kehityskulkuja on edelleen useita.

Itse en näe kenenkään muun tulevan isolla rytinällä tänne pohjoiseen hoitamaan puolustusta puolestamme, joten iso kuva pysyy kuitenkin ennallaan. Parin kertaluokan hyppäys kaluston suorituskyvyssä tietysti antaa mahdollisuuksia Suomen osallistumiseen muuallakin.

Heitänpä siis veikkaukseni laivaston kehityksestä voin vuoteen 2035 mennessä, niin oma osuuteni ei mene pelkäksi latteuksien huuteluksi:

1-2 korvetin jatkohankinta osin työllisyysvaroin, jolloin suorituskykyä pystytään paremmin säilyttämään myös koulutuspurjehdusten ja telakointien aikana

"Laivue 2035": tavoitetilana 4 alusta, jotka soveltuvat aluevalvontaan, sutoon, miinoittamiseen ja miehittämättömien alusten tukialuksiksi ( aseistus siirretään pääosin Hamina-luokalta ) muistuttavat enemmän jäissä kulkevaa miinalauttaa/-laivaa, kuin ohjusvenettä/korvettia. Pituutta noin 80 metriä ja uppoumaa 2000 tonnia. Laivueen kehitysvaihetta varten säilytetään toinen nykyisistä miinalaivoista 2030-luvulle kokeilutoimintaa varten.

Halli ja Hylje korvataan viranomaisyhteistyönä entistä suuremmilla aluksilla, joilla on rajoitettu kyky täydentää myös ajossa kyljeltä. Tavoiteteltu suorituskyky melko vaatimaton, eli yksittäisten korvettien tukeminen Itämeren piirissä.

Kokeillaan ja hankitaan erilaisia miehittämättömiä laitteita niin ilmaan, kuin merellekin. Useita sukupolvia sen mukaan kuin teknologia kehittyy.

Muilta osin keskitytään kaluston ylläpitoon ja korvataan poistuvaa kalustoa suorituskyky säilyttäen.

Puoli tusinaa meritoimintaan varusteltua helikopteria on yksi uusi suorituskyky jota havitellaan, mutta suhtautuminen asiaan on puolustushallinnossa erittäin ristiriitaista. En lähde edes arvaamaan miten tuossa käy.


Rannikkojoukot ovat oma tarinansa.

Jos tuo 2000 tonnin alus muistuttaa "enemmän miinalauttaa kuin ohjusvenettä tai korvettia" (erityisesti siinä, että se kulkee vain 11 - 18 s ja siinä on tylppä keula, joka tekee siitä avomerellä käyttökelvottoman) sillä ei ole kyllä mitään asiaa SUTO:ssa. Siinä tarvitaan nopeutta. Ja helikopteria. Sukellusveneen torjunnassa vanha sääntö, että "tilaisuus tulee kuin etana, mutta se katoaa kuin salama" pitää edelleen paikkansa.

Itse en lämpene enää ikinä millekään "erityisolosuhteisiin" rakennetulle sekasikiölle, joka ei Naton taisteluosastoon kelpaa. En koskaan.

 

[Rantojen mies]

Rannikolle, saaristoon ja "väylille" ei tulla panostamaan juuri mitään (pl. itäinen Suomenlahti, sinne joku taisteluvenelaivue?). Rintama on just siirtynyt noin 700 km etelään.
Tämä ajatus (että panostetaan rannikkoon, saaristoon ja väylille) on ihan sama kuin maavoimat valmistautuisivat taistelemaan pääosin Vaasan ympärillä.

Olet väärässä. Miten olet venäjän toimia Ukrainassa tulkinnut noin päin mäntyä? Todellisuudessa mm. rannikkotykistön kyvykkyyksiä ollaan tuomassa takaisin.
Samaan aikaan venäjä on, sodan rasitusten mahdollistamissa rajoissa, _lisäämässä_ kykyjä ja infraa omalle Suomenlahden ranta-alueelleen. Ja hyvästä syystä.

 

[Rantojen mies]

Suomen lahdelle niitä Jehu, Jurmo ja Ytö luokan aluksia, ehkä muutama vähäin isompi nopea maihinnousualus raskaamman kaluston siirtelyyn Ahvenanmaalle, linkissä mallia mitä ajantakaa, kannelle miinakiskot (vaikka lankkujen avulla upotettut, kuin venäläisten Krimin junalautoissa) eivät haittaa ajoneuvojen yms kuljetusta.

Maaltalaukaistavat PTO:set, tulevat tykit ja Rannikko-ohjus PO06 Euro Spike ER sekä ilmavoimat pitävät kyllä huolen suomenlahdesta.

Pääpaino laivaliikenteen suojaamisessa.

Tähän suuntaan ja vaikka jäsen @Analysti muuta luulee, hankintoja ja kehittämistä tulee juurikin näille alueille. Jokin Spike NLOS kantamaa ja toimintatapaa lähestyvä on tarpeen. Osittain voidaan täydentää myös tykistön järjestelmillä.

 

[Rantojen mies]

Hyvin todennäköinen kehityssuunta, kunhan henkilöstötilanne kehittyy suotuisaan suuntaan. Tärkeintä lienee suorituskykyjen kehittämisen ja - korvaamisen keskeytymättömyys, ettei nyt hankittu osaaminen pääse hiipumaan. 90-luvulla sattui notkahdus, ja organisaation hankintakyvykkyyksien rakentaminen oli tuskallisen hidasta. NEVER AGAIN!

F-35 ja MVX-hanke tuo merkittävää parannusta tähän tilanteeseen. vaikka ei nimellisesti meivoimien alla olekaan.
Niiden myötä voidaan tehdä merivoimien parissa kokonaiskykyä tehokkaimmin parantavia ratkaisuja.

 

[Analysti]

Tähän suuntaan ja vaikka jäsen @Analysti muuta luulee, hankintoja ja kehittämistä tulee juurikin näille alueille. Jokin Spike NLOS kantamaa ja toimintatapaa lähestyvä on tarpeen. Osittain voidaan täydentää myös tykistön järjestelmillä.

Kannatan kyllä tuollaista keskikantaman ohjusjärjestelmää joka ampuu BLOS-kyvyllä. Mutta vanhanaikainen rannikkotykistö ja -joukko jää kyllä historiaan. Tuollainen liikkuva, moderni ehkä jopa modulaarinen järjestelmä olisi todella tehokas. Harmi, ettei ihan täsmälleen semmoista tuotetta, mikä tarvittaisiin, taida olla markkinoilla? Pitäisikö Suomen kehittää se?

Liikkuva laivasto (Naton Itämeren taisteluosastot) tuhoaa Suomeen päin suuntaavan maihinnousuosaston jo 500 - 700 km päässä Suomesta.

Itäisen Suomenlahden taisteluun joku VMV:n/ S-veneen perillinen, taisteluvene joka lennokkien ja muun ilmaan nostetun kyvyn kanssa hoitaa alueen puolustuksen.

Mutta äijiä joka saareen hemmetin raskaan huollon päähän ei taida enää riittää?

 

[-TripleX-]

Jos Pohjanmaa-luokka osoittautuu toimivaksi lavetiksi kaikin puolin niin miksi ei sitten tulevissa hankinnoissa jatkettaisi samalla kaavalla?

Samanlaisia 2 kpl lisää ja ehkä sitten 2-4 kpl hieman erilaisella varustuksella, esimerkiksi miinat pois ja UAV&USV varustusta tai enemmän ilmatorjuntakykyä, jolloin laivoista saisi pareittain toimivia kokonaisuuksia omilla vahvuuksillaan.

Olettaen, että Merivoimiin panostetaan enemmän.

Ahvenanmaan demilitarisoinnin purkaminen olisi myös tärkeä tehdä, se toimisi kiinteänä MTO ja ITO alustana samoin tykistölle sekä helikoptereille.

 

[Jopuni]

Itäisen Suomenlahden taisteluun joku VMV:n/ S-veneen perillinen, taisteluvene joka lennokkien ja muun ilmaan nostetun kyvyn kanssa hoitaa alueen puolustuksen.

Jehu NEMO:lla? Vähän pituutta lisää, niin takakannelle saa vaikka Spike NLOS ohjuksia + droneja tiedusteluun/maalittamiseen.