Merivoimien kehitysnäkymät

[J0h1F]

Niin, vuonna 1993 Merivoimissa oli: 3 miinalaivaa, 2 Turunmaa-lk:n korvettia, 4 Helsinki-lk, 4 Rauma-lk ja 4 Tuima-lk:n ohjusvenettä, 6 Kuha-lk ja 7 Kiisla-lk:n raivaajaa, 3 Pansio-lk:n miinalauttaa, EL Kemiö, sekä koko joukko muita veneitä ja apualuksia ison joukon kuuluessa myös rannikkotykistöön. Rannikkotykistössä oli10 linnaketta, 24/7/365 miehitys ja noin puolen tunnin tulenantovalmius. Moni asia tietenkin oli huonommin niin kuin koko maassa, mutta...

Nyt Merivoimissa on: 2 miinalaivaa, 4 Hamina-lk, 4 Rauma-lk:n ohjusvenettä, 3 Katanpää-luokan miinanetsijää ja 3 Pansio-luokan miinalauttaa. Lisäksi pieni joukko erilaisia veneitä ja apualuksia.

Jonkun tilanteen tosiaan pitäisi alkaa kehittyä "suotuisaan suuntaan". Ja pian.

Ellen ole aivan hakoteillä, niin jälkiviisaana Laivue 2000 olisi ehkä kannattanut olla 4 korvettia Turunmaat ja Tuimat korvaamaan (senaikaisessa ajattelutavassa ja realiteetit huomioiden aitoa korvettia eikä pientä fregattia), Helsingit olisi pitänyt modernisoida alkuperäisen suunnitelman mukaan? Näin ei olisi menetetty juuri mitään, mutta samalla henkilöstöllä olisi saatu parempaa? Toki silloinen uhkakuva ja päätehtävä oli mitä oli.

Rannikkotykistössä olisi pitänyt keksiä jotain uutta, kenties ne Oto Melaran Otomaticit/Dracot ja louhitut kalliosuojat ja puolisuojatut tuliasemat niitä varten linnakesaarille? Seiskakuutonen on toki vähän aneeminen epäsuoraan, mutta 130 53 TK (ja myös 100 56 toteutuneella tavalla) olisi kuitenkin yhä jäänyt käyttöön ja seiskakuutonen sopisi pintatorjunnan lisäksi ilmatorjuntaan ainakin koptereita ja syvemmälle tunkeutuvia koneita vastaan. Merimaalikranaatin SAPOM ja uudemman SAPOMER kantama on 16/20 km versiosta riippuen ja PFF-ilmatorjuntakranaatilla olisi myös pystynyt torjumaan kiinteitä tykkejä uhkaavia risteilyohjuksia ja laserosoitettavia pommeja riittävän etäältä, jotka @Analysti taisit mainita jo silloin olleen merkittävin uhka kiinteille rannikkotykeille? Nykytilanteen uhkakuvassa niitä voisi myös käyttää halpojen lennokkien torjuntaan mereltä hyvän aikaa ennen kuin kalliiden ohjusten tarvitsisi niitä torjua, eli ne olisivat suhteellisen relevantteja vielä nyt (tosin eivät välttämättä niin pitkään, että sellaista ratkaisua kannattaisi nyt tehdä).

Tiheän linnakesaariverkoston kyky puolustaa silloin liittoutumattoman Suomen rannikkoa merikoukkauksilta ja erikoisjoukkotoiminnalta ja toimia rannikkojääkäreiden tukeutumisalueena oli kuitenkin merkittävä etu. Nyt isompien merikoukkausten uhka lienee lähestulkoon olematon NATO-jäsenyyden myötä, mutta rannikko tulisi silti olemaan vihollisen erikoisjoukkojen toiminnan kannalta ongelmallinen, ja niin kauan kun Venäjä pitää esim. Suursaarta hallussaan, niin kaikenlaista kiusaa sieltä kyllä kyetään järjestämään ainakin alussa, ja varmasti yritetäänkin.

Noh, nykyajassa pitää varmaan keksiä jotain uutta, toivottavasti merivoimissa ollaan ajan hengessä mukana ja osataan arvioida tulevaa oikein.

 

[Analysti]

Jehu NEMO:lla? Vähän pituutta lisää, niin takakannelle saa vaikka Spike NLOS ohjuksia + droneja tiedusteluun/maalittamiseen.

Ikävä kyllä sanoisin, että kyllä se on suunniteltava alusta saakka uudelleen. Kuvista kun katsoon veneen asentoa, niin se jotenkin ei ole tasapainossa. Jotta pituus/leveys/syväys vs uppouma ovat oikeassa suhteessa vielä nopeuden (+30 s) yhtälöön lisäten ollaan kyllä täysin uudessa konseptissa. Mutta en näkisi sitä nyt ihan ylivoimaisena tehtävänä. Päämitat esim n. 33 x 5 x 1,8 m.

NLOS on todella houkutteleva, mutta siinä on meidän olosuhteissa aikamoisia säärajoituksia. Pitäisi sitäkin kehittää vielä huomattavasti, erityisesti siis järjestelmän osalta, ohjus on melko ok.

 

[Analysti]

Ellen ole aivan hakoteillä, niin jälkiviisaana Laivue 2000 olisi ehkä kannattanut olla 4 korvettia Turunmaat ja Tuimat korvaamaan (senaikaisessa ajattelutavassa ja realiteetit huomioiden aitoa korvettia eikä pientä fregattia), Helsingit olisi pitänyt modernisoida alkuperäisen suunnitelman mukaan? Näin ei olisi menetetty juuri mitään, mutta samalla henkilöstöllä olisi saatu parempaa? Toki silloinen uhkakuva ja päätehtävä oli mitä oli.

Rannikkotykistössä olisi pitänyt keksiä jotain uutta, kenties ne Oto Melaran Otomaticit/Dracot ja louhitut kalliosuojat ja puolisuojatut tuliasemat niitä varten linnakesaarille? Seiskakuutonen on toki vähän aneeminen epäsuoraan, mutta 130 53 TK (ja myös 100 56 toteutuneella tavalla) olisi kuitenkin yhä jäänyt käyttöön ja seiskakuutonen sopisi pintatorjunnan lisäksi ilmatorjuntaan ainakin koptereita ja syvemmälle tunkeutuvia koneita vastaan. Merimaalikranaatin SAPOM ja uudemman SAPOMER kantama on 16/20 km versiosta riippuen ja PFF-ilmatorjuntakranaatilla olisi myös pystynyt torjumaan kiinteitä tykkejä uhkaavia risteilyohjuksia ja laserosoitettavia pommeja riittävän etäältä, jotka @Analysti taisit mainita jo silloin olleen merkittävin uhka kiinteille rannikkotykeille? Nykytilanteen uhkakuvassa niitä voisi myös käyttää halpojen lennokkien torjuntaan mereltä hyvän aikaa ennen kuin kalliiden ohjusten tarvitsisi niitä torjua, eli ne olisivat suhteellisen relevantteja vielä nyt (tosin eivät välttämättä niin pitkään, että sellaista ratkaisua kannattaisi nyt tehdä).

Tiheän linnakesaariverkoston kyky puolustaa silloin liittoutumattoman Suomen rannikkoa merikoukkauksilta ja erikoisjoukkotoiminnalta ja toimia rannikkojääkäreiden tukeutumisalueena oli kuitenkin merkittävä etu. Nyt isompien merikoukkausten uhka lienee lähestulkoon olematon NATO-jäsenyyden myötä, mutta rannikko tulisi silti olemaan vihollisen erikoisjoukkojen toiminnan kannalta ongelmallinen, ja niin kauan kun Venäjä pitää esim. Suursaarta hallussaan, niin kaikenlaista kiusaa sieltä kyllä kyetään järjestämään ainakin alussa, ja varmasti yritetäänkin.

Noh, nykyajassa pitää varmaan keksiä jotain uutta, toivottavasti merivoimissa ollaan ajan hengessä mukana ja osataan arvioida tulevaa oikein.

Minusta se "uutta" voisi olla jonkilainen lennokkien ja taisteluveneiden yhdistelmä ajatellen Suomenlahtia Porvoosta itään. Mitään merkittävää maihinnousuvoimaa siellä idässä ei ole. Liekö edes etelässä, vai onko joukot kulutettu Ukrainassa loppuun jo? Kuvio, että he siirtää sen sinne Baltijskista ennen sotatoimien aloittamista on tietenkin mahdollinen. Mutta eiköhän heitä odota "lämmin" vastaanotto heti Somerin länsipuolella, jos ovat sieltä tulossa.

Merivoimia on aina vaivannut maailmanlaajuisesti vanhanaikaisuus. Toivottavasti ei täällä ja nyt.