Jos SUTO aihepiirinä kiinnostaa noin yleisemmin, niin Rannikon puolustajan nrossa 4/2011 on sivulta 43 alkaen Mikko Lehdon kirjoittama perusasioita erinomaisesti esittelevä artikkeli aiheesta. Alkuun voi vaikka syventää osaamistaan kolmella käsitteellä: reverberaatio-termokliini-halokliini. Sen jälkeen on käryllä siitä miksi tarvitaan erilaisia sonareita yms erilaisilla vahvuuksilla. Samoin siitä miksi pinta-alus ei ole se paras värkki hommaan.
Merivoimien kehitysnäkymät
- Viestiketjun aloittaja Museo
- Aloitus PVM
Kiislat olivat varmasti parhaasta päästä siinä omassa hommassaan. 2000-luvun alku oli kaiken kaikkiaan melkoista seilaamista myös merivoimissa. Silloin hukattiin paljon resursseja.
Dronekin olisi varmaan ok ja jossain muodossa myös meille tuloillaan, mutta helikopteri on sellainen monitoimityökalu, että mieluummin myös niitä kiitos.
mechanicus
Kenraali
Amfibio- ja ABM-tehtävät samalla aluksella? Muutenkin tuo näyttää komitean suunnitelemalta hevoselta. Todelliseen toimivuuteen en osaa ottaa mitään kantaa.
Nimenomaan! Mieti jos "erityisolossuhdesuunnittelija" olisi yhdistänyt näppärästi strategisen kuljetuskyvyn ja ensilinjan monitoimihävittäjän...
Tuollaisista sekasikiöistä ei tule koskaan mitään hyvää sanottavaa.
Tiedän jo, mitä joku tähän kommentoi. Mutta ehkä vastataan siihen sitten erikseen.
Museo
Kenraali
Ranskassahan tehtiin kahdesta viimeisestä Fremm-luokan fregatista it-fregatteja seuraavilla muutoksilla:
- isompi ja tehokkaampi monitoimitutka jossa uusia aaltomuotoja pitkän kantaman ilmatorjuntaan
- uusi tulenjohtotutka
- lisää kommunikaatiojärjestelmiä ja antenneja
- vahvistetut rakenteet noille
- 32 siiloa pelkästään ilmatorjunta-ohjuksille (ennen oli 16)
- kolme konsolia lisää taistelunjohtokeskukseen, tilojen suunnittelu uudelleen
- taistelunjohtojärjestelmän modifikaatiot
- enemmän upseerien hyttejä
Julkisista lähteistä voi päätellä, että joitakin noistakin on tehtävä "Pohjanmaille" jos niiden ilmatorjuntakykyä selvästi aiotaan nostaa. Mutta pääasia, että "raamit" on olemassa, esim tilaa sille Mk-41 moduulille, sitä olisi hankalampi jälkikäteen tehdä...
Myöskään tähän saakka ei taida olla Ceros 200 + illuminaattori -yhdistelmää olla semmoisilla aluksilla jotka ampuisi SM2:sta tai sen seuraajaa. Tanska käyttänee APAR:ia SM-2:sen ohjautukseen. Samoin pidemmälle kantavien ohjusten integrointi pitänee tehdä eri järjestelmiin, jotka asiaan vaikuttaa.
Tämä touhu ei tietenkään ole ilmaista eikä edes halpaa. Toivottavasti Merivoimat edes pyytää tätä, koska jos ei pyydä ei varmasti saa.
Vai menisikö se niin, että kun on esitelty kuljetus/tutka/tankkaus/merivalvontakone kuuluu takarivistä murinaa: kyllä viranomaiskoneiden pitäisi olla hävittäjiä!
Käytännössä relevantin it-kyvyn lisääminen edellyttäisi alusten suunnittelemista kohtuumitalla uusiksi. Kaikki ei muuttuisi, mutta mikään MLU-tasoinen muutos tuskin riittäisi.
Ei voi mitään, pitää siis tilata pari alusta lisää. Passeli jatkohanke 2030-luvulle, kunhan LV2020 on rakennettu. Eikä tarvitse suunnitella uutta tst-aluslaivuetta alusta saakka. Voidaan tehdä uusien järjestelmien edellyttämät muutokset ja siinä sivussa huomioida kokemukset käyttöön tulevista aluksista. Rungoissa on tilaa tehdä muutoksia. Etenkin kun miinanlaskukyky voisi näissä it-versioissa olla sivuosassa.
Miksi pitäisi suunnitella uudelleen? Puhumattakaan uusien aluksien tilaamisesta, siihen on kyllä muita syitä jotka ovat erittäin painavia nekin.
Toisen moduulin paikka on valmiina.
Ohjelmistopohjaiseen tutkaan voi ohjelmoida uusia aaltomuotoja. Ei tarvita mitään mekaanisia rakenteiden muutoksia kuten FREMMiin.
Ceros-200 on mekaanisesti sama (tietyin reunaehdoin) olipa mikä tahansa illuminaattori sen takana. Antennin koko tietenkin on rajoite, jota ei voi kiertää, mutta missä kohtaa sen mahtaa tulla vastaan?
Monitoimikonsolit riittää kaikella todennäköisyydellä, ja taistelukeskuksen tehtäviä voi aina priorisoida. FREMM:n järjestelmä on ehkä vaatinut enemmänkin töitä...
Majoituskapasiteetti lienee riittävä jo nyt. Jos ei ole, monitoimikansi ottaa majoituskontteja jne jne...
Kommunikaatioon ei tämä asia liity, Pohjanmaissa tulee jo olemaan Link-16 ja Link-22. Saa nähdä mitkä SATCOM:t ilmestyy, havainnekuvissa on ainakin palloja kuin raparperin varsia.
Eli tämän aluksen kohdalla ei ole edes MLU-tasoisesta muutostyöstä, pikemminkin kevyestä päivityksesta. Epäilemättä ohjelmisto- ja integrointityö olisi se kallein (liian kallis?) osuus. Ja tietenkin itse ohjukset, Mk-41 moduuli ei paljon maksa.
Ehkäpä asiat on jo valmiiksi mietitty, että kasvunvaraa on (viitaten myös hankepäällikon jollekin iltapaskalle antamaan haastatteluun tässä vuosi -puolitoista sitten).
Varmaan tästä samasta syystä markkinoille on tullut SM-2:sta C malli aktiivisella hakupäällä, sekä SM-6. Jenkeilläkään ei ole tulossa Constellationiin ilmeisesti mitään illuminaattoria, (SPY-6 ei nykyisessä versiossa ilmeisesti kykene tähän) kun integroivat vain aktiivisia ohjuksia.
Tämä on lähinnä oman tulkintani mukaan kiinni Saabin joustavuudesta ja tuntiliksoista, sekä hieman ohjusvalmistajan hinnoista oikeille koodipätkille. Yksittäisen ohjuksen hinta voi olla suurempi ongelma kun integrointityö Suomen tapauksessa.
Kuten sanoitkin, toivottavasti asiat on mietitty valmiiksi.
Taidamme taas puhua vähän eri asioista.
Suunnittelijat saavat hommia, koska oletan muutosten olevan sen verran mittavia, että on helpompi myllätä paikat kunnolla kuin näprätä MLU-tyyppisesti muutosketjua, jossa yksi asia aina johtaa toiseen ja kolmanteen. Nämä ovat kuitenkin vain tilajärjestelyjä, joten mistään massiivisesta operaatiosta ei olisi kyse. Lisäksi ensimmäiset alukset tuottanevat paljon muutostoiveita, jotka kannattaisi ottaa kunnolla huomioon uusissa yksiköissä.
Isoimmat jutut tulisivat varmaan sähköpuolelta, mutta esimerkiksi kahden uuden siilopaketin sovittaminen alukselle ei käy noin vain. Pohdin siis sitä it-versiota, joka roolinsa puolesta vaatisi neljä siilopakettia. Niille pitäisi järjestää paikka jostakin. En tunne edes alusten yleisjärjestelyjä, joten on mahdotonta kommentoida tarvittavien muutostöiden laajuutta sen enempää. Toiselle setille on tosiaan tila ja toivottavasti kaikki muukin valmiina, joten muutos onnistuisi helpolla.
Lopuksi pitänee todeta että nämä lisäkorvetit voivat hyvinkin olla pelkkä märkä uni, mutta kuten totesit, niin tyhjän saa pyytämättäkin.
Neljä moduulia on jo niin raju pakkaus, että tonnit on nostettava 5500 - 6000 tonniin. Se on siis sitten ihan eri alus.
Kahdella mennään, alusten määrän voisi nostaa 6:een.
Jos mitoituksessa ei tarvitse varautua miinojen kuskaamiseen, niin kantavuutta riittää kyllä. Samalla ratkeaa myös moni tilaongelma. Puolet ohjuksista olisi vain saatava muualle kuin keulaan. Siilot 25 tonnia ja ohjustäyttö 15-20 tonnia. Miinakuorma painaa helposti saman. Molempia ei tietenkään voi ottaa.
Vaikea homma, painopiste nousee. Vain isoissa ja tosi isoissa laivoissa toinen (A-B, n. 10 000 tn) tai joskus ainoakin (Iver Huitfeldt, 6600 tn) on sijoitettuna ylös kansirakenteeseen. Sanoisin, että Pohjanmaan osalta tehtävä mahdoton. Perässä ei ole runkoa niin korkeasti kuin keulassa.
Muutoksia todellakin tulisi, Siksipä oletin että suunnittelulle on tarvetta eikä homma onnistu tuosta vaan. Mutta, jos Suomessa jotain osataan, niin aseistuksen ahtaminen pieneen tilaan. Tässä ei kuitenkaan olla vielä lähelläkään ohjusveneiden tilannetta.
Jos saisin viisi minuuttia aikaa ratkaista asian, niin nappaisin hangaarin veks ja upottaisin ohjukset sen paikalle. Näin ohjusten massa osuisi suhteellinen lähelle samaa paikkaa kuin miinojenkin keskimäärin. Miinakansi siis saisi peräosaa lukuun ottamatta mennä ja siltä vapautuvaa tilaa voisi käyttää muihin tarkoituksiin. Samalla kannen yläpuolinen rakenne kevenisi, joten homma olisi aika hyvin balanssissa. Mastoihin voisi tosin tulla lisää massaa mikä taas heikentäisi kokonaisuutta.
Innostun aina kun jotain sanotaan mahdottomaksi, mutta eihän tuo mikään läpihuutojuttukaan ole. Kun aikaa onneksi on yli viisi minuuttia, niin kannattaa kilauttaa insinöörille. Eikä tällaista konstruktiota todennäköisesti koskaan telakalla rakenneta, joten pelkkää teoriaa.
Hangaari tarvitaan helikopterille tuollaisessa aluksessa. Lisäksi, sekin olisi koko laukaisimen mitan päässä korkeammalla kuin se keulassa on rungossa. Samoin, n. 80% sen massasta tulisi korkeammalle kuin miinalasti tai mitä modulaarisella alueella onkaan. Ei taida vakavuus kestää tuollaista, Pohjanmaa 6000 tn pienempi ja 5 m kapeampi kuin nuo isot laivat missä se toinen laukaisin (6 moduulia) on siellä hangaarien välissä. Muista, että hangaari on täynnä ilmaa. Se on aika kevyttä eikä se konekaan siellä paina kuin puolet tyhjästä moduulista.
Ainoa saman kokoinen laiva, missä VLS Mk-41 on ylhäällä kansirakenteessa on Anzac, mutta siinä on se pieni SSD-versio ja vain 1 moduuli. Ja muuten varmaan ylhäällä vähän tavaraa (=painoa).
Samalla tasolla ohjukset olisivat kuin keulassakin, mahdollisesti jopa alempana. Eikä kaikilla laivoilla tarvitse olla hangaaria, kopterikansi kuitenkin säilyisi. Ja miinoille on todennäköisesti varattu enemmän massaa kuin mitä ohjuspaketti painaisi. 45 tonnia vastaa kuitenkin vain noin 80 miinaa ja kyytiin on varmasti tarkoitus mahduttaa niitä enemmän. Jo miinoitusjärjestelmä painaa tonneja.
Mut joo, minulle ei ole uutinen, että tämä viritelmäni on monellakin eri tavalla epävarmalla pohjalla. Jotkin niistä tiedostan ja joitakin en. Katsotaan miten sen joku riittävällä osaamisella ja lähtötiedoilla varustettu ynnäilee, mikäli tarvetta joskus ilmenee.
Katsopa Pohjanmaan sivukuvaa.
iXblue to Equip Finnish Navy’s Pohjanmaa-Class Corvettes - Naval News
iXblue has been selected by the Finnish Navy to provide Phins Series Inertial Navigation Systems (INS) and Netans Data Distribution Units (DDU) as part of the Finnish Navy’s SQUADRON 2020 Project.
www.navalnews.com
Pohjanmaa class Corvette Finnish Navy Suomen Merivoimat
pohjanmaa class missile corvette finnish navy suomen merivoimat
www.seaforces.org
Keulakansi on yhden kannen korkeammalla kuin lentokansi. Siiloston pituus n. 7,7 m siitä alaspäin. Lisäksi kuilu vaatii jalustarakenteita n. metrin.
Hangaarin kohdalla ne siilot alkaisi karkeasti arvioiden n. 2 m alempaa kuin kuin keulassa on niiden yläpää.
Siinä hangaarin alla kun taitaa olla jo takimmainen konehuone korsteenista ja ilmanotoista päätellen... Eli sinne ei voi mennä.
Kyllä se keula on ainoa paikka tuossa laivassa tuolle laitteelle. Ja jos laukaisin halutaan suurentaa kaksinkertaiseksi, törmätään väistämättä aluksen uppoumaan (ja muuuhun kokoonkin). Netin mukaan Strike paina tyhjänä n. 15 tn ja 32 kpl ESSM on 10 tn. Rakenteet alle ehkä 4 tn. Eli yhteensä 2 moduulia lisää tekee n. 56 tn. Tämän massan laittaminen ylös on ihan mahdoton tehtävä tuon kokoisessa laivassa. Ja jos koko systeemi on n. 110 tn, vaaditaan isompi alus. Pienin 4 moduulin laiva taitaa olla F-124? Siinä ne ovat yhtä kantta ylempänä kuin Pohjanmaassa, varmaankin siksi, ettei koko kuilu sovi runkoon alemmaksi kun se on sen verran kapea jo sieltä.