Merivoimien kehitysnäkymät

[Huhta]

Tilapäisiä säteilyongelmia Venäjän liittolaisten laivoissa...

Russian Sailor Gets Radiation Poisoning Doing Laundry After Return From Ukraine

A Russian military lawyer told pro-Moscow news sites that the unnamed sailor suffered severe radiation poisoning after apparently washing his clothes in contaminated water.

www.kyivpost.com

Russian Sailor Gets Radiation Poisoning Doing Laundry After Return From Ukraine​

A Russian military lawyer told pro-Moscow news sites that the unnamed sailor suffered severe radiation poisoning after apparently washing his clothes in contaminated water.

by Kyiv Post | November 30, 2024, 3:21 pm

The Russian aircraft carrier “Admiral Kuznetsov” pictured at the 35th Shipyard in Murmansk, Russia. Photo: “X”


Russian military lawyer Petr Portnyagin was quoted by the URA.ru and Lenta.ru news sites as saying that a sailor, from Yekaterinburg, was deployed from the aircraft carrier “Admiral Kuznetsov,” which has been out of commission and undergoing refitting in Murmansk since 2017, to serve in President Vladimir Putin’s special military operation (SVO).


As Kyiv Post reported in September, families of the crew of the Russian cruiser who were sent to Ukraine to serve as mechanized infantry were seeking information on the fate of their loved ones.


According to the lawyer, the sailor had returned from the war in Ukraine after sustaining severe concussion and shrapnel wounds during combat. He said the individual was on board an unnamed naval vessel on the territory of an unspecified “unfriendly nation” when he washed his clothes in water that turned out to be contaminated with radioactive material.



Portnyagin said that after a few days the sailor began to display symptoms of radiation sickness saying, “The soldier now has necrosis, bone destruction – he has literally begun to rot alive.” The lawyer said the man now faced an ugly prognosis due to the radiation exposure and hopes that his deteriorating condition may allow him to be discharged from the military and to avoid further combat duty in Ukraine.


“He has given his entire life to the military,” Portnyagin said, adding that in the 1990s, he had been shot in the head, where the bullet remains to this day. During his naval service he had not only served on the “Admiral Kuznetsov” but was present during the Kursk submarine disaster. The Russian nuclear-powered submarine K-141 Kursk sank in the Barents Sea on Aug, 12 2000, following an unspecified accident, with the loss of all 118 personnel on board.

​

Although the naval vessel, location and timing of the incident weren’t revealed Portnyagin said the presence of contaminated water that led to the serviceman’s radiation poisoning, highlights severe ongoing issues regarding the safety conditions faced by many members of the Russian forces from aging, poorly maintained equipment in their places of duty.

 

[Jopuni]

Kyllä se keula on ainoa paikka tuossa laivassa tuolle laitteelle. Ja jos laukaisin halutaan suurentaa kaksinkertaiseksi, törmätään väistämättä aluksen uppoumaan (ja muuuhun kokoonkin). Netin mukaan Strike paina tyhjänä n. 15 tn ja 32 kpl ESSM on 10 tn. Rakenteet alle ehkä 4 tn. Eli yhteensä 2 moduulia lisää tekee n. 56 tn. Tämän massan laittaminen ylös on ihan mahdoton tehtävä tuon kokoisessa laivassa. Ja jos koko systeemi on n. 110 tn, vaaditaan isompi alus. Pienin 4 moduulin laiva taitaa olla F-124? Siinä ne ovat yhtä kantta ylempänä kuin Pohjanmaassa, varmaankin siksi, ettei koko kuilu sovi runkoon alemmaksi kun se on sen verran kapea jo sieltä.

Mie kans hiukkasen sekaanun väittelyyn, entäs jos, pidetään ne keulan kaksi Mk-41 Strike siilostoa niille 16 kpl SM2/6 ohjuksille ja hangaarin tilalle upotetaan niin alas kuin pystyy ESSM ohjuksille Mk 48 VLS systeemit? nuo on pienempiä ja kevyempiä versioita.

Edit. Nyt kun vauhtiin pääsin. Ja toisen niistä PTO ohjuskonteista voi poistaa onhan kyse it-laivasta jos painopiste nousee korkealle. Tai sen tilalle jotain mukavaa lähitorjuntaa.

 

[Analysti]

Mie kans hiukkasen sekaanun väittelyyn, entäs jos, pidetään ne keulan kaksi Mk-41 Strike siilostoa niille 16 kpl SM2/6 ohjuksille ja hangaarin tilalle upotetaan niin alas kuin pystyy ESSM ohjuksille Mk 48 VLS systeemit? nuo on pienempiä ja kevyempiä versioita.

Edit. Nyt kun vauhtiin pääsin. Ja toisen niistä PTO ohjuskonteista voi poistaa onhan kyse it-laivasta jos painopiste nousee korkealle. Tai sen tilalle jotain mukavaa lähitorjuntaa.

Siilosto ei riipu ohjuksista. Se on STRIKE aina FMS-kaupassa, pituus noin 7,8 m luokkaa. Aikoinaan löytyi jopa netistä .pdf kuva laitteesta, nyt en löytänyt. Luuletteko tosiaan, ettei laivansuunnittelijat ole tätä tutkineet yli 10 laivastossa missä Mk-41 on käytössä? Tanskalaisten 6600-tonnisessa aluksessa, joka on yli 20 m leveä, laukaisin on siellä ylhäällä. Mutta alus on jättimäinen pienen ro-ro -aluksen runkoon tehty toteutus eikä ole rakenteellisesti oikea sota-alus. Olen aiemmin tässä ketjussa reunaehdot todennut. Esim hangaari on välttämätön tälläisessa aluksessa. Tulevaisuudessa erilaiset ilmaan lähtevät laitteet, joko miehitetyt tai miehittämättömät, ovat niin tärkeä osa merisodankäyntiä että tätä mahdollisuutta ei saa poistaa aluksesta.

Kyllä se vallitseva käytäntö, mikä fregattien ja hävittäjien suunnittelussa on ympäri maailman, on teknisten reunaehtojen säätelemä eikä todellakaan kannata tyhjän takia lähteä säätämään. Menee vain aikaa ja rahaa täysin hukkaan. Kumpaakaan ei taida olla ihan loputtomasti. Hyvän ratkaisun kopiointi on hienoa insinööritaidetta minusta sekin.

Tuosta näkee miten ne laukaisimet ovat A-B:ssa. Ei todellakaan ylhäällä suhteessa aluksen muihin mittoihin.

LM2500 powered ships - Shipbucket

 

[Jopuni]

Jos ei hangaria voi poistaa niin sijoitetaan siilot näin, vähän hangaari kapenee mutta tilaa on viellä dronen kaltaisille vehkeille.
Kun kuitenkin aluksen (korvettien) rakenteita pitää muokata onko suurikin ongelma pistää leveyttä lisää 1-2m? Jos tuollainen sijoittelu vie hangaarilta liikaa tilaa.

 

[Snautsi]

Jos ei hangaria voi poistaa niin sijoitetaan siilot näin, vähän hangaari kapenee mutta tilaa on viellä dronen kaltaisille vehkeille.
Kun kuitenkin aluksen (korvettien) rakenteita pitää muokata onko suurikin ongelma pistää leveyttä lisää 1-2m? Jos tuollainen sijoittelu vie hangaarilta liikaa tilaa.

Katso liite: 110124

Tämän järjestelyn ongelma on se, että tuo syö tasan yhtä ohjusta, yhden kappaleen per kanisteri (todella kankea), sekä vietyyn tilaan nähden melko vajaa järjestelmä ohjusten lukumäärässä mitattuna. Tuohon tilaan millä M-luokan fregatteihin on tungettu 8-16x Sea Sparrowia, pystyy jo melkein nykymaailmassa laittamaan päälle 30-siiloa C-DOMEa.

Pohjanmaalle on tulossa Mk.41 juuri siksi, ettei tälläisiä ratkaisuja tarvitsisi tehdä.

 

[Kippari]

Katsopa Pohjanmaan sivukuvaa.

iXblue to Equip Finnish Navy’s Pohjanmaa-Class Corvettes - Naval News

iXblue has been selected by the Finnish Navy to provide Phins Series Inertial Navigation Systems (INS) and Netans Data Distribution Units (DDU) as part of the Finnish Navy’s SQUADRON 2020 Project.

www.navalnews.com

Pohjanmaa class Corvette Finnish Navy Suomen Merivoimat

pohjanmaa class missile corvette finnish navy suomen merivoimat

www.seaforces.org

Keulakansi on yhden kannen korkeammalla kuin lentokansi. Siiloston pituus n. 7,7 m siitä alaspäin. Lisäksi kuilu vaatii jalustarakenteita n. metrin.

Hangaarin kohdalla ne siilot alkaisi karkeasti arvioiden n. 2 m alempaa kuin kuin keulassa on niiden yläpää.
Siinä hangaarin alla kun taitaa olla jo takimmainen konehuone korsteenista ja ilmanotoista päätellen... Eli sinne ei voi mennä.

Kyllä se keula on ainoa paikka tuossa laivassa tuolle laitteelle. Ja jos laukaisin halutaan suurentaa kaksinkertaiseksi, törmätään väistämättä aluksen uppoumaan (ja muuuhun kokoonkin). Netin mukaan Strike paina tyhjänä n. 15 tn ja 32 kpl ESSM on 10 tn. Rakenteet alle ehkä 4 tn. Eli yhteensä 2 moduulia lisää tekee n. 56 tn. Tämän massan laittaminen ylös on ihan mahdoton tehtävä tuon kokoisessa laivassa. Ja jos koko systeemi on n. 110 tn, vaaditaan isompi alus. Pienin 4 moduulin laiva taitaa olla F-124? Siinä ne ovat yhtä kantta ylempänä kuin Pohjanmaassa, varmaankin siksi, ettei koko kuilu sovi runkoon alemmaksi kun se on sen verran kapea jo sieltä.

Mittojen puolesta on todellakin nihkeää. Miinakannen läpi ei todennäköisesti paranisi mennä, koska siellä tulee nopeasti akselistoa yms vastaan. Se tarkoittaa että siilot jäisivät hangaarin katon tasoa alemmas, mutta hekokantta ylemmäs. Siilot ovat kuitenkin pieni paketti, jonka sijoitus voitaisiin optimoida keskilinjaan varsin kapealle ja lyhyelle alalle. Miinakuorman poistuessa kevennys olisi todennäköisesti kymmeniä tonneja enemmän, kuin mitä ohjukset painavat.

Monta liikkuvaa osaa, joten ei tuohon pysty lonkalta heittämään juuta eikä jaata. Uskon edelleen, että tuo olisi täysin toteutettavissa. Alleviivasin olennaisen.

 

[Kippari]

Jos ei hangaria voi poistaa niin sijoitetaan siilot näin, vähän hangaari kapenee mutta tilaa on viellä dronen kaltaisille vehkeille.
Kun kuitenkin aluksen (korvettien) rakenteita pitää muokata onko suurikin ongelma pistää leveyttä lisää 1-2m? Jos tuollainen sijoittelu vie hangaarilta liikaa tilaa.

Katso liite: 110124

Ei tuollaisia menneen maailman asennuksia. Hollanti ja Kanada ovat tuota käyttäneet, mutta muuten ei kai ole saavuttanut suosiota.

 

[Analysti]

Jos ei hangaria voi poistaa niin sijoitetaan siilot näin, vähän hangaari kapenee mutta tilaa on viellä dronen kaltaisille vehkeille.
Kun kuitenkin aluksen (korvettien) rakenteita pitää muokata onko suurikin ongelma pistää leveyttä lisää 1-2m? Jos tuollainen sijoittelu vie hangaarilta liikaa tilaa.

Katso liite: 110124

On. Ilmoitettu 16 m jo aivan ylärajoilla jotta aluksen nopeus säilyy. Aluksen päämittojen, nopeuden ja uppouman välillä vallitsee ylittämättömät luonnonlait. Pituus-leveys suhteen tulisi olla korkeampi kuin 7,4.

Katso Pansio -luokkaa - nopeus 11 s. Kovempaa sen saa kulkemaan vain laittamalla lentotukialuksen perään hinaukseen tarpeeksi vahvalla touvilla...

Tuo kuvassa oleva laukaisin on mennyttä maailmaa jo.

 

[Analysti]

Mittojen puolesta on todellakin nihkeää. Miinakannen läpi ei todennäköisesti paranisi mennä, koska siellä tulee nopeasti akselistoa yms vastaan. Se tarkoittaa että siilot jäisivät hangaarin katon tasoa alemmas, mutta hekokantta ylemmäs. Siilot ovat kuitenkin pieni paketti, jonka sijoitus voitaisiin optimoida keskilinjaan varsin kapealle ja lyhyelle alalle. Miinakuorman poistuessa kevennys olisi todennäköisesti kymmeniä tonneja enemmän, kuin mitä ohjukset painavat.

Monta liikkuvaa osaa, joten ei tuohon pysty lonkalta heittämään juuta eikä jaata. Uskon edelleen, että tuo olisi täysin toteutettavissa. Alleviivasin olennaisen.

Minä en puolestaan usko. Aivan tarkasti ei voi tätä julkisesti perustella. Miten tämän nyt ilmaisisi sopivasti... liian monta kertaa on yritetty "erityisolossuhderatkaisua" ja kelvotontahan siitä on tullut. Ei enää sitä sekoilua. Veronmaksajat kyllästyy vielä.

 

[mechanicus]

Siilosto ei riipu ohjuksista. Se on STRIKE aina FMS-kaupassa, pituus noin 7,8 m luokkaa.

Eikös mk.56 ole edelleen kaupan? 32xESSM 465 cm korkeaan pakettiin 25 tonnin painolla.

Lisäksi BAE:lla olisi Adaptable Deck Launching System, mutta valitettavasti olemassa vain brosyyreissä.

https://www.baesystems.com/en/product/adaptable-deck-launching-system

 

[-TripleX-]

Hollannilla on tällainen suunnitelma, joka saattaisi toimia täälläkin. Heidän fregateilleen luodaan tuollaista kevyesti miehitettyä apualusta, joka toimii modulaarisena konttien alustana. Pieni koko ja pieni miehistön tarve, matala polttoaineen kulutus. En tiedä miten kulkee jäissä, pitäisi edes jonkinlainen kyky olla meidän oloissa.

Yksi tuollainen kahta Pohjanmaata kohti toisi lisää tulivoimaa.

2030 luvulla voisi olla 6 Pohjanmaata ja 3 tuollaista siipimiestä.

New Dutch Navy Support Vessels Will Be Missile-Toting Wingmen To Frigates

Small and with a tiny crew, the new support vessels will add important magazine capacity to frigates, and launch loitering munitions. Small and with a tiny crew, the new support vessels will add important magazine capacity to frigates, and launch loitering munitions.

www.twz.com

 

[Analysti]

Eikös mk.56 ole edelleen kaupan? 32xESSM 465 cm korkeaan pakettiin 25 tonnin painolla.

Lisäksi BAE:lla olisi Adaptable Deck Launching System, mutta valitettavasti olemassa vain brosyyreissä.

https://www.baesystems.com/en/product/adaptable-deck-launching-system

En ole varma vieläkö sitä saa.
Mutta siihen ei sitten voi ottaa kuin yhtä ohjusta ja hankala asentaa "siististi".

 

[Analysti]

Hollannilla on tällainen suunnitelma, joka saattaisi toimia täälläkin. Heidän fregateilleen luodaan tuollaista kevyesti miehitettyä apualusta, joka toimii modulaarisena konttien alustana. Pieni koko ja pieni miehistön tarve, matala polttoaineen kulutus. En tiedä miten kulkee jäissä, pitäisi edes jonkinlainen kyky olla meidän oloissa.

Yksi tuollainen kahta Pohjanmaata kohti toisi lisää tulivoimaa.

2030 luvulla voisi olla 6 Pohjanmaata ja 3 tuollaista siipimiestä.

New Dutch Navy Support Vessels Will Be Missile-Toting Wingmen To Frigates

Small and with a tiny crew, the new support vessels will add important magazine capacity to frigates, and launch loitering munitions. Small and with a tiny crew, the new support vessels will add important magazine capacity to frigates, and launch loitering munitions.

www.twz.com

Jotenkin minusta tuntuu, ettei tuo tule koskaan toteutumaan...

 

[Jopuni]

Onko joku syy miksi ohjuksen käynnistyessä ei tuon mk.56 liuskoja voi ohjata alakautta sivulle jos laukaisuin on laivan kyljessä kiinni?

Kuten tuon mk.48 laukaisimen kuvassa

 

[Jopuni]

En ole varma vieläkö sitä saa.
Mutta siihen ei sitten voi ottaa kuin yhtä ohjusta ja hankala asentaa "siististi".

Tarvihtooko siihen laittaa muuta ohjusta, jos se on tarkoitettu ESSM ilmatorjunta ohjuksille, niitä kuitenkin kokoajan pitää olla mukana, käytetään niitä etukannen 16 kpl mk 41 siiloja niille muille ohjuksille.

Mietin mitä Mk 25 Quad Pack Canister asennus vaatii, pitääkö aina olla mk 41 siilosto? Voisko niitä asentaa itsenäisesti vaikka noin laivan kyljelle kuten mk 48 kuvassa.

 

[Analysti]

Tarvihtooko siihen laittaa muuta ohjusta, jos se on tarkoitettu ESSM ilmatorjunta ohjuksille, niitä kuitenkin kokoajan pitää olla mukana, käytetään niitä etukannen 16 kpl mk 41 siiloja niille muille ohjuksille.

Mietin mitä Mk 25 Quad Pack Canister asennus vaatii, pitääkö aina olla mk 41 siilosto? Voisko niitä asentaa itsenäisesti vaikka noin laivan kyljelle kuten mk 48 kuvassa.

Ei voi, Mk-25 Quad pack taitaa käydä vain VLS Mk-41:seen ja Mk-57:aan.

 

[BarrelNut]

Aika ahneella päällä täällä ollaan jos ei 32 x ESSM ja 8 x SM-2/6 riittäisi Pohjanmaille ohjustäytöksi! Tuo olisi jo paljon enemmän kuin mitä uskallettiin toivoa muutama vuosi sitten, ja samaa tasoa kuin mitä monissa Eurooppalaisissa pykälää isommissa aluksissa on.

Pohjanmaat kaipaavat mielestäni enemmän helikopteria SUTO-aseineen, sekä RAM-laukaisinta hangaarin päälle. RAM-ohjusten kera saataisiin kunnollinen kerrostettu ilmapuolustus, noin niinkuin ohjus-aseistuksen puolesta.

 

[Analysti]

Aika ahneella päällä täällä ollaan jos ei 32 x ESSM ja 8 x SM-2/6 riittäisi Pohjanmaille ohjustäytöksi! Tuo olisi jo paljon enemmän kuin mitä uskallettiin toivoa muutama vuosi sitten, ja samaa tasoa kuin mitä monissa Eurooppalaisissa pykälää isommissa aluksissa on.

Pohjanmaat kaipaavat mielestäni enemmän helikopteria SUTO-aseineen, sekä RAM-laukaisinta hangaarin päälle. RAM-ohjusten kera saataisiin kunnollinen kerrostettu ilmapuolustus, noin niinkuin ohjus-aseistuksen puolesta.

Samaa mieltä. Ja kun se EI OLE yksin. Osastossa voi olla esim 2 x Pohjanmaa, 2 x Hamina ja 2 x Visby. Tuolla Pohjanmaan it-varustuksella osasto ampuisi enimmillään 16 x SM-2/6, 64 ESSM B2, 16 x Umkhonto ja 16 - 24 CAMM -ohjusta (jos Visbyt saa nyt MLU:ssa 8 - 12 siiloa CAMMia varten). Aikamoinen tulimyrsky siinä taivaalla kävisi. Yhteensä ohjuksia olisi 120 kpl joten keskiverto osumaprosentilla 25% alas tulisi n. 32 vastustajan konetta tai ohjusta. Vielä olisi 4 x 57 tykki ja 2 x 40 mm tykki. Häirintälähettimet, silput... Ja tähän kun lisätään vielä jatkuva hävittäjien tarjoama ilmasuoja niin aika hyvin on nämä pullat uunissa. Paremmin kuin ikinä ennen.

Toki dronetorjuntaan kaivattaisiin ehkä laseria? Tai torjunta-droneja.

Nuo Haminat antaa lisää sitä kerroksellisuutta myös ohjusilmatorjuntaan vaikka mitään RAM:ia ei koskaan Pohjanmaihin saataisikaan.

Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyden ja alushankkeiden myötä Venäjän Itämeren Laivaston korttitalo romahti. Venäjän strateginen tilanne Itämeren suunnalla on heikoin sitten 1920-luvun. Ja se on kertakaikkiaan hienoa se.

 

[-TripleX-]

Toimiva ilmapuolustusratkaisu on myös ampua ne vastapuolen laivat upoksiin heti alkuunsa ja iskeä myös maalta ampuviin laukaisimiin sekä pitää ilmatila puhtaana Venäjän koneista.

Kaksikin noista kolmesta riittää aivan hyvin.

 

[Analysti]

Toimiva ilmapuolustusratkaisu on myös ampua ne vastapuolen laivat upoksiin heti alkuunsa ja iskeä myös maalta ampuviin laukaisimiin sekä pitää ilmatila puhtaana Venäjän koneista.

Kaksikin noista kolmesta riittää aivan hyvin.

Ilmauhka tulee kyllä maatukikohdista Venäjän tapauksessa. Maalta ampuvia laukaisimia on todella hankala joskus löytää. Jos miettii mihin me luotetaan omissa järjestelmissä... Ilmatilaa tietenkin koitetaan pitää niin puhtaana kuin mahdollista, se on selvä.