Merivoimien kehitysnäkymät

[Rimfire]

Se on hyvin samannäköinen kuin Pohjanmaat... hiukan isompis siis, mutta valmistuu ilman VLS Mk-41:stä. Ne laitetaan myöhemmin. Itse aluksen rakentaminen oli kyllä käsittämätöntä taas eurooppalaisesta näkökulmasta katsoen. Kyllä japanilainen tuotannonsuunnittelu ja -toteutus on ihan eri planeetalta.

Ja Pohjanmaat tehtiin aikaisemmin... Teollisuus"tarkkailua"?

Avaatko tarkemmin mitä tarkoitat "käsittämättömällä" aluksen rakentamisella?
Erityisest vrt. eurooppalaisesta perspektiivistä?
Yo. ei siis vinoilua, vaan aitoa mielenkiintoa.

 

[Rimfire]

Rungon pitkittäislujuus pitää laskea uudelleen ja rakennekuvat päivittää mikäli pidennystä ei ole huomioitu aikaisemmassa suunnittelussa.

Kaupallisessa aluksessa tapauksesta riippuen ei välttämättä paha nakki. Riippuu mistä pidennetään, mutta shokkilaivassa haastavampi homma, koska laivan "väliin" ei voi lisäillä samalla lailla lohkoja.

 

[-TripleX-]

Tähän liittyen haluaisin kysyä, että mitä on Naton Itämeren sodankäynnissä tapahtunut, jos Venäjän maihinnousu- tai laivastovoimaa on LÄHEMPÄNÄ kuin 120 km Suomen rannikkoa? No, tietenkin Suomenlahden itäpäässä saattaa nyt jotain olla. Mutta saadaanko niitäkään tykillä, tuollakaan, ammuttua, on hyvä kysymys.

Onhan niitä rannikkoja muuallakin, esimerkiksi pohjoisessa Norjassa, Vienan Kemissä, Laatokalla.
Ja toimiihan tuollainen ammus hyvin ja halvemmalla sellaisen meridroonin pysäyttäjänä jo paljon kauempana avomerellä eikä sitä tarvitse ampua ohjuksella, lähettää lentokonetta tai helikopteria saatikka päästää lähemmäs. Lisäksi sen ISR kyvyt avaavat aivan erilaisia mahdollisuuksia ja helpompi sekä halvempi tykeillä on saturoida ryssien ohjuspuolustusta kuin ohjuksilla.
Kahdeksan tykkiä Suomen puolelta ja esimerkiksi kahdeksan Viron puolelta rykäisee noita 10 kpl matkaan Pietarin satamaan ja ohjukset lähtevät perään niin, että saapuvat minuutin myöhemmin. Vaatisi kuitenkin 160 km kantaman, mikä voi olla mahdollista tai sitten mahdotonta.

Tykistön ammuksillahan ei tarvitse tähdätä kuin mastoihin ja tutkien kupoleihin.

En sanoisi, että korvaa mitään mutta täydentää kyllä.

Tuohon kantamaan liittyen 120 km lienee minimi mitä haetaan, pidemmästä putkesta korkeammalla lentoradalla tulee lisää kantamaa.

The LRMP is designed to defeat static and moving targets at 120km and beyond, which the company describes as a “factor of four increase in range from conventional artillery systems beyond what is currently available today”.

Lähde

 

[Jopuni]

Mietin vaan.... kun korvetit on käytössä, niin jos lisäksi halutaan rakennetaan lisää samankokoisia aluksia, tarviiko niissä olla hyvää miinoituskykyä? Kyseiset aluksethan on luultavasti tarkoitettu saattotehtäviin, jolloin olisi kai parempi keskittyä ilma- ja pintamaalien torjuntaan, eli lähinnä lisää ilmatorjuntaa nykyisiin verrattuna.

Miinoitus kykyä on jo tulevissa korveteissa, ja lisää voisi hankkia, kun rannikkolaivastoon hankitaan maihinnousu/miinoitus kykyisiä pienempiä nopeita aluksia.

 

[Analysti]

Avaatko tarkemmin mitä tarkoitat "käsittämättömällä" aluksen rakentamisella?
Erityisest vrt. eurooppalaisesta perspektiivistä?
Yo. ei siis vinoilua, vaan aitoa mielenkiintoa.

Tarkoitan sillä sitä, kuinka nopeasti alukset rakennettiin. Japanilaisen teollisuuden toiminnan täsmällisyys, korkea laatu ja aikataulujen pitäminen on eurooppalaisesta vinkkelistä katsottuna jotain aivan hämmästyttävää.

Siis se kuin hyvin kaikki toimii!

 

[Analysti]

Mietin vaan.... kun korvetit on käytössä, niin jos lisäksi halutaan rakennetaan lisää samankokoisia aluksia, tarviiko niissä olla hyvää miinoituskykyä? Kyseiset aluksethan on luultavasti tarkoitettu saattotehtäviin, jolloin olisi kai parempi keskittyä ilma- ja pintamaalien torjuntaan, eli lähinnä lisää ilmatorjuntaa nykyisiin verrattuna.

Miinoitus kykyä on jo tulevissa korveteissa, ja lisää voisi hankkia, kun rannikkolaivastoon hankitaan maihinnousu/miinoitus kykyisiä pienempiä nopeita aluksia.

Sanoisin, että varsinaisesti miinoituskykyä ei ehkä tarvita enää lisää. Mutta tietty modulaarinen osa antaa tilaa uusille keksinnöille.

 

[Kippari]

Ensimmäinen näkemäni diarioitu konseptipaperi taistelunkestävästä "yhdistelmälaivueesta" oli laadittu 90-luvun alussa. Tuolloin ei vielä puhuttu ilmatyynyaluksista, vaan siihen päädyttiin 1998.

Kuten totesin oli kyseessä vain pohdinta. Varsin arvovaltaisen tahon pohdinta tosin.

Eräässä ohjaamassani opinnäytetyössä oli bongattu kirjoitus vanhasta meriupseeriyhdistyksen vuosikirjasta. En enää muista oliko vuosi 1979, 1980, vai joku muu, mutta niillä main. Minulla on jemmassa lähes kaikki Suomi merellä-vuosikirjat, mutta niitä ei valitettavasti ole juuri nyt käsillä, joten en pysty tarkastamaan tarkempaa lähdettä. Kirjassa oli joka tapauksessa artikkeli, jossa pohdittiin tulevia taistelualuksia, eli mitä tulisi tuolloin tekeillä olleen Helsinki-luokan jälkeen. Siinä oli paljon asiaa ilmatyynyaluksen tarjoamista mahdollisuuksista ja toisaalta maininta siihen suuntaan, että laivueessa tulisi olla myös toinen alustyyppi, koska ITA ei voi tehdä kaikkea. Artikkelin kirjoittaja oli sittemmin insinöörikontra-amiraaliksi ja PV:n pääinsinööriksi kohonnut Auvo Vappula.

 

[Kippari]

Mietin vaan.... kun korvetit on käytössä, niin jos lisäksi halutaan rakennetaan lisää samankokoisia aluksia, tarviiko niissä olla hyvää miinoituskykyä? Kyseiset aluksethan on luultavasti tarkoitettu saattotehtäviin, jolloin olisi kai parempi keskittyä ilma- ja pintamaalien torjuntaan, eli lähinnä lisää ilmatorjuntaa nykyisiin verrattuna.

Miinoitus kykyä on jo tulevissa korveteissa, ja lisää voisi hankkia, kun rannikkolaivastoon hankitaan maihinnousu/miinoitus kykyisiä pienempiä nopeita aluksia.

Hyvä idea. Nyt voidaankin avata keskustelu siitä miten Pohjanmaa-luokan kehitysversioon saisi istutettua kaksi paria Mk41-siilostoja. Johan tässä on muutama päivä ollutkin rauha maassa

 

[magitsu]

Hyvä idea. Nyt voidaankin avata keskustelu siitä miten Pohjanmaa-luokan kehitysversioon saisi istutettua kaksi paria Mk41-siilostoja. Johan tässä on muutama päivä ollutkin rauha maassa

Tuossa on muuten tieto erästä missä valmistuu.

Work is expected to be completed by March 2025.

$147,639,775 vs
This contract combines purchases for the Navy (65%); and the governments of South Korea, Finland and Germany (35%) under the Foreign Military Sales (FMS) program.

Contracts for April 23, 2020

Today's Defense Department contracts valued at $7 million or more are now live on Defense.gov.

www.defense.gov

147 * 0.35
= 51.7
/ 3 (karkein oletus, eli että Etelä-Korea, Suomi ja Saksa ostaa tässä yhtä monta)
= 17.2
/ 4
= 4.3