Merivoimien kehitysnäkymät

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Museo
  • Aloitus PVM Aloitus PVM
Hyvä esimerkki siitä miten pitkiä prosesseja hankinnat voivat olla ideasta toteutukseen. Ja toisaalta siitä miten henkilökohtaisilla näkemyksillä voi olla ratkaiseva vaikutus lopputulokseen.
Ja tällä kertaa maanpuolustuksen kannalta vahingollinen vaikutus. Perustelen tämän kyllä, mutta en nyt koska pitää alkaa tehdä itsenäisyyspäivän ateriaa.

Käytännössä sotalaivanrakennus maailmassa on mennyt IHAN ERI suuntaan kuin Suomen Merivoimien esikunnan laiva-kaatuu osaston insinöörit vuosikymmenen STAE:ssa todistelivat. Eli, "eksoottiset runkoratkaisut, eksoottiset komposiittimateriaalit, alusten pieneminen, modulaariset hyötykuormat... "
Mitä on oikeasti tapahtunut? Kaikki menestyneet alusluokat ovat edeltäjiään suurempia. Ne on tehty teräksestä. Ne ovat normaaleja uppoumarunkoisia aluksia. Niissä on yleensä täysin kiinteä sensori- ja asejärjestelmä... jne jne...

Mitä meidän pitäisi tästä oppia?
 
Viimeksi muokattu:
Ja tällä kertaa maanpuolustuksen kannalta vahingollinen vaikutus. Perustelen tämän kyllä, mutta en nyt koska pitää alkaa tehdä itsenäisyyspäivän ateriaa.

Käytännössä sotalaivanrakennus maailmassa on mennyt IHAN ERI suuntaan kuin Suomen Merivoimien esikunnan laiva-kaatuu osaston insinöörit vuosikymmenen STAE:ssa todistelivat. Eli, "eksoottiset runkoratkaisut, eksoottiset komposiittimateriaalilt, alusten pieneminen, modulaariset hyötykuormat... "
Mitä on oikeasti tapahtunut? Kaikki menestyneet alusluokat ovat edeltäjiään suurempia. Ne on tehty teräksestä. Ne ovat normaaleja uppoumarunkoisia aluksia. Niissä on yleensä täysin kiinteä sensori- ja asejärjestelmä... jne jne...

Mitä meidän pitäisi tästä oppia?
Hyvä oppi on ainakin se, että henkilökohtainen vaikuttaminen on aina huono vaihtoehto toimivalle ja perusteelliselle suunnitteluprosessille. Hyvät perskohtaiset ideat kyllä kestävät perusteellisenkin tarkastelun, mutta on tärkeää, että huonot suodatetaan pois. Näissä on PV:n puolella menty 2000-luvulla valtava loikka oikeaan suuntaan, se näkyy monessakin asiassa.

On myös osattu lobata asiat poliitikoille ja saatu tutkitun tiedon valossa samaa paria suorituskykyvaateiden kanssa oleva rahoitus hankinnoille. Tuohonhan asialliset hankkeet ennen vanhaan viimeistään kaatuivat. Toivottavasti tämäkin muutos on pysyväistä sorttia.
________

Ja lisätään vielä, että eipä noihin eksoottisiin materiaaleihin yms. tosiaan ole kovin tyytyväisiä oltu. Ei ole Ruotsinkaan tulevat taistelualukset hiilikuitua ja ties mitä kuttaperkkaa. Onhan Visbyt kevyitä ja nopeita, mutta etenkin keveys tuottaa helposti haavoittuvuuksia, jotka on hyväksyttävän tason tuolla puolen. Jo alumiini on osoittautunut vähän ongelmalliseksi runkorakenteissa. Lavetti voi hyvin edustaa perinteisempää toteutusta kunhan aseet ja sensorit vain ovat ajan tasalla.

Jos miettii Hamina-luokan MLU:ta, niin vaihtoaseistus oli pitkään kuvassa mukana, kun PTO:t ja sutovarustus olisivat olleet vaihtoehtoiset. Muutoksilla kuten tykin keventämisellä saatiin kuitenkin molemmat kyytiin tehojen liikaa tippumatta. Käytön kannalta taatusti erinomainen ratkaisu.
 
Viimeksi muokattu:
Kyllä ne saa kasvattamalla aluksen uppoumaa n. 500 tn ja pituutta 8 m. Se on tietenkin käytännössä jo uusi laiva kun laivapalkin laskenta menee uusiksi, mutta kyllä julkisuuteen voi puhuan P-maa II -luokasta. Sen verran samannäköisen siitä saa, ettei ulkopuolinen eroa oikein edes huomaa.
Jos nykyiset Pohjanmaat olisivat nimiltään ne perinteiset neljä (tai kolme ja Karjala, jos Uusimaa jää alkuperäiselle nimelleen pidemmäksi aikaa palvelemaan, mitä sen moottoriremppa vähän voisi antaa ymmärtää), niin nämä isommat voisivat sitten olla Ilmarinen ja Väinämöinen, kuten kahdelle isoimmalle alukselle olisi oikein.

Miinalaivalle sopiva nimi olisi tietysti Juminda, se nostaisi Kronstadtissa sopivasti kylmiä väreitä...
 
Kaupallisessa aluksessa tapauksesta riippuen ei välttämättä paha nakki. Riippuu mistä pidennetään, mutta shokkilaivassa haastavampi homma, koska laivan "väliin" ei voi lisäillä samalla lailla lohkoja.
Käytännössä nopeaa alusta voi pidentää vain pääkaarella tai sen kanssa samanlaiselta kaareilta. Ts. vesiviiviivojen on oltava yhdensuuntaisia.
 
Hyvä esimerkki siitä miten pitkiä prosesseja hankinnat voivat olla ideasta toteutukseen. Ja toisaalta siitä miten henkilökohtaisilla näkemyksillä voi olla ratkaiseva vaikutus lopputulokseen.
Kerron nyt, miksi vaikutus oli maanpuolustuksen kannalta vahingollinen. Sen mukaan, mitä minä olen saanut näiden alan harrastajan vuosien aikaan tietää ns. LV2000 -hankkeesta, alunperin oli jollakin asiaan vaikuttavalla henkilöllä tavoitteena saada 2 - 3 suurempaa alusta (tykkiveneiden seuraajat) ja sitten joukko pienempiä aluksia. En oikein tiedä mitä korvaamaan, ehkä Nuoli-lk:aa?

Joka tapauksessa homma kusi tiettävästi siinä kun yllättäen ilmoitettiin Merivoimien saavan telakkatukena laivan. No, luonnollisestikaan suunnitelmia ei ollut ja eikä kellään munaa kieltäytyä niin hätäpäissään jotkut kyhäsivät kasaan tuon "Haminan" Rauma-luokan rungolle. Tietenkään siinä ei kantavuus riittänyt yhtään mihinkään eikä oikein tiedetty edes, mitä sillä tehtäisiin ja millä varustukselle. No, vene tuli ja siihen sitten koitettiin saada järjestelmä... No, tulikin lopulta Atlaksen toimittama taistelunjohtojärjestelmä ja tunnetut sensorit ja aseet.

Joku oli ilmeisesti saanut myös kuningasidean tehdä ilmatyynytaistelualus (voi voi, ehkä huonoin idea vähään aikaan...). Sille kehitettiin sitten myös jonkinlainen CONOPS ja uhkakuvakin mitä vastaan sen piti taistella. Mainittakoon, että vuoden 1970 -luvulla toimeenpannusta merisymposiumista lähtien vallinnut maihinnousun torjunta -doktriini on (mielestäni) aina ollut ihan yhtä humpuukia. Miksi NL suorittaisi maihinnousun, vaativimman ja vaarallisimman sotilasoperaation mitä kuvitella saattaa, kun on 1340 km maarajaa mistä hyökätä? Koko homma haiskahtaa YYA-suomettumisella jossa torjutaan "Saksan tai sen kanssa liitossa olevan valtion" maihinnousua Etelä-Suomeen... No, se nyt oli yhtä huuhaata koko juttu.

No, onneksi tuli joku "uhkakuvan muutos" joka sentään peruutti ne ilmatyynyalukset, mutta Hamina-lk raukka oli käsissä järjestelmän kanssa, joka vaatisi vähintään 500 tonnin aluksen. Jotenkin siitäkin on Merivoimat kuitenkin rimpuilleet eteenpäin aina näihin päiviin saakka. Toivottavasti sen seuraaja 2030 -luvulla on tasapainoinen kokonaisuus uppouman, kantokyvyn, nopeuden ja päämittojen suhteen ja on Nato-osastoihin kelpaava taistelualus.

Kaikenkaikkiaan LV2000:n syntyminen on surullinen jatkokertomus, jossa koitetaan välttämättömyydestä tehdä hyvettä ja jotenkuten paikkailla aiemmin tehtyjä strategisen tason mokauksia. Oikea tapa kehittää laivastoa on tehdä aluksia ja järjestelmiä MERISOTAA varten ja kyllä niillä sitten kaikki vastaantulevat tilanteet hoidellaan.

Olen saanut pysyvän ja pahan erityisolosuhde-allergian eikä se hevillä parannu. Tosin, kaikki tässä esitetty on toisen käden suullista tietoa eikä perustu mihinkään kirjallisiin lähteisiin. Korjatkoon joku jos on tarpeen.

Onneksi Ilmavoimissa ei ole koskaan tätä ollut ja koitettu tehdä hävittäjän, pommituskoneen ja kuljetuskoneen ominaisuudet yhdistävää erityisolossuhdetaistelukonetta....
 
Viimeksi muokattu:
Kerron nyt, miksi vaikutus oli maanpuolustuksen kannalta vahingollinen. Sen mukaan, mitä minä olen saanut näiden alan harrastajan vuosien aikaan tietää ns. LV2000 -hankkeesta, alunperin oli jollakin asiaan vaikuttavalla henkilöllä tavoitteena saada 2 - 3 suurempaa alusta (tykkiveneiden seuraajat) ja sitten joukko pienempiä aluksia. En oikein tiedä mitä korvaamaan, ehkä Nuoli-lk:aa?

Joka tapauksessa homma kusi tiettävästi siinä kun yllättäen ilmoitettiin Merivoimien saavan telakkatukena laivan. No, luonnollisestikaan suunnitelmia ei ollut ja eikä kellään munaa kieltäytyä niin hätäpäissään jotkut kyhäsivät kasaan tuon "Haminan" Rauma-luokan rungolle. Tietenkään siinä ei kantavuus riittänyt yhtään mihinkään eikä oikein tiedetty edes, mitä sillä tehtäisiin ja millä varustukselle. No, vene tuli ja siihen sitten koitettiin saada järjestelmä... No, tulikin lopulta Atlaksen toimittama taistelunjohtojärjestelmä ja tunnetut sensorit ja aseet.

Joku oli ilmeisesti saanut myös kuningasidean tehdä ilmatyynytaistelualus (voi voi, ehkä huonoin idea vähään aikaan...). Sille kehitettiin sitten myös jonkinlainen CONOPS ja uhkakuvakin mitä vastaan sen piti taistella. Mainittakoon, että vuoden 1970 -luvulla toimeenpannusta merisymposiumista lähtien vallinnut maihinnousun torjunta -doktriini on (mielestäni) aina ollut ihan yhtä humpuukia. Miksi NL suorittaisi maihinnousun, vaativimman ja vaarallisimman sotilasoperaation mitä kuvitella saattaa, kun on 1340 km maarajaa mistä hyökätä? Koko homma haiskahtaa YYA-suomettumisella jossa torjutaan "Saksan tai sen kanssa liitossa olevan valtion" maihinnousua Etelä-Suomeen... No, se nyt oli yhtä huuhaata koko juttu.

No, onneksi tuli joku "uhkakuvan muutos" joka sentään peruutti ne ilmatyynyalukset, mutta Hamina-lk raukka oli käsissä järjestelmän kanssa, joka vaatisi vähintään 500 tonnin aluksen. Jotenkin siitäkin on Merivoimat kuitenkin rimpuilleet eteenpäin aina näihin päiviin saakka. Toivottavasti sen seuraaja 2030 -luvulla on tasapainoinen kokonaisuus uppouman, kantokyvyn, nopeuden ja päämittojen suhteen ja on Nato-osastoihin kelpaava taistelualus.

Kaikenkaikkiaan LV2000:n syntyminen on surullinen jatkokertomus, jossa koitetaan välttämättömyydestä tehdä hyvettä ja jotenkuten paikkailla aiemmin tehtyjä strategisen tason mokauksia. Oikea tapa kehittää laivastoa on tehdä aluksia ja järjestelmiä MERISOTAA varten ja kyllä niillä sitten kaikki vastaantulevat tilanteet hoidellaan.

Olen saanut pysyvän ja pahan erityisolosuhde-allergian eikä se hevillä parannu. Tosin, kaikki tässä esitetty on toisen käden suullista tietoa eikä perustu mihinkään kirjallisiin lähteisiin. Korjatkoon joku jos on tarpeen.

Onneksi Ilmavoimissa ei ole koskaan tätä ollut ja koitettu tehdä hävittäjän, pommituskoneen ja kuljetuskoneen ominaisuudet yhdistävää erityisolossuhdetaistelukonetta....
Tuo oli tosiaan melkoista seilaamista. Itse kuulemani ja vissiin jostain lukemanikin versio oli kolmen korvetin laivue 2000. Sitä en tiedä millaisia korvetteja. Kuten tuolla jossain jo epäilin, niin varmaan Ruotsin mallin mukaisia raskaita ohjusveneitä. Realisti tietysti vähentää määrästä yhden, koska rahat eivät kuitenkaan olisi riittäneet. Kevyistä aluksista niiden rinnalle en ole kuullut. Hurja on viimeinen kevyt taistelualus josta minulla on tietoa. Samoihin aikoihin pohdittiin suklarihankintaa, joka onneksi ei toteutunut.

Hamina tuli yllättäen ja pyytämättä. Samassa hässäkässä menetettiin lopulta koko Helsinki-luokka. Surullinen tarina kaiken kaikkiaan. Ilmatyynyalushan oli teknisesti ihan soiva peli, aika hulppeilla desibeleillä tosin, mutta ei ehkä napakymppi sotahommiin. Aika henkilösidonnainen projektihan tuo oli. Siitä tietysti selittelyt, kun upseeriveljeä ei haluta julkisesti nolata.
 
Kokemuksen puute iso ongelma. Nyt Natossa ei ehkä pääse niin omaperäisesti hupsuttelemaan. Toisaalta vaara on uskoa liikaa muita. Etenkään USN ei ole onnistunut vuosikymmeniin hankkeissaan. Saksasta taas jos joku olisi kopioinut niin...

Kaikkea mihin Suomen teollisuuden mielenkiinto riittää on kokeiltu. Hävittäjät ehkä lopulta pelastuneet osin samasta syystä kuin tankit - liian monimutkaisia itse yritettäväksi. Grob, Frankenhornet... kokeiltu on jotain sielläkin.
Kokonaisuutena olisiko puoliksi syntynyt erityisolosuhdetta ja puoliksi sellaista, jonka joku muukin saattaisi kelpuuttaa jos ei ole supistusten aika ollut käsillä.

YYA tosiaan ehkä haiskahtaa siinä maihinnousu-skenaariossa. Mutta miten hitossa itse alkoivat uskoa siihen teoillaan?

Yleisesti ottaen kun katsoo maailmalle niin hankinnoissa tulee meillä sutta ehkä jopa liian vähän? Eli ei välttämättä oteta riittävästi riskejä. Silti alhaisemman kunnianhimon hanke voi myös kusta. Epäonnistuuko USN, Australia, Kanada ja Saksa koska niillä on siihen varaa?
 
Viimeksi muokattu:
Kokemuksen puute iso ongelma. Nyt Natossa ei ehkä pääse niin omaperäisesti hupsuttelemaan. Toisaalta vaara on uskoa liikaa muita. Etenkään USN ei ole onnistunut vuosikymmeniin hankkeissaan. Saksasta taas jios joku olisi kopioinut niin...

Kaikkea mihin Suomen teollisuuden mielenkiinto riittää on kokeiltu. Hävittäjät ehkä lopulta pelastuneet osin samasta syystä kuin tankit - liian monimutkaisia itse yritettäväksi. Grob, Frankenhornet... kokeiltu on jotain sielläkin.
Kokonaisuutena olisiko puoliksi syntynyt erikoisolosuhdetta ja puoliksi sellaista, jonka joku saattaisi kelpuuttaa jos ei ole supistusten aika ollut käsillä.

YYA tosiaan ehkä haiskahtaa siinä maihinnousu-skenaariossa. Mutta miten hitossa itse alkoivat uskoa siihen teoillaan?

Yleisesti ottaen kun katsoo maailmalle niin hankinnoissa tulee meillä sutta ehkä jopa liian vähän? Eli ei välttämättä oteta riittävästi riskejä. Silti alhaisemman kunnianhimon hanke voi myös kusta. Epäonnistuuko USN, Australia, Kanada ja Saksa koska niillä on siihen varaa?
Onhan merivoimilla ollut mm. Åland-niminen herkkupala puolustettavana. Ei pidä harhautua ajattelemaan pelkkää Hangon-Inkoon aluetta.
 
Jos nykyiset Pohjanmaat olisivat nimiltään ne perinteiset neljä (tai kolme ja Karjala, jos Uusimaa jää alkuperäiselle nimelleen pidemmäksi aikaa palvelemaan, mitä sen moottoriremppa vähän voisi antaa ymmärtää), niin nämä isommat voisivat sitten olla Ilmarinen ja Väinämöinen, kuten kahdelle isoimmalle alukselle olisi oikein.

Miinalaivalle sopiva nimi olisi tietysti Juminda, se nostaisi Kronstadtissa sopivasti kylmiä väreitä...

Onko uponneen aluksen nimen uusiokäyttö OK?

Joku oli ilmeisesti saanut myös kuningasidean tehdä ilmatyynytaistelualus (voi voi, ehkä huonoin idea vähään aikaan...). Sille kehitettiin sitten myös jonkinlainen CONOPS ja uhkakuvakin mitä vastaan sen piti taistella. Mainittakoon, että vuoden 1970 -luvulla toimeenpannusta merisymposiumista lähtien vallinnut maihinnousun torjunta -doktriini on (mielestäni) aina ollut ihan yhtä humpuukia. Miksi NL suorittaisi maihinnousun, vaativimman ja vaarallisimman sotilasoperaation mitä kuvitella saattaa, kun on 1340 km maarajaa mistä hyökätä? Koko homma haiskahtaa YYA-suomettumisella jossa torjutaan "Saksan tai sen kanssa liitossa olevan valtion" maihinnousua Etelä-Suomeen... No, se nyt oli yhtä huuhaata koko juttu.

Maihinnousulla saa avattua uuden rintaman ja kaappauksenomaisessa hyökkäyksessä sellainen sopisi kuvioon aika hyvin. Toki maihinnousun järkevyys olisi riippunut myös suuremmasta kuvasta, olisiko kyse ollut laajemmasta offensiivista (myös Ruotsia vastaan) vai ainoastaan Suomeen kohdistuvasta (tappiot voi paikkailla ennen kuin lähdetään jatkamaan).
 
Onko uponneen aluksen nimen uusiokäyttö OK?



Maihinnousulla saa avattua uuden rintaman ja kaappauksenomaisessa hyökkäyksessä sellainen sopisi kuvioon aika hyvin. Toki maihinnousun järkevyys olisi riippunut myös suuremmasta kuvasta, olisiko kyse ollut laajemmasta offensiivista (myös Ruotsia vastaan) vai ainoastaan Suomeen kohdistuvasta (tappiot voi paikkailla ennen kuin lähdetään jatkamaan).
Jättäisin kyllä Ilmarisen merelliseen hautaan nimensä kera. Meillä on kosolti nimiä joita voitaisiin käyttää kun vaan halua ja mielikuvitusta olisi. Mutta eiköhän näissä mennä periteiseen nimeämis käytännön mukaan kun sitä halua ja mielikuvitusta ei ole.
 
Kun sotalaivoista on juttua niin NG kanava on tehnyt monenlaisesta laivasta omaa documentti ohjelmaa. Miten faktaa ne on niin jää kuuntelijan vastuulle. No mielenkiintoisia dokumentteja.

Joten Suomessakin on ehkä otettu noista mallia.
Esim voimansiirto on kokonaisuudessaan testattu jo tehtaalla. Automatiikan ja apulaitteiden osalta jopa niin että kaikki on kertaalleen kasattu pyöritys kuntoon. Tehoja ei paljoa saada ulos mutta sehän ei sinällään ole ongelma. Jo Bismarkin ajoista lähtien sotalaivojen koneisto on kuormitettu rakennus aikana siinä rakennus altaassa.
Niin kuin US navy miehet sanoo niin silloin ei Alfa testien aikana ole isoja ongelmia kun laiva lähtee ekaa kertaa merelle.
Sekä oma lukunsa on sotalaivan järjestelmät jotka varsinkin nykyään on melko monimutkaisia. Siinäkin on US navyllä ratkaisu olemassa. Tehdään simulaattori jossa sotalaivan komentokeskus on tehty etukäteen valmiiksi jokaista nappulaa ja monitoria myöten samanlaiseksi kuin tuleva sotalaiva.
Joten jo rakennus aikana tuleva miehistö pääsee harjoittelemaan kaiken systeemien ajamiset ja taistelujärjestelmät valmiiksi ennen kuin alus valmistuu.
Näin menetellen alus ja miehistö on heti sotalaivan vesillelaskusta lähtien valmiin lähtemään merelle.
Silloin voidaan uskoa että alfa testit tulee olemaan menestys ja silloin säästetään paljon aikaa kun muutokset on todella vähäiset.

Näin tämä on varmaan LV2020 osaltakin suunniteltu tehtäväksi ?
 
Jättäisin kyllä Ilmarisen merelliseen hautaan nimensä kera. Meillä on kosolti nimiä joita voitaisiin käyttää kun vaan halua ja mielikuvitusta olisi. Mutta eiköhän näissä mennä periteiseen nimeämis käytännön mukaan kun sitä halua ja mielikuvitusta ei ole.
On ihan tavallista, että eri maiden merivoimat kierrättävät samoja nimiä yhä uudestaan. Kaupunkeja, maakuntia ja mytologiaa vähän tapauksesta ja ajasta riippuen. Esimerkiksi Ruotsin malli on samantyyppinen, kuin meillä. Vivahteina voi jossain sitten olla vaikkapa henkilöiden nimien käyttö. Jotenkin vierastaisin tuon mallin käyttöä Suomessa.
 
Onko uponneen aluksen nimen uusiokäyttö OK?
Ainakin Englannin/Ison-Britannian laivastossa näin on tehty, ja osan aluksista kaimoja on uponnut useamminkin kuin kerran (mm. HMS Invincible). Toki Britannialla onkin hyvin pitkä merisodankäynnin historia, niin olisi pikemminkin epätavallista, ettei jotain menetystä vuosisatoja uudelleenkäytettyjen nimien kohdalla olisi tullut.
 
Onko uponneen aluksen nimen uusiokäyttö OK?



Maihinnousulla saa avattua uuden rintaman ja kaappauksenomaisessa hyökkäyksessä sellainen sopisi kuvioon aika hyvin. Toki maihinnousun järkevyys olisi riippunut myös suuremmasta kuvasta, olisiko kyse ollut laajemmasta offensiivista (myös Ruotsia vastaan) vai ainoastaan Suomeen kohdistuvasta (tappiot voi paikkailla ennen kuin lähdetään jatkamaan).
Kyllä se NL:n / Venäjän maihinnousuvoima on ihan eri suuntaan ollut aina menossa. Eli länteen. Kaliningradin maihinnousujoukon kohteen olisi täällä voinut olla korkeintaan Ahvenanmaa. Mutta pääsuunta oli ilman muuta Tanskan salmet, Bornholm, Åland - Gotland akseli.

Suomen rannikolla on todella vähän amfibio-tyyppiselle maihinnousulle sopivia alueita. Kyseessä olisi ennemminkin sataman haltuuotto esim maahanlaskulla ja sitten satamaan purkaminen. Ei tarvita kovin kummoista mielikuvitusta kun arvaa, miten semmoinen suunnitelma tehdään hetkessä tyhjkäksi. Upote satamaan johtavan väylän kapeaan paikkaan. Siinä on purkamista viikoiksi, ellei kuukausiksi...
 
Onko uponneen aluksen nimen uusiokäyttö OK?

Merivoimilla on käytössään monitoimialus Louhi. Edellinen Louhi oli tammikuussa 1945 todennäköisesti saksalaisen sukellusveneen upottamaksi joutunut miinalaiva Louhi, joka toimi myös sukellusveneiden emälaivana.

"Miinalaiva Louhi (aiemmin Voin ja M-1) oli 1918–1945 Suomen merivoimien miinalaiva. Entinen Venäjän keisarikunnan laivaston alus otettiin Suomen laivaston käyttöön keväällä 1918 venäläisten jätettyä sen jälkeensä vetäytyessään Suomesta. Aluksen alkuperäinen venäläinen nimi oli Voin. Suomessa alus ristittiin aluksi M-1:ksi (Miinalaiva 1) ja nimeksi vaihdettiin 1936 Louhi. Alus upposi 12. tammikuuta 1945 ollessaan paluumatkalla miinoitusoperaatiosta. Louhen perässä tapahtui voimakas räjähdys kello 12.50. Alus upposi kahdessa minuutissa. Todennäköinen upottaja oli Saksan laivaston sukellusveneen U-370 laukaisema akustinen torpedo. Aluksen upotessa menehtyi yksitoista merisotilasta."

"Uusien miinalaivojen Riilahden ja Ruotsinsalmen kantaessa päävastuun laivaston miinoitustoiminnasta jäi vanhentunut Louhi taka-alalle, toimien sukellusveneiden emälaivana ja kauppa-alusten saattotehtävissä."



Miinalaiva Louhi sai nimensä vuonna 1936, joten veikkaisin nimen olevan jatkumoa tuolloin käytetyille kalevalaisille laivan nimille: Väinämöinen, Ilmarinen, Iku-Turso. Louhi on Kalevalassa Pohjolan emäntä.



1733672178324.webp

1733672934995.webp
 
Viimeksi muokattu:
Merivoimilla on käytössään monitoimialus Louhi. Edellinen Louhi oli tammikuussa 1945 todennäköisesti saksalaisen sukellusveneen upottamaksi joutunut miinalaiva Louhi, joka toimi myös sukellusveneiden emälaivana.

"Miinalaiva Louhi (aiemmin Voin ja M-1) oli 1918–1945 Suomen merivoimien miinalaiva. Entinen Venäjän keisarikunnan laivaston alus otettiin Suomen laivaston käyttöön keväällä 1918 venäläisten jätettyä sen jälkeensä vetäytyessään Suomesta. Aluksen alkuperäinen venäläinen nimi oli Voin. Suomessa alus ristittiin aluksi M-1:ksi (Miinalaiva 1) ja nimeksi vaihdettiin 1936 Louhi. Alus upposi 12. tammikuuta 1945 ollessaan paluumatkalla miinoitusoperaatiosta. Louhen perässä tapahtui voimakas räjähdys kello 12.50. Alus upposi kahdessa minuutissa. Todennäköinen upottaja oli Saksan laivaston sukellusveneen U-370 laukaisema akustinen torpedo. Aluksen upotessa menehtyi yksitoista merisotilasta."

"Uusien miinalaivojen Riilahden ja Ruotsinsalmen kantaessa päävastuun laivaston miinoitustoiminnasta jäi vanhentunut Louhi taka-alalle, toimien sukellusveneiden emälaivana ja kauppa-alusten saattotehtävissä."



Miinalaiva Louhi sai nimensä vuonna 1936, joten veikkaisin nimen olevan jatkumoa tuolloin käytetyille kalevalaisille laivan nimille: Väinämöinen, Ilmarinen, Iku-Turso. Louhi on Kalevalassa Pohjolan emäntä.



Katso liite: 111021

Katso liite: 111031
On ollut kolmaskin. Jäänmurtaja Sisu, joka oli merivoimilla mm. sukellusveneiden, torpedoveneiden ja Tuima-luokan ohjusveneiden emälaivana. Ensin oto:na Sisu-nimellä ja 70/80-luvuilla suoraan merivoimien vahvuudessa Louhi-nimisenä.


Mytologia-osastolle Louhi tosiaan menee.

typo korjattu
 
Viimeksi muokattu:
Onko uponneen aluksen nimen uusiokäyttö OK?
Perinteisestihän uponneen laivan nimen uusiokäytön on uskottu tuovan nimen uudelle kantajalle epäonnea. Mutta selkeänä poikkeuksena tästä on aina ollut sodassa vihollistoiminnan vuoksi uponneet laivat. Tyynenmeren sodassa USN ehti kierrättää useita lentotukialusten nimiä. Yorktown, Hornet, Lexington, ja Wasp saivat kaikki Essex-luokassa seuraajat, jotka ehtivät vielä osallistumaan taisteluihinkin. Näistä vain Wasp on kierrätetty uudelleen, muut kolme ovat yhä olemassa museoaluksina. Eli tältä kantilta katsoen ei olisi estettä uuden Ilmarisen kastamiselle.

Mutta nimenomaan Ilmarisen uppoaminen on toisella tavalla hankala. Laivaston ylpeyden niin nopean ja yllättävän uppoamisen voidaan sanoa aiheuttaneen jopa kansallisen trauman. Joten ehkäpä vielä pari sukupolvea on odoteltava, ennen kuin kalevalainen nimistö voidaan palauttaa laajemmalti käyttöön.
 
Ketju, jossa arvuutellaan Kiinan hävittäjien Type 346 AESAn kykyjä.
Mielenkiintoisia väitettyjä riitoja, kuten
Despite the 14th institute’s solution initially being selected, the 23rdinstitute complained to the Premier Li Peng. From 1992 to 1995 both fought with the 23rd faking tail rcs data to justify the C band over the S band, resulting in a compromise of a dual band radar. 7/17
 
Torpedojen torjuntaan ajatuksia.
Yllättäen on ollut joku valmis antamaan kriittisen arvion jostain ratkaisusta. Tosin kilpailijan.
One existing system is the Torbuster manufactured by Israel’s Rafael, which employs generic or tailored acoustic signals to lure an incoming torpedo near a decoy which explodes at close range, a mechanism that does not convince Kauffman.

“We do not believe in it at all because it is based on ‘seduction’ where you need to be able to attract the torpedo less than 20 meters of the countermeasure and never will it go that close – the torpedo will understand well before,” he told Defense News ahead of the Euronaval conference.
Eli Naval Groupin ukko arvioi, että Rafaelin Torbuster ei voi toimia koska torppi ei ajele 20 metrin päähän valemaaleista tullakseen houkutelluksi perille.
 
Back
Top