Hyvä esimerkki siitä miten pitkiä prosesseja hankinnat voivat olla ideasta toteutukseen. Ja toisaalta siitä miten henkilökohtaisilla näkemyksillä voi olla ratkaiseva vaikutus lopputulokseen.
Kerron nyt, miksi vaikutus oli maanpuolustuksen kannalta vahingollinen. Sen mukaan, mitä minä olen saanut näiden alan harrastajan vuosien aikaan tietää ns. LV2000 -hankkeesta, alunperin oli jollakin asiaan vaikuttavalla henkilöllä tavoitteena saada 2 - 3 suurempaa alusta (tykkiveneiden seuraajat) ja sitten joukko pienempiä aluksia. En oikein tiedä mitä korvaamaan, ehkä Nuoli-lk:aa?
Joka tapauksessa homma kusi tiettävästi siinä kun yllättäen ilmoitettiin Merivoimien saavan telakkatukena laivan. No, luonnollisestikaan suunnitelmia ei ollut ja eikä kellään munaa kieltäytyä niin hätäpäissään jotkut kyhäsivät kasaan tuon "Haminan" Rauma-luokan rungolle. Tietenkään siinä ei kantavuus riittänyt yhtään mihinkään eikä oikein tiedetty edes, mitä sillä tehtäisiin ja millä varustukselle. No, vene tuli ja siihen sitten koitettiin saada järjestelmä... No, tulikin lopulta Atlaksen toimittama taistelunjohtojärjestelmä ja tunnetut sensorit ja aseet.
Joku oli ilmeisesti saanut myös kuningasidean tehdä ilmatyynytaistelualus (voi voi, ehkä huonoin idea vähään aikaan...). Sille kehitettiin sitten myös jonkinlainen CONOPS ja uhkakuvakin mitä vastaan sen piti taistella. Mainittakoon, että vuoden 1970 -luvulla toimeenpannusta merisymposiumista lähtien vallinnut maihinnousun torjunta -doktriini on (mielestäni) aina ollut ihan yhtä humpuukia. Miksi NL suorittaisi maihinnousun, vaativimman ja vaarallisimman sotilasoperaation mitä kuvitella saattaa, kun on 1340 km maarajaa mistä hyökätä? Koko homma haiskahtaa YYA-suomettumisella jossa torjutaan "Saksan tai sen kanssa liitossa olevan valtion" maihinnousua Etelä-Suomeen... No, se nyt oli yhtä huuhaata koko juttu.
No, onneksi tuli joku "uhkakuvan muutos" joka sentään peruutti ne ilmatyynyalukset, mutta Hamina-lk raukka oli käsissä järjestelmän kanssa, joka vaatisi vähintään 500 tonnin aluksen. Jotenkin siitäkin on Merivoimat kuitenkin rimpuilleet eteenpäin aina näihin päiviin saakka. Toivottavasti sen seuraaja 2030 -luvulla on tasapainoinen kokonaisuus uppouman, kantokyvyn, nopeuden ja päämittojen suhteen ja on Nato-osastoihin kelpaava taistelualus.
Kaikenkaikkiaan LV2000:n syntyminen on surullinen jatkokertomus, jossa koitetaan välttämättömyydestä tehdä hyvettä ja jotenkuten paikkailla aiemmin tehtyjä strategisen tason mokauksia. Oikea tapa kehittää laivastoa on tehdä aluksia ja järjestelmiä MERISOTAA varten ja kyllä niillä sitten kaikki vastaantulevat tilanteet hoidellaan.
Olen saanut pysyvän ja pahan erityisolosuhde-allergian eikä se hevillä parannu. Tosin, kaikki tässä esitetty on toisen käden suullista tietoa eikä perustu mihinkään kirjallisiin lähteisiin. Korjatkoon joku jos on tarpeen.
Onneksi Ilmavoimissa ei ole koskaan tätä ollut ja koitettu tehdä hävittäjän, pommituskoneen ja kuljetuskoneen ominaisuudet yhdistävää erityisolossuhdetaistelukonetta....
