Kahdessa isommassa kahakassa vähissä oli myös:
-suihkumoottorilla toimivat hävittäjälentokoneet
-dronet
-ohjukset
-helikopterit
-moderni laivastodoktriini
Merivoimien kehitysnäkymät
- Viestiketjun aloittaja Museo
- Aloitus PVM
-suihkumoottorilla toimivat hävittäjälentokoneet
-dronet
-ohjukset
-helikopterit
-moderni laivastodoktriini
Tämä. Nykylainsäädännön mukaan tuonne ei saa viedä sotilaallista aseistusta. (=puolustusvoimien aseistusta)
Nykyiset asejärjestelmät eivät ole PV.n aseita, eikä siten "sotilasaseita", vaan voimankäyttävälineitä.
Sähkö ja hyrrätieto löytyy valmiina. Maalinosoituksen vaatimuksista en tiedä, mutta eikö TRS-3D anna jo jotain?
Hanski
Ylipäällikkö
Miten normipoliisi voi toimia tehtävissään, kun koskaan ei tiedä, milloin vastaan tulee se rynnäkkökiväärillä ja varastetulla kertasingolla varustettu ammattirikollinen?
Jossain Turvassa 35/50-millinen olisi aivan turhaa rahan haaskausta. Joko laiva rakennetaan ja miehistö koulutetaan sellaiseksi, että sillä voidaan tehdä vaativampia tehtäviä. Turvan osalta fokus on ollut meripelastuksessa ja rauhanajan valvonnassa. Näistä laiva todenäköisesti selviää hyvin, mutta haastavammissa tehtävissä pitää soittaa tappeluun sopiva kaveri paikalle...
Nimenomaan kun sillä vakauttamattomalla ei osu. Siksi niitä asennettiin isompiin aluksiin jopa yli 100 kpl, että voitaisiin ehkä saada osuma. Laivatykistön hyrrävakautus alkoi siinä 1920 ja suurempien laivojen tykistö oli kokonaan hyrrävakautettu vartalosuunnattavia aseita lukuunottamatta 1930-luvun puoliväliin mennessä. Ja viimeistään IIMS:n aikaan keskustulenjohdon ohjaamaa.
Japanilainen 25-millinen ei tainnut olla, mutta niinpä oikeastaan joka kerta kun USA:n merivoimien ilmavoimat kävi niiden kimppuun, upotuksia tuli.
Sen sijaan USA:n alukset, joissa jopa hävittäjissä -suuremmista aluksista puhumattakaan- oli tykistö 40-millisiin saakka vakautettu ja vähintään suuntaimen, ellei peräti tulenjohtojärjestelmän perässä, saikin torjuttua todella massiivisiakin ilmahyökkäyksiä. Tietenkin on muistettava myös toinen modernin ammusilmatorjunnan juttu, herätesytytin.
Suomenkin panssarilaivojen it-tulenjohtoseurain oli vakautettu (TakTT) ja siten sen ohjaamat tykit (105 ja 40-milliset Boforsit) vakautettuja. En muista tarkasti nyt sitä, pystyikö se ohjaamaan myös järeää tykistöä, sen etutähtäin ei ollut vakautettu ja tykit laukaistiin kun keinunta osui kohdalle tähtäimessä.
Ja osumia panssarilaivojen 105:ssa tuli. Vain 20-milliset oli vartalosuunnattavia eikä tainnut osua koskaan. Muihin aluksiin ei moisia järjestelmiä silloin saatu, mutta eipä tullut kyllä lentokoneiden pudotuksiakaan kuin yksittäisiä tapauksia.
Nyt jos putkia on yksi tai kaksi, ei niitä kannata ilman tulenjohtojärjestelmää ja vakautusta asentaa muuta kuin ehkä liikkumattoman maalin (maamaali) tulittamista varten. Silloinkin mennään sille hehtaarille.
Tosiasia on se, ettei tykkikohtaisella menetelmällä ilman vakautusta ole mitään mahdollisuuksia osua edes pintamaaliin muuta kuin älyttömällä tuurilla. Sen varaan en laskisi.
BarrelNut
Kenraali
Juu, esim. USA:ssa yleinen Fletcher-luokan hävittäjä (175 kpl valmistettu) oli varustettu viidellä vakautetulla 5" tykillä jotka olivat keskustulenjohtotietokoneen tai -laskimen ohjaamia tutkan havaintojen mukaan.
Fletcher-class destroyer - Wikipedia
Tuo japsien 25mm Type-96 oli it aseena 1km kauempaa yhtä tyhjän kanssa kaikkine ongelmineen.
Niin oli.
Ja siinä oli heidän, muuten niin hienosti suunniteltujen alusten, akilleen kantapää.
Koko sodan aikana he eivät saaneet aikaan 37 - 40 mm asetta, jolla olisi ollut jo vaikutustakin. Herätesytyttimestä 127 milliseen en ole aivan varma oliko sitä.
Paras taisi olla 100mm type-98
otwa
Luutnantti
Uncrewed Platforms Have Been Critical to Ukraine’s Success in the Black Sea
A consideration of other options shows that the success Ukraine has had in keeping the Russian Black Sea Fleet at bay could only have been achieved using uncrewed vessels.
rusi.org
Lessons from the Black and Red Sea on the Use and Design of Future Fleets
What can the Royal Navy learn from ongoing conflicts in the Black Sea and Red Sea regarding the future employment and design of its assets?
rusi.org
Jopuni
Kenraali
Nuo pitäs ottaa huomioon jo nyt Pohjanmaiden aseistuksessa, ei pidä jäädä odottamaan MLU päivitystä, vaan heti kun valmistuvat asentaa noita torjumaan kykeneviä aseita tarpeeksi kullekkin aluksella.Uncrewed Platforms Have Been Critical to Ukraine’s Success in the Black Sea
A consideration of other options shows that the success Ukraine has had in keeping the Russian Black Sea Fleet at bay could only have been achieved using uncrewed vessels.
Lessons from the Black and Red Sea on the Use and Design of Future Fleets
What can the Royal Navy learn from ongoing conflicts in the Black Sea and Red Sea regarding the future employment and design of its assets?
Olne ymmärtänyt, ettei "Pohjanmaat" varsinaisesti ole tarkoitettu tuollaisiin tehtäviin.
Oikea ratkaisu on luoda sille suojaavat alukset, jotka ovat erikoistuneet näiden uhkien torjuntaan.
Tietenkin joku omakin järjestelmä voisi olla, mutta pidän idean semmoisesta omana tietonani, koska se kopioidaan (ilmaiseksi) turhan helposti. Odotan Merivoimien yhteydenottoa vaikka tämän palstan kautta.
J0h1F
Ylipäällikkö
Rajavartiolaitoksen tarpeista sen tarkemmin tietämättä, niin eikö sotilaallisen maanpuolustuksen näkökulmasta toisen uusista vartiolaivoista kannattaisi olla Turvan kaltainen, ja toisen sitten sellainen sotilaallisempi, amerikkalaisten Legend-luokkaa idealtaan muistuttava vartiolaiva? Tietysti siitä olisi suunnittelukustannukset kokonaan uusiksi, mutta jos se toinen eli Turva 2.0/VL 2025 -hankkeen kaltainen laiva olisi huomattavasti aiempia Tursasta ja Uiskoa suorituskykyisempi, niin se, että tämä erilainen vartiolaiva ei olisi ihan niin hyvä kaikissa samoissa siviilitehtävissä tasapainottuisi kuitenkin, ja antaisi kokonaisuuden kannalta RVL:lle enemmän työkaluja pakkiin. Jos nykyiset pienemmätkään vartiolaivat eivät ole Turvan tasolla monissa tehtävissä, niin tuskin isompi mutta sotilaallisempi vartiolaiva niissä kuitenkaan merkittävästi edeltäjilleen häviäisi.
Olihan kotimaisten laivatykki-Sergeiden viimeisin versio, eli ohjusveneissä (Helsingit ja periaatteessa vaihtoaseina Raumoissa) ja Hämeenmaa-luokassa ollut 23 80 85 2LT eli 23 M85 vakautettu? Siinähän lavetti rakennettiin täysin uusiksi, jotta Sergeille tyypillinen rakenteellinen hajontakin saatiin poistettua. Hankkeen kaikkia suuria suunnitelmia ei viety loppuun, eli 200 laukauksen makasiineja ja vesijäähdytystä, mutta kyllähän tuo oli aikamoinen edistysaskel alkuperäiseen verrattuna. M85 kelpasi sekä lähi- että kauko-ohjauskäyttöön, ja siinä kaiketi on hyrrä itsessään. Tietysti tehokas käyttö vaatisi tutkatiedon hyödyntämistä eli kauko-ohjauskäyttöä jollain keskusjohtoisella järjestelmällä, mutta onhan Ukrainassakin veivi-Sergeilläkin lennokkeja pudotettu. Jos uhka on jokin hämäräporukka tai harmaan vaiheen soluttautujia, niin vähänkin auttaa jo paljon, etenkin nyt kun ilmauhka on vain moninkertaistunut halpojen lennokkien myötä.
Yksi 23 M85 on esillä Forum Marinumissa, neljä on Kroatiassa omassa asennuksessaan ex-Oulussa (Vukovar) ja ex-Kotkassa (Dubrovnik). Kun näitä kuitenkin jäi poistetuilta Helsingiltä ja Turulta 3 kpl ja miinalaivojen modernoisoinneista 4 kpl (ja 2 kpl miinalaivoista ja 4 kpl Raumoista ohjuslaukaisimin; yksi on Ilmatorjuntamuseossa esillä), niin niitä lienee jossain varastossa olevan se 6 kpl luokkaa?
Eikö juridiikan näkökulmasta ole ihan sama, onko siinä aluksessa se puolituumainen vai vähän isompi?
Viimeksi muokattu:
Ei ideat yleensä ole juuri minkään arvoisia, vaan toteutus.pidän idean semmoisesta omana tietonani, koska se kopioidaan (ilmaiseksi) turhan helposti. Odotan Merivoimien yhteydenottoa vaikka tämän palstan kautta.
Ideoita saa työntää kurkusta alas kuka vain erehtyisi kuuntelemaan. Sitten jalostuvat siinä päivanvaloa saatuaan.
Rakennammeko siis neljä kallista isoa laivaa, jotka eivät kykene suojaamaan edes itseään drooniparvilta? Kuinka ne sitten suojaisivat merenkulkuamme, kun samoilla drooneilla voidaan yhtä helposti ellei helpomminkin uhata tänne suuntaavia kauppalaivoja?
Missä olen kuullut näistä isompia laivoja "suojaavista aluksista"? Ai niin, nehän olivat 1930-luvun panssarilaivoja suojaavat miinanraivaajat, joiden rakentamiseen rahat eivät enää riittäneet. Olisi varmaan riittänyt ja aikaakin olis kenties juuri ja juuri ollu, ellei niitä ennen yritetty saada läpi vielä kolmannen kolossin (=panssarilaivan) rakentaminen. Hanke pysähtyi jo Puolustusneuvostoon. Selenin Karin Mannerheim ja hänen puolustusneuvostonsa on erinomainen lähde, jos poliittinen historia ei ole leipälaji.
Kun Lv2020 ajettiin poliittisen päätöksenteon läpi tietoisesti alimitoitetulla budjetilla "a la Länsimetro", eivät rahat enää riittäneet edes ennen droneaikaa tehokkaaseen lähisuoja-aseistukseen. Muistamme Purasen täälläkin kulmakarvoja kohottaneen "Lisää rahaa ei anneta eikä pyydetä"; siis siitä 1.2 miljardista eli 1 miljardi+ 0,2 kustannusten nousuvara.
Historia ei toistu, sanotaan. Panssarilaivat rakennettiin kuitenkin aivan samalla alibudjetoinnilla, jonka johdosta aseistus jouduttiin rahoittamaan 1930-luvun muiden puolustushaarojen tarpeista. Nytkin tulisi hankkia Ilmavoimille kalliita ohjuksia ja kaiketi tarvisi Maavoimien vanheneva panssarikalustokin uusia. Toivottavasti Putin ei hyökkää ennen 2040-lukua!
Aika toivottomalta näyttää ilmasta ja veden pintaa pitkin tulevien droneparvien torjunta, jos se tapahtuu alla olevan kuvan metodeilla.
Viimeksi muokattu:
On väärin sanoa, etteivät "edes". Ne torjuvat paljon pahempia uhkia isoilla aseilla ja kauas. Sillä tavalla ne suojaavat meidän merenkulkuamme tehokkaammin ja paremmin kuin koskaan Suomen historiassa on asianlaita ollut.
Kautta merisodan historian on laivasto-osastot muodostettu kerroksellisen puolustuksen periaatteella. Lentotukialuksia suojaa risteilijät ja hävittäjät. Ne tarvitsevat (tietyissä tilanteissa) sitten kevyiden yksiköiden suojaa, II MS:n aikaan moottoritorpedoveneet ja moottoritykkiveneet, jopa semmoisia pieniä suto-aluksia.
Miinanraivaaja ei suojaa yhtään mitään meritaistelussa, se vain raivaa. Toki se voi olla saattoraivausta, jonka voisi jonkinlaiseksi suojaamiseksi tulkita. Mutta mitään torjuntavoimaa ei niissä juuri ole nykyään. Saksan isoissa raivaajissa oli II MS:n aikaan kunnioitettava tulivoima, niitä käytettiin täällä lähes hävittäjien korvaajina...
Tuollaisessa taisteluosastossa voi olla esim Hamina-luokkaa tarjoamassa lähisuojaa. Ja toivottavasti 2030 -luvun alussa on luotu myös uusi taisteluvene, jolle tämä tehtävä luontaisesti kuuluisi.
Voihan, ja toivottavasti, Pohjanmaihin tulee jonkilainen droonien torjuntajärjestelmä, mutta siitä ainkaan ole julkisuuteen lausuttu mitään. Niitä varmasti kehitetään nyt vauhdilla kaikkien järjestelmätoimittajien toimesta.
Suuressa kuvassa Pohjanmaat taistelee Naton taisteluosastoissa, joissa yhteensä on iskuvoimaa enemmän kuin on tällä merellä koskaan nähty. Joku taisi ajatella tämän jo 10 vuotta sitten.
Sitten 2030-luvulla on tällä merellä jo omien rantavaltioiden toimesta käytettävissä 11 fregattia (FIN, SWE ja POL), 15 korvettia (GER ja SWE) ja 4 partiovenettä (FIN). Sinne kehitetään takuulla kyvyt torjua ihan kaikki uhat ja ennen kaikkea kyky iskeä itse niin, ettei Venäjän punalippuinen Itämeren laivasto pääse edes ulos tukikohdistaan. Lisäksi voi ehkä vielä lännestä saapua muutama raskaampi yksikkö vahvistukseksi... Ilmavoimaa on noin 350 modernia hävittäjää. Maavoimat pärjää kyllä, joka vuosi jää niiden hankintoihin n. miljardi euroa. Se on 3 kertaa enemmän kuin 2000 - 2022 oli...
Putin ei taida hyökätä sittenkään?
Nyt on ihan sama miten LV2020 -hanke on saatu ajettua läpi. Tärkeintä on, että niin tapahtui. Tässä ei tyylipisteitä jaeta. Se on jokaiselle, joka näitä asioita ymmärtää, selvää, että tuollainen suorituskykyloikka ei ole ilmainen.
-TripleX-
Respected Leader
Saabin Trackfire painaa 280 kg ilman ammuksia ja sen alakoro on -20 astetta ja yläkoro +55 astetta.
Leonardon Lionfish 20 mm tykillä painaa 450 kg ja alakoro on sama -20, mutta yläkoro on +70 astetta.
30 mm versio painaa jo 1450 kg.
navaldefence.gr
Leonardon Lionfish 20 mm tykillä painaa 450 kg ja alakoro on sama -20, mutta yläkoro on +70 astetta.
30 mm versio painaa jo 1450 kg.
Leonardo LIONFISH 30 RWS and LIONFISH 30mm X-GUN - Naval Defence
The LIONFISH® family was designed to meet the ever-growing demand for light multi-role solutions for patrol, protection, and defence of installations. To fulfill different operational requirements, the family comprises three 12.7 mm turrets (Ultralight, Inner Reloading, and Top), the 20 mm...
navaldefence.gr
Minä en ole aivan vakuuttunut, että RWS riittää oikein noihin drone-uhkiin. Sekin on parempi kuin mitään, ja voi hyvinkin osua johonkin. Mutta jotain fiksumpaa pitää vielä keksiä.Saabin Trackfire painaa 280 kg ilman ammuksia ja sen alakoro on -20 astetta ja yläkoro +55 astetta.
Leonardon Lionfish 20 mm tykillä painaa 450 kg ja alakoro on sama -20, mutta yläkoro on +70 astetta.
30 mm versio painaa jo 1450 kg.
Leonardo LIONFISH 30 RWS and LIONFISH 30mm X-GUN - Naval Defence
The LIONFISH® family was designed to meet the ever-growing demand for light multi-role solutions for patrol, protection, and defence of installations. To fulfill different operational requirements, the family comprises three 12.7 mm turrets (Ultralight, Inner Reloading, and Top), the 20 mm...
Benelli
Respected Leader
Hanski
Ylipäällikkö
Myös voi miettiä, millainen drone ja mistä lähetettynä Pohjanmaa-luokan aluksia uhkaa. Jos alukset ovat esimerkiksi todennäköisesti tyypillisellä toiminta-alueellaan Pohjois-Itämerellä, Pietarin alueelta lähetetty Shahed-tyyppinen drone on tehnyt matkaa hyvinkin 2-3 tuntia. Siinä ajassa ne ehtii ampua alas moni muukin kuin pelkkä Pohjanmaa! Raketti- tai suihkumoottorinen drone on lähempänä ohjusta ja silläkin kestää Pietarin alueelta hyvinkin puoli tuntia matkailla Itämerelle ja lisäksi pitäisi vielä löytää maali. Jostain lähisaaresta ammutut kevyet droneparvat taas vaatisivat, että lähisuojaus on epäonnistunut täysin. Tällainen lähihyökkäys onnistuu parhaimmillaan kerran, mutta sen jälkeen on kyllä lähisaaret varmistettu.
Iso juttu on just tuo "pitäisi löytää vielä maali". Sepä se. Saaristossa nämä alukset ei paljon taida olla...