Merivoimien kehitysnäkymät

[Commander]

Kyllä, he tekisivät viisaasti viemällä koko Itämeren Laivaston pois täältä. Esim Tyynellemerelle...

Nooh ainakin viimekertainen yritys päättyi ikävästi...

 

[Hanski]

Ja voihan ne dronet laukaista vaikka jostain kalastustroolarista, ja ei ne korvetit kai kokoajan liiku saattueessa?

Jos Pohjanmaalla ollaan niin typeriä ja saamattomia, että sotatoimialueella saa purjehtia troolari vapaasti ja tarkastamatta, ei mikään määrä torjunta-aseita auta...

 

[Hanski]

Nythän onkin puhetta pienistä ja halvoista droneita joita ei kyllä ole taloudellista torjua ESSM ohjuksilla, ja niitä droneja voi tulla kymmeniä kerrallaan.

Edelleen, mistä je pienet ja halvat dronet laukaistaan Pohjois-Itämerellä?

 

[Hanski]

Kyllä 1000 tonnin aluksella pärjää, kunhan sen runko on vain OIKEIN muotoiltu. Mutta jos tehdään "erityisolosuhde" tasapohjainen pulkka, niin vaikeuksissa ollaan.
Esim n. 240 tonnin OSA-II on erittäin merikelpoinen alus syvän v-pohjan ansiosta. Menee vielä kahden - kolmen metrin aallokossa 40 s....

Osan runko onkin aitoa saksalaista suunnittelua! Runkomuodon perusteena on saksalaiset 2. maailmansodan aikaiset Schnellbootit.

 

[Hanski]

Tuostahan heillä onkin hyviä kokemuksia sadan vuoden takaa

Silloiseen sotaretkeen kannattaa muuten jokaisen tarinaa tuntemattoman tutustua. Aikamoinen operaatio kaikkinensa.

Tuo on monessa mielessä opettavainen tapahtuma. Venäjän ensimmäinen voimanyrkki tuhottiin ja tässä vaiheessa länsimaissa olisi todettu homma panos-tuotossuhteeltaan huonoksi. Tämä ei kuitenkaan estänyt venäläisiä keräämästä Itämereltä seuraavaa voimanyrkkiä tuhottavaksi. Lopputulemana Venäjän laivasto ja osin armeija oli todella huonossa hapessa 1905. Seuraavan yhdeksän vuoden aikana armeija kuitenkin varustettiin uudelleen ja elokuussa 1914 tsaari oli innosta pinkeänä liittymässä ensimmäiseen maailmansotaan. Talous saatiin tällä tempulla tosin täysin umpisolmuun vuoteen 1917 mennessä. Kuulostaa kieltämättä aika tutulta tänä päivänäkin!

 

[Jopuni]

Edelleen, mistä je pienet ja halvat dronet laukaistaan Pohjois-Itämerellä?

Kai ne Pohjanmaat purjehtivat mailmanmerillä kokoajan, voi joutua terrori-iskun kohteeksi yms. Kyllä troolari voi olla merkattu ystävälliseksi vaikka miehistö ei oo. Nykyaikana noilla korveteilla pitää olla jonkinlainen valmius torjua droneja kokoaja, ei tarvii olla kummoinen drone joka osuessaan tutkaan sokeuttaa neljänneksen tutkaympyrästä.

 

[Benelli]

Edelleen, mistä je pienet ja halvat dronet laukaistaan Pohjois-Itämerellä?

Ukrainan kokemusten perusteella luultavasti drone-veneistä. Voi olla myös ihan vain desanttien verstaassa rakennettu kamikaze drone joka tulee laivan ollessa satamassa.

 

[Hanski]

Kai ne Pohjanmaat purjehtivat mailmanmerillä kokoajan, voi joutua terrori-iskun kohteeksi yms. Kyllä troolari voi olla merkattu ystävälliseksi vaikka miehistö ei oo. Nykyaikana noilla korveteilla pitää olla jonkinlainen valmius torjua droneja kokoaja, ei tarvii olla kummoinen drone joka osuessaan tutkaan sokeuttaa neljänneksen tutkaympyrästä.

Jos Pohjanmaat purjehtivat tunnetulla kriisialueella, niin miksi ne päästävät lähelleen laukaisuetäisyydelle troolarin? Ja kun dronet on laukaistu, miksi troolaria ja siellä olevia droneohjaajia ei ammuta samantien pohjaan? Tämä on kaikkinensa yhtä realistinen skenaario, missä Venäjän spetznaz-joukot murhaavat suomalaissotilaat yöllä kasarmiinsa...

 

[Hanski]

Ukrainan kokemusten perusteella luultavasti drone-veneistä. Voi olla myös ihan vain desanttien verstaassa rakennettu kamikaze drone joka tulee laivan ollessa satamassa.

Ja drone-veneitä ei ammuta alas? Mistä ne droneveneet ovat Itämerelle ilmestyneet? Purjehtineet Pietarista tai Königsbergistä? Näitä ei ilmeisesti ole seurattu koko matkan aikana? Jep jep, voisi ehkä olla seuraavan uhkakuvan vuoro?

 

[Jopuni]

Jos Pohjanmaat purjehtivat tunnetulla kriisialueella, niin miksi ne päästävät lähelleen laukaisuetäisyydelle troolarin? Ja kun dronet on kaukaistu, miksi troolaria ja siellä olevia droneohjaajia ei ammuta samantien pohjaan? Tämä on kaikkinensa yhtä realistinen skenaario, missä Venäjän spetznaz-joukot murhaavat suomalaissotilaat yöllä kasarmiinsa...

Niinpä, korveteilla pitäis olla kyky torjua tuo uhka, vaikka oltas saattueessa, voihan olla, että alus onkin se reunimmainen ja ensimmäinen alus joka huomaa vaaran. Lähitorjuntaa pitää parantaa, ei 57mm tykillä saattuetta suojata droneilta, hyvä jos omaa laivaa.

Toisekseen, miksi ryssä ei tuhoa niitä Ukrainan merdroneja ja niiden ohjaajia? Onko se ohjaaja edes siellä "troolarissa"? Joka on vain tuonnut dronet isku etäisyydelle.

Valitettavasti ryssä kyllä oppii drone sodankäynnistä kokoajan.

 

[Benelli]

Ja drone-veneitä ei ammuta alas? Mistä ne droneveneet ovat Itämerelle ilmestyneet? Purjehtineet Pietarista tai Königsbergistä? Näitä ei ilmeisesti ole seurattu koko matkan aikana? Jep jep, voisi ehkä olla seuraavan uhkakuvan vuoro?

Voimmeko olettaa että operoimme vain Itämerellä ja riittävän kaukana Venäjän rannikosta?

 

[Analysti]

Jos Pohjanmaalla ollaan niin typeriä ja saamattomia, että sotatoimialueella saa purjehtia troolari vapaasti ja tarkastamatta, ei mikään määrä torjunta-aseita auta...

Troolari voi olla esim 50 - 60 mailin päässä. Vaaditaan muutakin kuin yksittäinen Pohjanmaa siihen, että tilannetietoisuus on niin hyvä, että tuollainen tiedetään ja vielä voidaan määritellä mahdolliseksi uhaksi. Siinä korostuukin jo ties kuinka monta kertaa toistamani toimiminen osana laajempaa kokonaisuutta. Ei yksi alus saa aikaan OIKEIN MITÄÄN. Pitää olla muut taisteluosaston alukset, AWACS, hekot ja hävittäjät. Sitten se tivoli alkaa toimimaan. Yhden aluksen miehistön ylivertainenkaan älykkyys ja toimeliaisuus ei tätä voi muuksi muuttaa. Toki, jos saadaan hekot vielä, niin alus käyttää sitä tilannetietoisuutensa parantamiseen, silloin se voi olla yhdestä päälliköstä ja aluksesta kiinni.

 

[Jopuni]

Voimmeko olettaa että operoimme vain Itämerellä ja riittävän kaukana Venäjän rannikosta?

Aika kaukana Ukrainan rannikosta nuo Ukrainan meridronet toimivat, samoin nuo lentävät dronet yli 1000km päässä rajalta.

Voihan se korvetti joskus olla Jemenin rannikon lähellä.

 

[Analysti]

Voimmeko olettaa että operoimme vain Itämerellä ja riittävän kaukana Venäjän rannikosta?

Emme voi olettaa, että operoidaan jonkun matkan päässä Venäjän rannikosta.
Emmekä voi olettaa, että operoimme vain Itämerellä, vaikka se nyt todennäköisin ja luontaisin toiminta-alue onkin.

 

[Jopuni]

Troolari voi olla esim 50 - 60 mailin päässä. Vaaditaan muutakin kuin yksittäinen Pohjanmaa siihen, että tilannetietoisuus on niin hyvä, että tuollainen tiedetään ja vielä voidaan määritellä mahdolliseksi uhaksi. Siinä korostuukin jo ties kuinka monta kertaa toistamani toimiminen osana laajempaa kokonaisuutta. Ei yksi alus saa aikaan OIKEIN MITÄÄN. Pitää olla muut taisteluosaston alukset, AWACS, hekot ja hävittäjät. Sitten se tivoli alkaa toimimaan. Yhden aluksen miehistön ylivertainenkaan älykkyys ja toimeliaisuus ei tätä voi muuksi muuttaa. Toki, jos saadaan hekot vielä, niin alus käyttää sitä tilannetietoisuutensa parantamiseen, silloin se voi olla yhdestä päälliköstä ja aluksesta kiinni.

Kaikki tuo ei poista sitä tosiasiaa, että korveteilla tulee olla tehokas lähipuolustus aseistus. Edullisempi järjestelmä(t) kuin ESSM ohjukset.

 

[Analysti]

Kaikki tuo ei poista sitä tosiasiaa, että korveteilla tulee olla tehokas lähipuolustus aseistus. Edullisempi järjestelmä(t) kuin ESSM ohjukset.

Pitää veronmaksajan raottaa kukkaroaan ja puolustusvoimissa korkeissa ja päättävissä asemissa olevien henkilöiden tehdä päätöksiä. Ei se muusta ole kiinni.
No, ehkä vähän siitä, että innovoidaan tehokas ja toteuttamiskelpoinen järjestelmä joka on Suomen Merivoimien saavutettavissa ja operoitavissa.

Lue rivien välistä: on innovoitu jo... (mutta ei siellä missä pitäisi...)

 

[Kippari]

Tuo on monessa mielessä opettavainen tapahtuma. Venäjän ensimmäinen voimanyrkki tuhottiin ja tässä vaiheessa länsimaissa olisi todettu homma panos-tuotossuhteeltaan huonoksi. Tämä ei kuitenkaan estänyt venäläisiä keräämästä Itämereltä seuraavaa voimanyrkkiä tuhottavaksi. Lopputulemana Venäjän laivasto ja osin armeija oli todella huonossa hapessa 1905. Seuraavan yhdeksän vuoden aikana armeija kuitenkin varustettiin uudelleen ja elokuussa 1914 tsaari oli innosta pinkeänä liittymässä ensimmäiseen maailmansotaan. Talous saatiin tällä tempulla tosin täysin umpisolmuun vuoteen 1917 mennessä. Kuulostaa kieltämättä aika tutulta tänä päivänäkin!

Hyvät asiat pysyy ja paranoo? Tai tässä tapauksessa tietysti päinvastoin.

 

[Kippari]

Aika kaukana Ukrainan rannikosta nuo Ukrainan meridronet toimivat, samoin nuo lentävät dronet yli 1000km päässä rajalta.

Voihan se korvetti joskus olla Jemenin rannikon lähellä.

On kaksi kovasti eri tyyppistä tilannetta toimia sodan aikana osana NATO-laivuetta Itämerellä, tai rauhan aikana yksin koulutuspurjehduksella jossain maailman äärissä. Jälkimmäisessä on väistämättä aina riskejä, joita ei pystytä hallitsemaan.