Merivoimien kehitysnäkymät

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Museo
  • Aloitus PVM Aloitus PVM
Saksan uuden ilmatorjuntafregatin hankinta on virallisesti hyväksytty. Tavoitteena Saksan Merivoimilla on jutun mukaan rakentaa 6 kappaletta noita F127:a, saa nähdä mihin määrään rahoitus riittää. Toki jos Trumpin esittämä uusi NATOn minimi 3-3.5 % toteutuu niin Saksakin joutuu käyttämään enemmän rahaa hankintoihin. Jokatapauksessa nuo tulevat olemaan kova lisäys suorituskykyyn, mutta tulee vasta ensi vuosikymmenen puolivälissä, ensimmäiset laivat ehkä vuosikymmenen alussa.


www.navalnews.com

Germany formally approves Type F127 air-defense frigate program - Naval News

The German Bundestag has given its green light for the start of the Type F127 program. These 10,000 tons "frigates" are meant to...
www.navalnews.com www.navalnews.com
 
Viimeksi muokattu:
-TripleX- kirjoitti:
Saksan uuden ilmatorjuntafregatin hankinta on virallisesti hyväksytty. Tavoitteena Saksan Merivoimilla on jutun mukaan rakentaa 6 kappaletta noita F127:a, saa nähdä mihin määrään rahoitus riittää. Toki jos Trumpin esittämä uusi NATOn minimi 3-3.5 % toteutuu niin Saksakin joutuu käyttämään enemmän rahaa hankintoihin. Jokatapauksessa nuo tulevat olemaan kova lisäys suorituskykyyn, mutta tulee vasta ensi vuosikymmenen puolivälissä, ensimmäiset laivat ehkä vuosikymmenen alussa.


www.navalnews.com

Germany formally approves Type F127 air-defense frigate program - Naval News

The German Bundestag has given its green light for the start of the Type F127 program. These 10,000 tons "frigates" are meant to...
www.navalnews.com www.navalnews.com
Klikkaa laajentaaksesi...
Uutisessa oli sana "fregatti" jo laitettu lainausmerkkeihin.
Minusta tämä alusten luokkanimien kanssa pelleily on kerta kaikkiaan naurettavaa. Eikö olisi aika lopettaa se jo? Alukset ovat mitä ne ovat, ei väärien nimitysten käyttö ketään hämää.
 
Tanskan merivoimissa harkitaan päätöstä, jossa ei hankittaisikaan 5-6 korvettia Itämerelle vaan 4-5 fregattia Atlantille, etenkin pohjoisen suuntaan toimimiseen. Taustalla Suomen ja Ruotsin NATO jäsenyys jonka myötä Itämeri katsottaneen aivan oikein NATOn sisämereksi ja kun huomioidaan myös Saksan ja Puolan suunnitelmat ja Baltian maiden panokset MTO suhteen niin lienee järkevä liikku.

Mikäli Pohjanmaa lk olisi vähän suurempi kuten moni täällä on tuuminut niin siinä voisi olla jääkulkukyvyn ja modernin Suto-kyvyn vuoksi olla saumaa osallistua tarjouskilpailuun, toki valmiita referenssejä pitäisi olla ja helikopterikansi pitäisi olla sopiva isoillekin NATOn ASW-koptereille.

Toki valmiitakin ratkaisuja lienee tarjolla siihen mitä Tanska noilta hakee.

https://twitter.com/x/status/1870482725116797013
 
-TripleX- kirjoitti:
Tanskan merivoimissa harkitaan päätöstä, jossa ei hankittaisikaan 5-6 korvettia Itämerelle vaan 4-5 fregattia Atlantille, etenkin pohjoisen suuntaan toimimiseen. Taustalla Suomen ja Ruotsin NATO jäsenyys jonka myötä Itämeri katsottaneen aivan oikein NATOn sisämereksi ja kun huomioidaan myös Saksan ja Puolan suunnitelmat ja Baltian maiden panokset MTO suhteen niin lienee järkevä liikku.

Mikäli Pohjanmaa lk olisi vähän suurempi kuten moni täällä on tuuminut niin siinä voisi olla jääkulkukyvyn ja modernin Suto-kyvyn vuoksi olla saumaa osallistua tarjouskilpailuun, toki valmiita referenssejä pitäisi olla ja helikopterikansi pitäisi olla sopiva isoillekin NATOn ASW-koptereille.

Toki valmiitakin ratkaisuja lienee tarjolla siihen mitä Tanska noilta hakee.

https://twitter.com/x/status/1870482725116797013
Klikkaa laajentaaksesi...
Tuskin Tanska mitään ulkomailta tilaa, kun on omat telakat ruokittavina. Ja sama seinä olisi vastassa melkein kaikissa muissakin maissa. Sotalaiva on yksi vaikeimmista vientituotteista ainakin jos haluaa valmistaa runkoja, eikä vain myydä lisenssiä.
 
Kippari kirjoitti:
Tuskin Tanska mitään ulkomailta tilaa, kun on omat telakat ruokittavina. Ja sama seinä olisi vastassa melkein kaikissa muissakin maissa. Sotalaiva on yksi vaikeimmista vientituotteista ainakin jos haluaa valmistaa runkoja, eikä vain myydä lisenssiä.
Klikkaa laajentaaksesi...

Nehän kertaalleen jo lakkauttivat oman sotalaivatelakkansa sen jälkeen kun Niels Juel valmistui.

Edit: Mieli on näemmä tänä vuonna muuttunut. Mennyt vähän ohi koska linjaukset on tanskaksi: https://www.fmn.dk/globalassets/fmn...alt-partnerskab-for-det-maritime-omraade-.pdf
 
Viimeksi muokattu:
Museo kirjoitti:
Nehän kertaalleen jo lakkauttivat oman sotalaivatelakkansa sen jälkeen kun Niels Juel valmistui.
Klikkaa laajentaaksesi...
Pitää muuten paikkansa, puhun pehmeitä. Eli otetaan väittämä sujuvasti takaisin. Absalonit ja Ivar Hvitfeldtit rakentanut Odensen telakka laittoi taannoin lapun luukulle.

Tanskassahan on silti edelleen toiminnassa isojakin telakoita ja joku niistä oli taannoin näyttävästi julkisuudessa ja pyrkii laivaston hankkijaksi lopettaneen Odensen telakan tilalle. Korjaus- ja varustelutelakkatoimintaa Tanskasta siis edelleen löytyy, mutta vähintäänkin juuri niitä mainittuja runkoja pitäisi kenties ostaa ulkoa. Tilanne voi kuitenkin muuttua, jos Tanskassa lopulta niin halutaan.

Sitä(kään) en tiedä ovatko tanskalaisten telakat edes kykeneviä nykyaikaisten sotalaivojen varusteluun. Lopullinen ratkaisu saattaa olla samantapainen, kuin meille tulevien uusien vartiolaivojen, tai Louhen kohdalla. Eli runko Puolasta/Latviasta/Romaniasta tms ja varustelu kotimaisella telakalla.
 
Kippari kirjoitti:
Tuskin Tanska mitään ulkomailta tilaa, kun on omat telakat ruokittavina. Ja sama seinä olisi vastassa melkein kaikissa muissakin maissa. Sotalaiva on yksi vaikeimmista vientituotteista ainakin jos haluaa valmistaa runkoja, eikä vain myydä lisenssiä.
Klikkaa laajentaaksesi...
Siellä ei kyllä oikeasti taida olla kunnon telakkaa jäljellä. Eikä nuo viimeiset tuotokset oikeastaan olekaan kunnon taistelualuksia. Absalon on eräänlainen sekasikiö tukialuksen ja taistelualuksen väliltä eikä kummassakaan runko ja koneisto ole oikean yleistaistelualuksen. Pohjanmaat kävisi hiukan modattuna oikein hyvin Itämeren tehtäviin, mutta Atlantille varmaan toiminta-aika loppuu kesken. Pitäisi ehkä pidentää 10 - 15 metrillä mikä tarkoittaa aika lailla uutta suunnittelua... Eikä ole vielä referenssiä olemassa.

Tyhjästä sotalaivatelakan luominen on tuskallinen prosessi. Yksi pieni maa tietää sen jo...

Jos LV2020 hanketta EI OLISI yhdessä vaiheessa pistetty hyllylle, olisi ensimmäinen laiva jo vesillä. Ja useisiin tarjouskilpailuhin olisi voinut laittaa vastauksen. Sillä tavalla se Suomi AINA mokaa (tämä nyt on melko pieni moka, mutta kun miettiin sähköverkkoja, Fortumin Saksan ja Venäjän seikkailuja jne jne..). Mikä ihme meitä vaivaa? Onko tämä kansa tosiaan näin tyhmää? Ja erilaiset johtajat näin munattomia ja typeriä?
 
Analysti kirjoitti:
Siellä ei kyllä oikeasti taida olla kunnon telakkaa jäljellä. Eikä nuo viimeiset tuotokset oikeastaan olekaan kunnon taistelualuksia. Absalon on eräänlainen sekasikiö tukialuksen ja taistelualuksen väliltä eikä kummassakaan runko ja koneisto ole oikean yleistaistelualuksen. Pohjanmaat kävisi hiukan modattuna oikein hyvin Itämeren tehtäviin, mutta Atlantille varmaan toiminta-aika loppuu kesken. Pitäisi ehkä pidentää 10 - 15 metrillä mikä tarkoittaa aika lailla uutta suunnittelua... Eikä ole vielä referenssiä olemassa.

Tyhjästä sotalaivatelakan luominen on tuskallinen prosessi. Yksi pieni maa tietää sen jo...
Klikkaa laajentaaksesi...
Suomi ja Ruotsi ovat jo lähteneet rakentamaan omaa kykyä sotalaivojen valmistukseen, miksipä ei Tanskakin. Juuteilla on kuitenkin kolmikon tuorein kokemus hommasta. Telakkateollisuuteen suhtaudutaan aina vähän tunteellisesti, joten pelkällä järjellä ei lopputulemaa kannata haarukoida. Puhdas ulkomainen tilaus voisi myös olla liian hapokas poliitikoille. Homman pitäisi ainakin näyttää kotimaiselle tuotannolle.

Sitten on vielä vaihtoehtoja, eli lohkojen, tai kokonaisten runkojen teettäminen muualla ja oma varustelu. Liikkuvia osia on vähintäänkin riittävästi. Tanskalaisten nykytelakoiden kykyjä en sen kummemmin tunne, mutta jotain markkinointia tosiaan taannoin oli, että joku niistä haluaisi tulevaisuudessa olla laivaston hovihankkija. Pelkkä halu ei tietysti pitkälle kanna. Toisaalta tanskalaisilla on kyky telakoida isojakin aluksia, joten ainakin kotimainen varustelu voisi olla vaihtoehtojen joukossa.
 
Kippari kirjoitti:
Suomi ja Ruotsi ovat jo lähteneet rakentamaan omaa kykyä sotalaivojen valmistukseen, miksipä ei Tanskakin. Juuteilla on kuitenkin kolmikon tuorein kokemus hommasta. Telakkateollisuuteen suhtaudutaan aina vähän tunteellisesti, joten pelkällä järjellä ei lopputulemaa kannata haarukoida. Puhdas ulkomainen tilaus voisi myös olla liian hapokas poliitikoille. Homman pitäisi ainakin näyttää kotimaiselle tuotannolle.

Sitten on vielä vaihtoehtoja, eli lohkojen, tai kokonaisten runkojen teettäminen muualla ja oma varustelu. Liikkuvia osia on vähintäänkin riittävästi. Tanskalaisten nykytelakoiden kykyjä en sen kummemmin tunne, mutta jotain markkinointia tosiaan taannoin oli, että joku niistä haluaisi tulevaisuudessa olla laivaston hovihankkija. Pelkkä halu ei tietysti pitkälle kanna. Toisaalta tanskalaisilla on kyky telakoida isojakin aluksia, joten ainakin kotimainen varustelu voisi olla vaihtoehtojen joukossa.
Klikkaa laajentaaksesi...
Ainakaan laivaluokan uudisrakennetelakkaa ei minun löytämien tietojen mukaan enää ole Tanskassa. Eikä Ruotsissakaan. Eli ei lohkonrakennnusta eikä rungon koontia. Varustelusta en osaa sanoa, onnistuisiko.

Kun Pohjanmaa-hanke olisi vedetty hiukan paremmin, niin... (laiva sopisi kummallekin maalle paljon paremmin kuin esim Arrowhead 140).
 
-TripleX- kirjoitti:
Jenkkien ensimmäisestä jäänmurtajasta lähes viiteen vuosikymmeneen on tehty tilaus Pascagoulan telakalle.

Melkoinen möhkäle ja hintaakin on.

www.navalnews.com

U.S. Coast Guard receives green light to start building first new Polar Security Cutter - Naval News

The U.S. Coast Guard / U.S. Navy Integrated Program Office received approval Dec. 19 to begin to build the first polar security cutter (PSC).
www.navalnews.com www.navalnews.com
Klikkaa laajentaaksesi...
Projekti lienee ollut koko ajan eriasteisissa vaikeuksissa.
Mutta on muistettava, että alus on sitten ihan eri "sceneen" kuin Suomen murtajat. Ihan eri.
 
Analysti kirjoitti:
Ainakaan laivaluokan uudisrakennetelakkaa ei minun löytämien tietojen mukaan enää ole Tanskassa. Eikä Ruotsissakaan. Eli ei lohkonrakennnusta eikä rungon koontia. Varustelusta en osaa sanoa, onnistuisiko.

Kun Pohjanmaa-hanke olisi vedetty hiukan paremmin, niin... (laiva sopisi kummallekin maalle paljon paremmin kuin esim Arrowhead 140).
Klikkaa laajentaaksesi...
Jotain uusia runkoja siellä vielä tehdään, mutta enempi vissiin troolareita yms. kevyempiä aluksia. Mitään fregatin runkoa siellä ei varmaankaan kyetä kasaamaan ilman että rakennetaan varta vasten uudet fasiliteetit. Näinhän on hiljattain toimittu Suomessakin. Meillä tietysti oli jo olemassa uudisrakenteita tekevä telakka, jonka yhteyteen se tehtiin, eli muutos oli astetta loivempi.

Rungothan saa vaikka Puolasta, joten asialliseksi vaihtoehdoksi jää kotimainen varustelu. Tanskalaiset ovat ainakin ylläpitäneet ja päivittäneet omia isoja aluksiaan, joten varustelu voisi kohtuuponnisteluin onnistua. Jos siis välttämättä haluavat haalia ko. työt kotimaahan. En tiedä onko tuollaista halua. Valmista kykyä heiltä tuskin löytyy.
 
Analysti kirjoitti:
Oikeastaan Lindo ei ollut mikään sotalaivatelakka, vain kolme sotalaivaa valmistui sieltä. Taisi korealaiset tappaa sen puljun?
Klikkaa laajentaaksesi...
Itse asiassa viisi. Kaksi Absalonia ja kolme Huitfeldtia. Absalonit kai tehtiin vielä kokonaan Tanskassa, mutta viimeiseen kolmeen valmistettiin lohkot jossain muualla, olikohan Puolassa?

Enkä edellä ota kantaa siihen voiko nuo määritellä sotalaivoiksi vai ei :D
 
Kippari kirjoitti:
Itse asiassa viisi. Kaksi Absalonia ja kolme Huitfeldtia. Absalonit kai tehtiin vielä kokonaan Tanskassa, mutta viimeiseen kolmeen valmistettiin lohkot jossain muualla, olikohan Puolassa?

Enkä edellä ota kantaa siihen voiko nuo määritellä sotalaivoiksi vai ei :D
Klikkaa laajentaaksesi...

Juu totta, uudisrakenteet no191 ja 192, meni minulta ohi kun kävin listaa läpi.
Kyllä ne sotalaivoja on, mutta osin samalla tavalla kuin Suomen Hämeenmaa-lk, suurelta osin kaupallisin standardein tehty.

Ja lohkot tehtiin netin mukaan Virossa ja Liettuassa!
 
Kippari kirjoitti:
Jotain uusia runkoja siellä vielä tehdään, mutta enempi vissiin troolareita yms. kevyempiä aluksia. Mitään fregatin runkoa siellä ei varmaankaan kyetä kasaamaan ilman että rakennetaan varta vasten uudet fasiliteetit. Näinhän on hiljattain toimittu Suomessakin. Meillä tietysti oli jo olemassa uudisrakenteita tekevä telakka, jonka yhteyteen se tehtiin, eli muutos oli astetta loivempi.

Rungothan saa vaikka Puolasta, joten asialliseksi vaihtoehdoksi jää kotimainen varustelu. Tanskalaiset ovat ainakin ylläpitäneet ja päivittäneet omia isoja aluksiaan, joten varustelu voisi kohtuuponnisteluin onnistua. Jos siis välttämättä haluavat haalia ko. työt kotimaahan. En tiedä onko tuollaista halua. Valmista kykyä heiltä tuskin löytyy.
Klikkaa laajentaaksesi...
Edelleen suoraan sanottuna minusta "Pohjanmaa" olisi heille oiva ratkaisu. Oikea taistelualus, kompaktimpi ja edullisempi kuin 7000 - 8000 tn alukset. Ja Tanskankin pääsuunnaksi Itämeri ennemmin kuin Pohjois-Atlantti. Eikö Saksa, Hollanti, Belgia, Norja, UK, USA, Kanada ja Ranska saa sitä tosiaan hoidettua?
 
-TripleX- kirjoitti:
Jenkkien ensimmäisestä jäänmurtajasta lähes viiteen vuosikymmeneen on tehty tilaus Pascagoulan telakalle.
Klikkaa laajentaaksesi...
Tilaus tästä ja kakkoslaivastakin on ollut jo vuosia. Tämä on lupa tuotannon aloitukseen. Alukseen tulevat Azipod-ruoripotkuritkin on jo toimitettu Jenkkeihin.

Pascagoulassa on kaksi telakkaa, joten puhutaan yrityksistä nimellä. Aluksen rakentaa siis Bollinger, joka osti alkuperäisen tilauksen saaneen VT Halterin joku vuosi takaperin. Naapurissa sijaitseva Ingalls olisi murtajan jo rakentanut.

Täsmennetään vielä, että kyseessä on ensimmäinen "raskas" murtaja viiteenkymmeneen vuoteen. Jenkeissä rakennettiin viimeksi iso rannikkovartioston murtaja 90-luvulla ja iso kaupallinen offshore-murtaja, jonka USCG vastikään osti, 2010-luvun alussa.
 
Sinun täytyy kirjautua vastataksesi.
Back
Top