-TripleX-
Respected Leader
Tanskalla on Grönlanti, asettaa vähän erilaiseen asemaan punnukset.
Merivoimien kehitysnäkymät
- Viestiketjun aloittaja Museo
- Aloitus PVM
Tanskalla on Grönlanti, asettaa vähän erilaiseen asemaan punnukset.
Jopuni
Ylipäällikkö
Fäärsaaret kuuluu kans Tanskalle
Sinne on ihan eri partioalukset, mutta voi se sinällään hiukan vaikuttaa asiaan...
Ehkä tekeillä on erityisolosuhdealus hommaan kuin hommaan?
Tanskalaisilla? Juu, se Grönlannin partiointi on aika ainutlaatuista kyllä ja niillä on siihen parikin alus-luokkaa, vanhat Thetikset (taitaa poistua kohta) ja Knud Rasmussen-luokka. Kummassakin alusluokassa on muuten 76 mm tykki antamassa hiukan pontta radiolla annetulle viestille: "Keltaisen sabotaasialus, tässä Tanskan laivaston...." Kieltämättä kuitenkin hiukan rajoittuneita ne kyvyt ovat, Thetis pystyi joskus ottamaan jopa Harpoonit, jos muistan oikein. No, sentään lentokansi hangaareineen on. Sen merkityksen ymmärtäminen ja että mitä sen avulla voi oikeastaan tehdäkään, ei ole vielä Suomessa auennut. No, kyllä se vielä tapahtuu kunhan lentolisiä koko uransa kadehtineet jäykät vanhat meriupseerit poistuu rivistä.
Muuten on vähän semmoinen "tanskalainen" homma, kuten kuvista näette, sukat jalassa, näyttöjä sikin sokin, puurakenteita jne jne jne... hmmmm. Ei näin.
Thetis class Ocean Patrol Frigate Royal Danish Navy KDM
thetis class ocean patrol frigate hdms triton vaedderen hvidbjornen royal danish navy stanflex
www.seaforces.org
Kuitenkin Suomen olisi pitänyt järjestää merivartiosto samalla tavalla, osaksi laivastoa ja aseistaa alukset kunnolla. Nih.
Tanskalaisesta hommasta tulee mieleen USNI:n Proceedingsissa muinoin ollut juttu. Siinä joku jenkkiupseeri taivasteli miten tanskalaiset voivat toimia vähintään yhtä tehokkaasti kuin US Navyn alus, vaikka ukot kulkee laivalla parta ajamatta, paita auki ja varvastossut jalassa. Miehistö vieläpä sujuvasti sinuttelee upseereita. En siis väitä että tuo olisi mikään tehokkaan toiminnan pääsääntö, saati tavoitetila, mutta kirjoituksesta paistanut syvä järkytys nosti hymyn huulille. Hommia voi tehdä monella tavalla eikä housunprässien terävyys aina olekaan kaikki kaikessa. Oli helppo kuvitella tämän nuoren upseerin hämmästys, kun oli mennyt vaihtoon tanskalaisalukselle.
Museo
Kenraali
Seuraavista sotavaltion tilauksista on Suomessakin kilpailemassa kaksi suurta kotimaista sotalaivatelakkaa eli Uudenkaupungin työvene ja Teijon telakka…
Voipi siinä niinkin käydä. Mutta olisi se kyllä todella harmi, nyt kun suurella vaivalla ja rahalla opeteltu homma uudelleen... Kyllä pitäisi maalla olla hiukan STRATEGISTA ajattelua. Mutta eihän sitä Suomella ole, se on niin nähty.
Eli se, mitä minä tarkoitan on se, että Hamina-luokan seuraajan suunnittelu aloitetaan nyt. Yksi vaihtoehto on jopa Pohjanmaitakin suurempi alusluokka, jossa on 2 alusta sekä 6 pienen taisteluveneen yhdistelmä lisättynä 4 helikopterilla. Rakentaminen tapahtuisi 2030 - 2036.
Samoin uudet jäänmurtajat rakennetaan laivastolle, siten, että niillä on selvä merisotilaallinen tehtävä jäänmurtokauden ulkopuolella ja mahdollisessa kriisitilanteessa. Jäänmurto-ominaisuudet voisi olla semmoiset, että ne soveltuvat Suomenlahden olosuhteisiin, siinä samalla kun väliä pidetään auki, vahditaan myös maisemaa ja toimitaan Pohjanmaa-luokan tukialuksena, jne jne... Mutta arvaanpa, että olen hyvin yksin tämän vision kanssa. Ehkä se ymmärretään sitten kuoltuani...
Museo
Kenraali
Kotimainen sotalaivatelakka vaatisi että tilaukset keskitettäisiin ja ne olisivat jatkuvia. Suomella olisi varaa ehkä noin kymmeneen (?) oikeaan isompaan sotalaivaan. Jotta homma toimisi niin alukset pitäisi uusia alle parin vuosikymmenen välein ja saada vielä vientikauppoja lisäksi aikaan. Teoriassa kai mahdollista mutta tuskin Suomessa.
Perämerellä ei skenaariossasi tarvita enää jäänmurtoa?
Suomi-Ruotsi-Tanska -akselilla voitaisiin ylläpitää sotalaivatelakkaa. Tämä varmasti sopii kaikille kolmelle sillä ehdolla, että saavat ko. telakan itselleen.
Enhän minä niin sanonut, enkä mitään sinnepäinkään. Mistä ihmeestä tuon tempaisit. On se jännä kuinka pahantahtoisesti joidenkin pitää aina tulkita kaikki...
Sinne Perämerelle ja Merenkurkun maastoon on nuo oikeat isot murtajat sitten. Nythän pitää nimenomaan korvata se pienin ja heikoin murtaja. Voimakkaimmat murtajat ovat sen verran tuoreita, ettei niiden korvaaminen tapahdu ihan äkkiä.
Tämä nimenomaan pitäisi suunnitella strategisella tasolla. Laatia aikajana, milloin on aina sota-aluksen uudisrakenteen aika. Ja milloin on MLU:n aika. Milloin rakennetaan uusi vartiolaiva ja milloin se taas peruskorjataan. Milloin rakennetaan jäänmurtaja tai tutkimusalus. Milloin olisi saatava vientikauppa. Kaikenkaikkiaan tähän skeneen sopivia valtion aluksia on lähes 35 kpl... Jos aluksen elinkaari on 30 vuotta sisältäen yhden 2 vuotta kestävän MLU ja aluksen suunnittelu ja rakentaminen kestää keskimäärin esim 5 vuotta (ensilinjan taistelualus 6 vuotta, pienempi apu-alus tai vartiolaiva puolestaan 3 - 4 vuotta), niin tästä voidaan laskea montako "laivanrakennusvuotta" sisältyy tiettyyn ajanjaksoon.
Edellä sanotun perusteella arvioin, että yhdelle telakalle olisi kyllä töitä niiden kunnollisella suunnittelulla ja laatimalla selkeä Suomen valtion meristrategia.
Ei tietenkään onnistu, koska jokainen ministeriö haluaa säilyttää omat byrokraattinsa jne jne... Mutta ensiaskeleena olisi Merivartioston ja jäänmurtajien siirtämisestä Merivoimiin. Organisoitaisiin koko homma uudelleen siten, että kaikki toiminnot lopulta voittavat, mutta eniten maanpuolustuskyky ja maan talous. Ymmärrän toki, ettei käy...
Myönnän, että menin tulkinnassani ehkä liian pitkälle.
Voimaa ollaan ymmärtääkseni korvaamassa hieman isommalla B-luokan jäänmurtajalla, jonka voisi alkutalvesta lähettää myös Perämerelle. Alus tulee kuitenkin olemaan selkeästi pienempi kuin isommat A-luokan murtajat, joista 50-vuotiaan Urho-luokan korvaaminen pitäisi myös käynnistää välittömästi.
Jäänmurtajia yritettiin siirtää laivaston alaisuuteen viimeksi 70 vuotta sitten ja vituix män. Kuinkahan tänä päivänä onnistuisi? Ilmapiiri on toki erilainen viimeistään NATO-jäsenyyden myötä, mutta Merimies-Unioni voi silti harata vastaan.
Tekniseltä kantilta sotilaallisten toimintakykyjen sisällyttäminen jäänmurtajaan onnistuu tiettyyn pisteeseen asti varsin helposti. Varmaankin ensiksi pitäisi määrittää, mitä aluksilla halutaan tehdä, ja sen jälkeen katsoa, voidaanko se saada aikaan aluksen vaarantamatta alusten ensisijaista tehtävää eli kauppalaivojen avustamista. Ase- ja sensorilavettina jäänmurtaja on joka tapauksessa huono, mutta isoon runkoon mahtuu kaikenlaista huolto- ja tukitoimintaa mahdollistavaa. Ehkä miinojenkin pudottaminen onnistuisi.
Voimaa ollaan ymmärtääkseni korvaamassa hieman isommalla B-luokan jäänmurtajalla, jonka voisi alkutalvesta lähettää myös Perämerelle. Alus tulee kuitenkin olemaan selkeästi pienempi kuin isommat A-luokan murtajat, joista 50-vuotiaan Urho-luokan korvaaminen pitäisi myös käynnistää välittömästi.
Jäänmurtajia yritettiin siirtää laivaston alaisuuteen viimeksi 70 vuotta sitten ja vituix män. Kuinkahan tänä päivänä onnistuisi? Ilmapiiri on toki erilainen viimeistään NATO-jäsenyyden myötä, mutta Merimies-Unioni voi silti harata vastaan.
Tekniseltä kantilta sotilaallisten toimintakykyjen sisällyttäminen jäänmurtajaan onnistuu tiettyyn pisteeseen asti varsin helposti. Varmaankin ensiksi pitäisi määrittää, mitä aluksilla halutaan tehdä, ja sen jälkeen katsoa, voidaanko se saada aikaan aluksen vaarantamatta alusten ensisijaista tehtävää eli kauppalaivojen avustamista. Ase- ja sensorilavettina jäänmurtaja on joka tapauksessa huono, mutta isoon runkoon mahtuu kaikenlaista huolto- ja tukitoimintaa mahdollistavaa. Ehkä miinojenkin pudottaminen onnistuisi.
Huoltoaluksen yhdistäminen pitäisi onnistua kohtuu kivuttomasti (vaatii vain HYVÄÄ suunnittelua) ja miinoitus voisi sopia niille hyvin. Irtoaisi fregatit varsinaisiin sotatoimiin.
Varsinaisia asejärjestelmiä on tosiaan haastavaa sijoittaa ihan minne vain. Ne vaatii niin paljon muuta infraa... joku omasuojakyky ehkä.
Nyt olisi poliittinen ilmapiiri ihan toinen. Tässä maassa jos kysytään tälläisissä strategisissa kysymyksissä lupaa Merimiesunionilta niin ollaan kyllä hävitty tämä sota... Se on Eduskunta kun päättää.
Jäänmurtajien siirtäminen laivaston alaisuuteen 1950-luvulla oli vastaus Wällärin jäänmurtajalakkoihin. Vastatoimena Merimies-Unioni kielsi miehittämiään aluksia seuraamasta "sotalaivaa" ja kauppalaivat jäivät jäätyviin satamiin itäisellä Suomenlahdella. Ehkä vastaavaa ei tosiaan tapahtuisi enää 2020-luvulla.
Toisaalta onko tähän todellista tarvettakaan, koska valtion aluksina nykyisetkin jäänmurtajat voidaan siirtää kriisitilanteessa merivoimien alaisuuteen? Kuinka "sotalaiva-jäänmurtaja" edes miehitettäisiin? Merivoimilla ei ole jäänmurto-osaamista ja nykyisten jäänmurtajien miehistöt eivät välttämättä ole halukkaita siirtymään leijonalipun alle.
Toisaalta onko tähän todellista tarvettakaan, koska valtion aluksina nykyisetkin jäänmurtajat voidaan siirtää kriisitilanteessa merivoimien alaisuuteen? Kuinka "sotalaiva-jäänmurtaja" edes miehitettäisiin? Merivoimilla ei ole jäänmurto-osaamista ja nykyisten jäänmurtajien miehistöt eivät välttämättä ole halukkaita siirtymään leijonalipun alle.
Eli jäisivät mieluummin työttömiksi kuin palvelisivat siviiliviroissa Merivoimissa? Kova on kyllä aatteen palo jos näin on. Varsinkin kun vakinaisen viran edut ovat nykyisiä työsuhteita huomattavasti paremmat.
Mitä osaamiseen tulee, ensin nykyinen päällystö tietenkin jatkaisi ja yhdistäminen tapahtuisi vaiheittain. Se jäänmurtajan käsittelyn oppiminen ei todennäköisesti ole sen vaikeampaa kuin nykyisetkään meriupseerien oppimat asiat. Itse asiassa päinvastoin luulen. Merivoimilla on monia jäissä operoimaan kykeneviä aluksia ja ne ovat kyenneet liikkumaan jääolosuhteissa kymmeniä vuosia.
Vaikea kuvitella, että merivoimilla olisi merkittävästi kokemusta sellaisista asioista, joihin heidän kalustonsa ei edes kykene. Nykyaikaisen avustusjäänmurtajan tehokas operointi kun on paljon muutakin kuin pelkkää "liikkumista jääolosuhteissa".
En tietenkään voi puhua muiden puolesta ja työskentelen joka tapauksessa aivan eri alalla, mutta jos minun pitäisi valita huonompien työehtojen ja seuraajan kouluttamisen välillä, todennäköisesti valitsisin kolmannen vaihtoehdon eli kuukauden irtisanomisajan, toivottaisin onnea valitulla tiellä ja jatkaisin kilpailevan liikennöitsijän leivissä.
Kyllä Suomen talvimerenkulkujärjestelmä varmasti aikanaan tällaisestakin mullistuksesta toipuisi, mutta en jaksa uskoa, että se olisi kaiken vaivan arvoista. Mitä käytännön hyötyä on siitä, että jäänmurtajat operoisivat jo rauhanaikana laivaston alaisuudessa?
Alalla ei ole mitään kilpailua. Eikä pidä ollakaan. Jäänmurron kanssa on sekoiltu jo liian pitkään. Se maksaa minkä maksaa ja sillä selvä. Etu, mikä saavutettaisiin, olisi lopulta sekä aluskaluston että miehistöjen tehokkaampi käyttö ja murtajien muuttaminen pitkällä aikavälillä palvelemaan myös sotilaallisia käyttötarkoituksia. Ainakin jossain määrin. Tulevaisuudessa voitaisiin nähdä myös hiukan raskaamminen aseistettu murtaja vaikka ensin kannattaisi aloittaa tukitoiminnoilla ja esim miinoittamisella.
Suomi on merimaa, mutta nyt näemme, kuinka rajallinen on voimaviranomaisten merellinen kapasiteetti. Esim jonkinlaiseen aseelliseen vaikutukseen kykevät jääolosuhteissa liikkumaan pystyvät alukset ovat kaksi (2) Hämeenmaa-lk:n miinalaivaa!!! Jäissä liikkuvat "vartio"laivat ovat lähinnä avomerhinaajan ja äljyntorjunta-aluksen risteytyksiä kuin oikeita vartiolaivoja.
Juu, on selvää ettei mikään uusi idea Suomessa kelpaa, vanhat jäärät pitää kiinni saavutetuista "eduista" ja joko enemmän tai vähemmän kuvitelluista luonnovakioihin verrattavista reviirirajoista. En uskokaan tämän idea toteutuvan koskaan, älä siis ole murheellinen.
Enkä monen muunkaan idean. Suomi kyntää todella syvällä innovatiivisuuden ja pitkän tähtäyksen ajattelun puutteen suossa.
Jopuni
Ylipäällikkö
Minusta nuo isot ja kömpelöt jäänmurtajat sopivat huonosti miinoittamiseen.
Ja eikös noita jäänmurtajia ole vuokrattu kesäksi öljykentille?
Muuten hyvä ajatus.