Merivoimien kehitysnäkymät

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Museo
  • Aloitus PVM Aloitus PVM
Kiinnitys on sota-aluksessa triviaalimpi juttu, kun ei tarvitse satoja tai tuhansia kontteja repiä koko ajan irti/kiinni.
Sodassa (ei logistiikka) kontin hyöty on lähinnä standardikokoinen "kappale". Tämä se helpoin osuus ja sitten alkaa se muu standardointi...

Toi ideoimani kiinnityshän ei muuta kontissa mitään, vaan ainostaan poistaa twist-lockin ja vaatii manuaalisen passauksen.
Niin, twist-lockpesät, vai miksi niitä sanotaankaan, voi olla siinä koko ajan, silti tuollaisen tarkkuuden vaatima järjestelmä kiinnitetään paikalleen hiukan eri menetelmällä. Kontin voi ottaa lukkoihin koska vaan, jos siinä paikalla ei ole muuta.
 
Turkki on vuoden alussa lisännyt kolme laivaa tilaukseen ja työn alle.

Yksi 80 m 2700 t AIP sukellusvene
Yksi 127 m ja 8300 t hävittäjä
Yksi 285 m ja 60000 t lentotukialus


Yhteensä Turkilla on 31 laivaa telakoillaan työn alla ja tuossa ei ole mukana edes laivat joita tekee mm. Ukrainalle ja Portugalille.

Missä vaiheessa Turkin merivoimat ovat vahvemmat kuin Venäjällä? Telakkateollisuus taitaa jo olla parempi suorituskyvyltään.

 
Turkki on vuoden alussa lisännyt kolme laivaa tilaukseen ja työn alle.

Yksi 80 m 2700 t AIP sukellusvene
Yksi 127 m ja 8300 t hävittäjä
Yksi 285 m ja 60000 t lentotukialus


Yhteensä Turkilla on 31 laivaa telakoillaan työn alla ja tuossa ei ole mukana edes laivat joita tekee mm. Ukrainalle ja Portugalille.

Missä vaiheessa Turkin merivoimat ovat vahvemmat kuin Venäjällä? Telakkateollisuus taitaa jo olla parempi suorituskyvyltään.

Turkin merivoimat ovat jo vahvemmat kuin Venäjän merivoimat ko alueella.
 
Venäläisetkin ovat tämän huomanneet ja siksi rakennuttaneet vime vuosina yhtä sun toista Turkissa.

Kaksi RoRo-laivaa sekä kelluvan telakan?

Tuossa mielessä me ei voida oikein kiviä heitellä.

ChatGPT löysi nämä laivat valmistetun Venäjälle ja itse löysin kaksi RoRo-laivaa.

Since 2014, Finnish and Turkish shipyards have constructed several vessels for Russian clients, particularly focusing on icebreakers and ice-capable ships. Notable examples include:

Finnish Shipyards:

Vitus Bering and Aleksey Chirikov: Delivered by Arctech Helsinki Shipyard in 2012 and 2013, respectively, these icebreaking supply vessels were built for Russia's largest shipping company, Sovcomflot, to support operations in the Sakhalin-1 Arkutun-Dagi oil and gas field.

Murmansk: A Project 21900M icebreaker constructed by Arctech Helsinki Shipyard and delivered in December 2015. This vessel was part of Russia's efforts to renew its icebreaker fleet and enhance its Arctic capabilities.

Thetis: Originally operated by Finnish company Alfons Håkans, this icebreaker was sold in July 2023 to a Hong Kong-based company. The vessel was subsequently transported to St. Petersburg, Russia, for repairs.


Turkish Shipyards:

Floating Dry Dock: In 2023, Turkey agreed to build a floating dry dock with a 30,000-ton capacity for Russia. This facility is intended to support the construction of a new generation of icebreakers, addressing challenges in Russia's shipbuilding industry.


It's important to note that following Russia's invasion of Ukraine in 2022, international sanctions have significantly impacted shipbuilding collaborations with Russia. Many projects have been halted or canceled due to these geopolitical developments.

The information provided is based on available sources up to January 2025. Due to the dynamic nature of international relations and sanctions, the status of shipbuilding projects may change.
 
Kaksi RoRo-laivaa sekä kelluvan telakan?

Tuossa mielessä me ei voida oikein kiviä heitellä.
Vedenjakaja tässä on helmikuu 2022. Esimerkiksi vielä maaliskuussa laskettiin Turkissa ison jäätämurtavan pelastusaluksen köli:


Tosin rehellisyyden nimissä täytyy todeta, että jäänmurtajan rakentaminen näyttää sittemmin pysähtyneen.

Toiselta turkkilaistelakalta alihankituista kahdesta pienemmästä jäänmurtajasta ei niistäkään ole kuulunut sittemmin mitään.

Kuitenkin tuo Turkissa rakennettu ydinmurtajien telakointiin tarkoitettu uiva telakka luovutettiin viime vuonna, eli projekti ei keskeytynyt sodan takia, toisin kuin tuo juuri ennen sotaa Suomesta tilattu jäänmurtajahanke.
 
Viimeksi muokattu:
Missä vaiheessa Turkin merivoimat ovat vahvemmat kuin Venäjällä? Telakkateollisuus taitaa jo olla parempi suorituskyvyltään.

Turkin telakkateollisuus on hyvinkin vakuuttava toisin, kuin itänaapurimme. Eli edellytykset on.
 
Uudenkaupungin Työvene mukana konsortiossa virolaisen Baltic Yactsin kanssa, konsortio toimittaa 80 metrisen aluksen Belgiaan. Tilaus sisältää option toisesta aluksesta. Kappalehinta vähän yli 54 miljoonaa. Onkohan tuo alustyyppi joku luotsien tukialus?

 
Uudenkaupungin Työvene mukana konsortiossa virolaisen Baltic Yactsin kanssa, konsortio toimittaa 80 metrisen aluksen Belgiaan. Tilaus sisältää option toisesta aluksesta. Kappalehinta vähän yli 54 miljoonaa. Onkohan tuo alustyyppi joku luotsien tukialus?

On, ei mitään tekemistä merivoimien kanssa.
 
Södermanland-lkan suve on tulossa lähivuosina uransa päätökseen Ruotsissa. Siinä voisi olla miehitettyjen sukellusveneiden uusi alku merivoimissa. Vaikka jonkinlaisella vuokrasopimuksella, johon kuuluisi myös huolto ja tukitoimintaa.

Södermalmland alkaa olemaan vaan oikeasti niin helvetin vanha vehje, että sen pinnalla (tai sen alla) pysyminen rupeaa olemaan ihan relevantti ongelma jo normaalisti hankalan sukellusveneiden huolto-ohjelman lisäksi. Ehkä tuollaisesta riittäisi hetkellisesti miehistöjen koulutukseen, mutta suuren osan siitäkin varmaan ihan satamassa ympäristötotutteluna. Sotaan tuolla ei enää 5-10v sisällä halua välttämättä lähteä.

Jos Suomi haluaa sukellusveneen, niin niitä pitäisi olla ihan operatiivisten syiden takia se kolme kappaletta. Käytettyjen markkinoilla oikeasti relevanttina näkyy lähinnä alkupään U-212A:t jotka jollain NFS/CD tuomilla modifikaatioilla voisivat olla "top of the line" sotakampetta ainakin 20-vuotta. Näiden osalta pidän täysin mahdollisena myyntiintulon jos ja kun Saksa tilaa 9kpl CD varianttia.
 
Södermalmland alkaa olemaan vaan oikeasti niin helvetin vanha vehje, että sen pinnalla (tai sen alla) pysyminen rupeaa olemaan ihan relevantti ongelma jo normaalisti hankalan sukellusveneiden huolto-ohjelman lisäksi. Ehkä tuollaisesta riittäisi hetkellisesti miehistöjen koulutukseen, mutta suuren osan siitäkin varmaan ihan satamassa ympäristötotutteluna. Sotaan tuolla ei enää 5-10v sisällä halua välttämättä lähteä.

Jos Suomi haluaa sukellusveneen, niin niitä pitäisi olla ihan operatiivisten syiden takia se kolme kappaletta. Käytettyjen markkinoilla oikeasti relevanttina näkyy lähinnä alkupään U-212A:t jotka jollain NFS/CD tuomilla modifikaatioilla voisivat olla "top of the line" sotakampetta ainakin 20-vuotta. Näiden osalta pidän täysin mahdollisena myyntiintulon jos ja kun Saksa tilaa 9kpl CD varianttia.
Sukellusveneaselajin luominen Suomen Merivoimille on lähes ylivoimainen tehtävä. Nyt kun eräitä asioita on tullut seurattua. Vielä 1990-luvulla se olisi ehkä ollut mahdollista, jos rahat olisi silloin löydetty.

Yksikään maailmalta löytyvä sotilassukellusvene ei täytä MARPOL -ympäristömääräyksiä, niiden laitteet ei noudata konedirektiiviä, alus ei täytä asetusta laivaväen työturvallisuudesta, ei työturvallisuuslakia, vessavedet menee suoraan mereen, pesuvedet myös, ei katalysaattoreita koneissa jne jne jne Ei onnistu enää sääntö-Suomessa niin helposti!
 
Sukellusveneaselajin luominen Suomen Merivoimille on lähes ylivoimainen tehtävä. Nyt kun eräitä asioita on tullut seurattua. Vielä 1990-luvulla se olisi ehkä ollut mahdollista, jos rahat olisi silloin löydetty.
En nyt ihan pysty itse erottamaan miksi se olisi nyt vaikeampaa vuonna 2025 kuin 1995. Merivoimien hankintaorganisaatio on paljon paremmalla tasolla, asenteet ovat todella enemmän "myönteisiä" ja vähemmän YAA henkisiä, sukellusveneiden hinnat ovat oikeasti ihan "kohtalaisia", sekä rahaa hankinnoille on nyt kerjättävissä enemmän kun itsenäisyyden aikana koskaan.

Pidän toki itsekkin sukellusveneaselajin luomista melko epävarmana, mutta en todellakaan mahdottomana tai ylivoimaisena tehtävänä. Kyse on lähinnä rahallisista resursseista. Innokkaita tekijöitä ja toteuttajia meiltä kyllä löytyy sieltä mistä kuuluukin...
 
En nyt ihan pysty itse erottamaan miksi se olisi nyt vaikeampaa vuonna 2025 kuin 1995. Merivoimien hankintaorganisaatio on paljon paremmalla tasolla, asenteet ovat todella enemmän "myönteisiä" ja vähemmän YAA henkisiä, sukellusveneiden hinnat ovat oikeasti ihan "kohtalaisia", sekä rahaa hankinnoille on nyt kerjättävissä enemmän kun itsenäisyyden aikana koskaan.

Pidän toki itsekkin sukellusveneaselajin luomista melko epävarmana, mutta en todellakaan mahdottomana tai ylivoimaisena tehtävänä. Kyse on lähinnä rahallisista resursseista. Innokkaita tekijöitä ja toteuttajia meiltä kyllä löytyy sieltä mistä kuuluukin...
Kts luettelemani byrokraattiset esteet.

Vielä 1990-luvulla oli mahdollista sota-aluksella olla noudattamatta esim siviili-työturvallisuusmääräyksiä.

Merivoimien budjetin pitäisi kaksinkertaistua ja erilaisen erikoishenkilöstön määrä n. 200 - 300 henkilöllä, jotta sukellusveneitä voitaisiin alkaa kuvitella...

Odotan pelolla myös seuraavan taistelupanssarivaunun valintaa - takuulla ei löydy kaikkia pykäliä täyttävää vaunua maailmalta. Ne kun tehdään taistelukentälle, ei pikkubyrokraattien pykälänviilauksen kohteeksi. Suomesta on tullut aivan mahdoton paikka tehdä enää yhtään mitään. Miksi luulet taloutemme taantuvan jo kohta 17 vuotta peräjälkeen? Me ollaan sekin IHAN ITSE TEHTY.
 
Back
Top