Merivoimien kehitysnäkymät

[J0h1F]

Rantapyssy oli ja meni. Mitään merimaalikranaattiprojektia ei varmasti enää käynnistetä. Itseliikkuva 130TK olisikin hykerryttävä näky

130 53 TK:han kehitettiin itse asiassa Tampellan ja Soltamin kehittämän universaalin panssarihaupitsin tornin L-72 pohjalta. Yhtenevä muotokieli näkyy vielä vanhoissa kuvissa pinnoittamattomista tornikanuunoista

 

[Commander]

Miten olisi tuon uuden patoputkimoottorilla varustetun Nammon 155 mm kranaatin kanssa? Sopivan liikkuvalle pyöräalustalle kelpaavat 155 mm tykit, niillähän voisi sitten tukea myös rannikkojoukkojen taistelua.

Meiltä vain puuttuu se sopiva, operatiivisen ja taktisen liikkuvuuden omaava lavetti. Käytännössä yhden tuliyksikön (tykistö, heitin tai ohjus) hinta on vuoden 2018 rahassa noin 50 meur. Kantaman puolesta kysymykseen tulevat vain tykistö- tai ohjusjärjestelmät.

 

[Commander]

Ajattelen että ranta-Spike korvataan koska Merivoimat on ilmaissut näin tapahtuvan. Olettama siitä että kyse on nimenomaan korvaamisesta, eikä päivittämisestä, perustuu myös tarpeeseen paikata tornikanuunojen jättämä aukko. RO:lta loppuu potku tuossa hommassa.

Rinnakkaisten järjestelmien ylläpito on meillä aina epätodennäköistä, vaikka kuvailemasi RO:n päivitys uuden järjestelmän rinnalle on sekin periaatteessa mahdollinen.

Siihen mikä tuo uusi järjestelmä olisi ei ole yksiselitteistä vastausta, tai ilmeistä valintaa. Polyphem olisi ollut mainio järjestelmä tähän tarkoitukseen.

Tulevaisuuden rannikko-ohjus lienee Polyphemin kaltainen, tuplakantamalla ja ilman kuituohjausta. Spike NLOS on tällä hetkellä hyvä verrokkijärjestelmä, vaikka kantama onkin vaatimaton.

 

[JR49]

Saattoi siinä sellainenkin ulottuvuus olla, että resursseja haluttiin suunnata uudelleen. Olihan se joka tapauksessa perusteltua, joten isoa vahinkoa ei tullut

Kuulostaa pikemminkin strategisen mittaluokan virheeltä. Toki Merivoimien perinteenä on selitellä ja peitellä mokat parhain päin.
Ennen oli rantamaalla tukuttain jalkaväkiprikaateja orgaanisine tykistöineen auttamassa torjunnassa. Nyt taitaa tilanne olla toisin.
Liikkuvalla rannikkotykistöllä olisi ollut kalusto ja osaaminen, jolla tukea rannikkojoukkojen taistelua maalla. Aika käytännöllinen osaaminen näin amatöörin silmiin, voi ampua maalle ja merelle, jos niikseen tulee.

 

[Kyylä]

Kuulostaa pikemminkin strategisen mittaluokan virheeltä. Toki Merivoimien perinteenä on selitellä ja peitellä mokat parhain päin.
Ennen oli rantamaalla tukuttain jalkaväkiprikaateja orgaanisine tykistöineen auttamassa torjunnassa. Nyt taitaa tilanne olla toisin.
Liikkuvalla rannikkotykistöllä olisi ollut kalusto ja osaaminen, jolla tukea rannikkojoukkojen taistelua maalla. Aika käytännöllinen osaaminen näin amatöörin silmiin, voi ampua maalle ja merelle, jos niikseen tulee.

130K-kalusto tuli KT:nkin puolella jo tiensä päähän. Lisäksi silloisen moottoroidun ( mutta raskasliikkeisen ) RT:n olemassaolon oikeutus tuli lähinnä maihinnousun torjunnasta. Kuka sellaisen nykyään tekisi? Kyseessä oli tilaisuuden tullessa 90-luvulla rakennettu järjestelmä, joka olisi ollut perusteltu 60/70/80-luvuilla.

Se mistä itse olen huolissani on liikkuvien taisteluosastojen raskas tulituki, jota ei tällä hetkellä käytännössä ole ja jota ei voi ohjuksilla suorittaa. Muutamille kanuunoille olisi siis edelleen käyttöä, mutta niillä pitäisi olla hyvä taktinen liikkuvuus ja pitkä kantama. Jos tapellaan muualla kuin Kaakonkulmalla ei Maavoimien tykistöä todennäköisesti ole paikalla. Veneasenteinen heitin olisi jotain, muttei sekään tykistön veroinen tuki.

 

[Commander]

Söikö Merivoimat rannikkotykistön vain pitääkseen yllä resursseja pitää paattinsa kellumassa? Ja nyt sitten ihmetellään, että rannikkojoukoille ei olekaan olemassa tarpeeksi tykistön tulitukea?
Nimittäin Ove Enqvistin kirjoja lukemalla selviää, että sotavuosia RT:n suurimpia ansioita oli maarintaman taistelijoille annettu massiivinen tulituki. Toivottavasti kyky on olemassa, edelleen.
Ja nyt en kaipaa tornikanuunoita takaisin.
@Commander @Kyylä

Ei syönyt merivoimat rannikkotykistöä, vaan puolustusvoimat asettamalla jostain syystä merivoimille tarkat rajat SA-vahvuudesta. Ja patteristot olivat aikamoisen vahvoja henkilöstön suhteen - +700 taistelijaa per PSTO. Muutoinkin oli kyseenalaista, että merivoimat tuotti ja ylläpiti noin kymmenen RT-patteristoa ensisijassa meriammuntoja varten. Näennäisestä liikkuvuudesta huolimatta järjestely oli aika raskas, eikä niin kovin halpakaan.

Sotavuosien tulituki maataisteluille selittyy yksinkertaisesti silloisen RT:n pääsääntöisesti järeällä kalustolla ja sen kantamalla.

 

[Commander]

130K-kalusto tuli KT:nkin puolella jo tiensä päähän. Lisäksi silloisen moottoroidun ( mutta raskasliikkeisen ) RT:n olemassaolon oikeutus tuli lähinnä maihinnousun torjunnasta. Kuka sellaisen nykyään tekisi? Kyseessä oli tilaisuuden tullessa 90-luvulla rakennettu järjestelmä, joka olisi ollut perusteltu 60/70/80-luvuilla.

Se mistä itse olen huolissani on liikkuvien taisteluosastojen raskas tulituki, jota ei tällä hetkellä käytännössä ole ja jota ei voi ohjuksilla suorittaa. Muutamille kanuunoille olisi siis edelleen käyttöä, mutta niillä pitäisi olla hyvä taktinen liikkuvuus ja pitkä kantama. Jos tapellaan muualla kuin Kaakonkulmalla ei Maavoimien tykistöä todennäköisesti ole paikalla. Veneasenteinen heitin olisi jotain, muttei sekään tykistön veroinen tuki.

Ensimmäinen kappale pitää täysin paikkansa, ja huoleen tulituesta voisin sarkastisesti todeta: Onneksi niitä liikkuvia taisteluosastoja ei ole järjettömän montaa. Ja jos esim A-maan joukkojen tueksi ei kyetä asettamaan JOINT-hengessä yhtään tuliyksikköä maavoimien puolelta, niin sitten asia ei ylipäätänsä ole puolustusvoimallisesti kovinkaan tärkeä

 

[JR49]

Muutoinkin oli kyseenalaista, että merivoimat tuotti ja ylläpito noin kymmenen RT-patteristoa ensisijassa meriammuntoja varten.

Tuntuu vaan vahvalta suorituskyvyltä. Kun tuolla Hangonkin suunnalla näytetään aina harjoiteltavan samaan aikaan kun naapuri seilaa maihinnousualuksillaan pitkin Suomenlahtea.
Jos nykyiseen turvallisuustilanteeseen peilaten pitäisi tehdä rajauksia SA-vahvuuteen, niin jotenkin tuntuu, ettei kaikesta RT:n suorituskykystä luovuttaisi samalla tapaa kuin miten oikeassa elämässä kävi.

 

[Passi]

RT:n olemassaolon oikeutus tuli lähinnä maihinnousun torjunnasta. Kuka sellaisen nykyään tekisi?

Kuulostaa samalta kuin että Ardennien metsien läpi ei voi tulla meknisoiduilla joukoilla.

 

[KymJP2K]

Tulevaisuuden rannikko-ohjus lienee Polyphemin kaltainen, tuplakantamalla ja ilman kuituohjausta. Spike NLOS on tällä hetkellä hyvä verrokkijärjestelmä, vaikka kantama onkin vaatimaton.

Polyphem on yli 100kg painoluokassa, Spike NLOS 70kg/ohjus. Liikkuvat autolla. Toisekseen suomen rannikolla kuorma-autosta ammuttuna 25km kantomatka aivan liian vähän. Eikös silloin ole ihan sama vaikka järjestelmä on NSM 400kg/160km luokassa, kun se liikkuu kevyt kuorma-autolla joka tapauksessa?

"Ranta-spike" taas kulkee rantajalkaväellä kannossa. Tähän hommaan (syöksypulkkien ja pikkukippojen torjunta) on Spike on suhteellisen moderni. En ihan heti keksi mikä järjestelmä on saaristoluodolle parempi (olettaen että hakupää yms toimii merellä oikein).

 

[Commander]

Tuntuu vaan vahvalta suorituskyvyltä. Kun tuolla Hangonkin suunnalla näytetään aina harjoiteltavan samaan aikaan kun naapuri seilaa maihinnousualuksillaan pitkin Suomenlahtea.
Jos nykyiseen turvallisuustilanteeseen peilaten pitäisi tehdä rajauksia SA-vahvuuteen, niin jotenkin tuntuu, ettei kaikesta RT:n suorituskykystä luovuttaisi samalla tapaa kuin miten oikeassa elämässä kävi.

Olet oikeassa siinä, että kyseessä oli kohtuullisen vahva suorituskyky - ainakin paperilla 10x18 + 1x12 putkea kuulostaa hyvältä, mutta pääosalta puuttuivat vetäjät ja a-tarvikeajoneuvot, mittaus- ja viestikalusto, maastouttamisjärjestelmät oli vain neljällä patteristolla jne jne...

Samalla ajanjaksolla maavoimat menettivät 14 JVPR, 1 RPR, 10 JPR ja 2 PSPR, jäljelle jäi vain pari kolme valmiusprikaatien tuottamaa operatiivista prikaati ja taisteluosastoja. Ed suhteutettuna rannikkotykistöpatteristojen härmistyminen tuntuu paljon luontevammalta. Suorituskykyjen korvaaminen liikkuvilla joukoilla ja asejärjestelmillä aka rannikko-ohjus yksiköillä ei valitettavasti vain toteutunut rahan puutteen takia suunnitellulla tavalla.

 

[KymJP2K]

Ensimmäinen kappale pitää täysin paikkansa, ja huoleen tulituesta voisin sarkastisesti todeta: Onneksi niitä liikkuvia taisteluosastoja ei ole järjettömän montaa. Ja jos esim A-maan joukkojen tueksi ei kyetä asettamaan JOINT-hengessä yhtään tuliyksikköä maavoimien puolelta, niin sitten asia ei ylipäätänsä ole puolustusvoimallisesti kovinkaan tärkeä

60-luvun julkisia suunnitelmia löytyy netistä. Niissä A-maalla pyörii lähinnä maavoimien väkeä ja merivoimien hessut ovat ihan muualla. Ne jutut lukemalla mm se selviää miksi suomella on edelleen rivissä 9kpl t55 "miinanraivaus"panssarivaunua.

 

[Commander]

Polyphem on yli 100kg painoluokassa, Spike NLOS 70kg/ohjus. Liikkuvat autolla. Toisekseen suomen rannikolla kuorma-autosta ammuttuna 25km kantomatka aivan liian vähän. Eikös silloin ole ihan sama vaikka järjestelmä on NSM 400kg/160km luokassa, kun se liikkuu kevyt kuorma-autolla joka tapauksessa?

"Ranta-spike" taas kulkee rantajalkaväellä kannossa. Tähän hommaan (syöksypulkkien ja pikkukippojen torjunta) on Spike on suhteellisen moderni. En ihan heti keksi mikä järjestelmä on saaristoluodolle parempi (olettaen että hakupää yms toimii merellä oikein).

Spike NLOS:n jälkeen on kehitetty eräässä maassa myös ed korvaavia tai täydentäviä ohjusjärjestelmiä. Kantama +100 km, mutta muutoin NLOS:n kaltainen. Ja mikä tärkeintä: kevyenä järjestelmänä voidaan operoida joustavasti mantereelta kevyeltä ajoneuvolavetilta. Ei tarvitse enää rahdata jaosta tai patteria oletettuun uhkasuuntaan jollekin kivelle!

 

[Commander]

60-luvun julkisia suunnitelmia löytyy netistä. Niissä A-maalla pyörii lähinnä maavoimien väkeä ja merivoimien hessut ovat ihan muualla. Ne jutut lukemalla mm se selviää miksi suomella on edelleen rivissä 9kpl t55 "miinanraivaus"panssarivaunua.

Jos hieman saivartelen, niin maavoimien suunnitelma-asteen pyöriminen A-maalla loppui 1997. Siihen asti RT oli osa maavoimia. Jopa 80-luvulla täysi LKP olisi lähes tuplannut em saarivaltakunnan väestön!

 

[KymJP2K]

Jos hieman saivartelen, niin maavoimien suunnitelma-asteen pyöriminen A-maalla loppui 1997. Siihen asti RT oli osa maavoimia. Jopa 80-luvulla täysi LKP olisi lähes tuplannut em saarivaltakunnan väestön!

Puhutaanko samasta asiasta? Pari jalkarykmenttiä, puolustussuunta etelään, PSV:t, laivastoa sopimuksen tonniston mukaan jne? RT tekee omat hommansa siinä sivussa.

(Ja onhan se nyt todella selvä mikä joukko sinne 2021 menisi. Mistä se laivataan on 2-3 option varassa. Mihin se lasketaan ei sekään ole niin vaikea arvioida. Hekosiirrot siihen päälle. )

 

[Commander]

Puhutaanko samasta asiasta? Pari jalkarykmenttiä, puolustussuunta etelään, PSV:t, laivastoa sopimuksen tonniston mukaan jne? RT tekee omat hommansa siinä sivussa.

(Ja onhan se nyt todella selvä mikä joukko sinne 2021 menisi. Mistä se laivataan on 2-3 option varassa. Mihin se lasketaan ei sekään ole niin vaikea arvioida. Hekosiirrot siihen päälle. )

Puhutaan varmaankin samasta asiasta, mutta aikahaarukka eri. Kylmän sodan loppupuolella vielä A-maalle oli kaavailtu Rannikkoalue esikuntineen ja vakiojoukkoineen, jonka alaisuudessa mm UUDPR:n perustama rannikkoprikaati, neljä rannikkotykistöpatteristoa, RVL:n joukot yms yms. Yhteensä lähes 20.000 taistelijaa!

 

[Protheon_93]

Jos hieman saivartelen, niin maavoimien suunnitelma-asteen pyöriminen A-maalla loppui 1997. Siihen asti RT oli osa maavoimia. Jopa 80-luvulla täysi LKP olisi lähes tuplannut em saarivaltakunnan väestön!

Oma isänikin kävi maavoimien kautta joskus 1970-luvun loppupuolella armeijan rannikkotykistössä Vaasan Rannikkopatteristossa.

 

[Kyylä]

Ensimmäinen kappale pitää täysin paikkansa, ja huoleen tulituesta voisin sarkastisesti todeta: Onneksi niitä liikkuvia taisteluosastoja ei ole järjettömän montaa. Ja jos esim A-maan joukkojen tueksi ei kyetä asettamaan JOINT-hengessä yhtään tuliyksikköä maavoimien puolelta, niin sitten asia ei ylipäätänsä ole puolustusvoimallisesti kovinkaan tärkeä

Epäilevänä Tuomaana en pidä Jointia tällä tasolla toimitusvarmuudeltaan ihan ilmatiiviinä ratkaisuna. Pieni orgaaninen varmistus olisi ratkaisevissa tilanteissa paikallaan. Enkä puhu tässä A-maasta, vaan vaikkapa vanhan Porkkalan rannikkoalueen vastuualueesta.

Mutta, kuten tuolla edelläkin totesin on tämä vain omaa ajatteluani. Enkä edes oleta Merivoimien päätyvän samanlaiseen ratkaisuun.

 

[KymJP2K]

Puhutaan varmaankin samasta asiasta, mutta aikahaarukka eri. Kylmän sodan loppupuolella vielä A-maalle oli kaavailtu Rannikkoalue esikuntineen ja vakiojoukkoineen, jonka alaisuudessa mm UUDPR:n perustama rannikkoprikaati, neljä rannikkotykistöpatteristoa, RVL:n joukot yms yms. Yhteensä lähes 20.000 taistelijaa!

Meinaatko että kyseessä oli oikea suunnitelma vai venäläisille avunannon merkeissä esitelty suunnitelma? Mieti hetki mistä vihollinen tulee ja miksi uudeltamaalta tuodaan joukkoja "selustaan". Miksei niitä tuotaisi vaasasta?

 

[Rannari]

Meinaatko että kyseessä oli oikea suunnitelma vai venäläisille avunannon merkeissä esitelty suunnitelma? Mieti hetki mistä vihollinen tulee ja miksi uudeltamaalta tuodaan joukkoja "selustaan". Miksei niitä tuotaisi vaasasta?

Mistäpä meinaat UUDPR:n keräävän ukot niihin perustettaviin joukkoihin? Eikä joukkoja aina siellä varuskunnassa perusteta.