Merivoimien kehitysnäkymät

Sikäli kun myös pääkoneen tyyppi vaihtuu, lienee fiksuinta vaihtaa koko kaksoispohjalohko.


Helsingin telakalla olisi periaatteessa tilaa ja katseilta suojattu halli...
Aivan. Helsinkikin on taas kuvassa mukana omistajan vaihduttua.
 
Pääseekö tuon kokoisella paatilla Millogin telakalle Teijoon? Toinen vaihtoehto voisi olla Turun korjaustelakka. Tai Naantalissahan tuo nykyään toimii hämäävästä nimestä huolimatta. Siellä vissiin tehtiin samaisen aluksen peruskorjauksenkin telakointiosuus?
Teijon allas 150 m pitkä. Eli mahtuu hyvin.
Ja syväys on veneluokkaa, eli pääsee tuonne kuraojaan helposti.
 
Perinteisesti laivakoneet on taidettu rakentaa kestämään aluksen elinkaari samoin voimansiirto. Sen verran isoja ja arvokkaita remontteja ne on. Jos aluksen elinkaari on loppupuolella niin näitä varmaan alkaa tulemaan. Toki en ole mikään laivan kone asiantuntija niin joku korjatkoon mikäli väärässä olen.
Juurikin näin. Mikäli puhutaan "oikeista" laivamoottoreista jotka ovat joko keskinopeita nelitahtisia (Wärtsilä, MAN) tai hidaskäyntisiä kaksitahtisia (BW MAN + ex.Sulzer lisenssivalmisteet), niin moottorin pitäisi kestää koko laivan käyttöikä. Moottorissa "kiinteitä" komponentteja on vain moottorin lohko ja kampiakseli. Kaikki muu voidaan irroittaa ja huoltaa/vaihtaa. Jopa lohkoa ja kampiakselia voidaan korjata paikanpäällä, jos vaurio ei ole täystuho.
Keskinopean dieselin (joihin myös Uusimaan Wärtsilä 16V22 lukeutuu) peruskorjaus on parin viikon juttu noin suuntaa-antavasti. Voi mennä nopeammpin tai hitaammin riippuen eri tekijöistä.

Kuten Analysti viittasi yllä, niin nopeakäyntiset korkeaviritteiset (korkea teho/painosuhde) (yli 1000rpm) moottorit joko vaihdetaan kokonaan tai ainakin tullaan täydellisesti peruskorjaamaan aluksen elinkaaren aikana jopa useamman kerran käyttötunneista riippuen. MTU ja nyt MAN ovat Suomen laivastossa näiden edustajia puhtaissa väkivalta-aluksissa.

Se, että Uusimaan pääkoneet vaihdetaan on mielipuolinen idea ulkopuolisen silmin. Siis tietämättä mitään todellisista perusteista.
Wärtsilä pitäisi olla mahdollista korjata, vaikka olisi kulumaa/vauriota.
Lähinnä jos alus tarkoitus pitää ajossa useamman kymmenen vuotta, niin tämä voisi jotenkin ehkä olla perusteltavissa.
Käytännön kannalta ainut syy vaihtaa olisi todella paha moottorivaurio.

Toivottavasti olen väärässä, mutta pelkään jonkun kirjoituspöydän takana vakuutetun siitä, että "tekninen ikä" pakottaa vaihtamaan moottorit jos alukset halutaan pitää ajossa (ei pidä käytännössä paikkaansa).

Olisi todella kiva tietää hiukan enemmän, koska tosiaan niin erikoinen päätös.
 
Juurikin näin. Mikäli puhutaan "oikeista" laivamoottoreista jotka ovat joko keskinopeita nelitahtisia (Wärtsilä, MAN) tai hidaskäyntisiä kaksitahtisia (BW MAN + ex.Sulzer lisenssivalmisteet), niin moottorin pitäisi kestää koko laivan käyttöikä. Moottorissa "kiinteitä" komponentteja on vain moottorin lohko ja kampiakseli. Kaikki muu voidaan irroittaa ja huoltaa/vaihtaa. Jopa lohkoa ja kampiakselia voidaan korjata paikanpäällä, jos vaurio ei ole täystuho.
Keskinopean dieselin (joihin myös Uusimaan Wärtsilä 16V22 lukeutuu) peruskorjaus on parin viikon juttu noin suuntaa-antavasti. Voi mennä nopeammpin tai hitaammin riippuen eri tekijöistä.

Kuten Analysti viittasi yllä, niin nopeakäyntiset korkeaviritteiset (korkea teho/painosuhde) (yli 1000rpm) moottorit joko vaihdetaan kokonaan tai ainakin tullaan täydellisesti peruskorjaamaan aluksen elinkaaren aikana jopa useamman kerran käyttötunneista riippuen. MTU ja nyt MAN ovat Suomen laivastossa näiden edustajia puhtaissa väkivalta-aluksissa.

Se, että Uusimaan pääkoneet vaihdetaan on mielipuolinen idea ulkopuolisen silmin. Siis tietämättä mitään todellisista perusteista.
Wärtsilä pitäisi olla mahdollista korjata, vaikka olisi kulumaa/vauriota.
Lähinnä jos alus tarkoitus pitää ajossa useamman kymmenen vuotta, niin tämä voisi jotenkin ehkä olla perusteltavissa.
Käytännön kannalta ainut syy vaihtaa olisi todella paha moottorivaurio.

Toivottavasti olen väärässä, mutta pelkään jonkun kirjoituspöydän takana vakuutetun siitä, että "tekninen ikä" pakottaa vaihtamaan moottorit jos alukset halutaan pitää ajossa (ei pidä käytännössä paikkaansa).

Olisi todella kiva tietää hiukan enemmän, koska tosiaan niin erikoinen päätös.
Kyllähän noin iso remppa viittaa siihen, että laivaa tarvitaan vielä uuden alusluokan valmistumisen jälkeenkin. Onko kyseessä sitten uusi (vanha) rooli Merivoimissa vai löytyykö koti esimerkiksi Viron laivaston puolelta? Mene ja tiedä.
 
Se, että Uusimaan pääkoneet vaihdetaan on mielipuolinen idea ulkopuolisen silmin. Siis tietämättä mitään todellisista perusteista.

Riski Pohjanmaa-luokan kunnon myöhästymisestä olettettua suurempi? Tai Haminat ei kestä ja Uusimaa pidetään rivissä? Ei voi kun arvailla.
 
Onko tuollaisessa remontissa ylipäätään järkeä? Jos alus on pitkään poissa rivistä ja korvaavaa kalustoa pitäisi olla tulossa muutaman vuoden päästä jos kaikki menee suunnitellusti (epä todennäköistä, että menee). Kuulostaa kalliilta ja aikaa vievältä remontilta alukseen joka on elämänsä ehtoo puolella.
Miinoittaminen on strateginen ase, joka on pakko pitää rivissä hinnasta riippumatta. Tämän kustannus tottakai lisätään fregattien myöhästymiskustannuksiin ja siitä saadaan lopullinen kustannus, eikö niin?

Tuossa alla oleva ja tässä langassa pystyyn haukuttu hintalappu alkaa jo vaikuttaa epärealistisen halvalta.

p.s. 2025 tulee telakalta ja 2027 ensimmäinen fregatti toiminnassa. Uskooko joku että tämä oikeasti korjataan 18kk toimintaa varten vai ajatellaanko laivojen myöhästyvän 2030 tienoille?
 
Miinoittaminen on strateginen ase, joka on pakko pitää rivissä hinnasta riippumatta. Tämän kustannus tottakai lisätään fregattien myöhästymiskustannuksiin ja siitä saadaan lopullinen kustannus, eikö niin?

Tuossa alla oleva ja tässä langassa pystyyn haukuttu hintalappu alkaa jo vaikuttaa epärealistisen halvalta.

p.s. 2025 tulee telakalta ja 2027 ensimmäinen fregatti toiminnassa. Uskooko joku että tämä oikeasti korjataan 18kk toimintaa varten vai ajatellaanko laivojen myöhästyvän 2030 tienoille?
Kyse ei olekaan ehkä siitä, koska tulee ensimmäinen, vaan koska tulee viimeinen. Tosin MLC Uusimaalla saattaa olla jatkokäyttöä esim lahden toisella puolella esim vartioaluksena.
 
Lauri Puranen Pohjanmaa-luokan viivästymisestä Iltalehden haastattelussa kesäkuussa 2022.

"Käyttöikää pidennettävä

Uusien monitoimikorveteiksi kutsuttujen fregatin mitat täyttävien alusten on määrä korvata merivoimien kaksi Hämeenmaa-luokan miinalaivaa ja neljä Rauma-luokan ohjusvenettä. Kalustosta on jo poistunut miinalaiva Pohjanmaa.

Sekä Hämeenmaa-, että Rauma-luokka ovat jo käyttöikänsä ehtoopuolella eikä niiden käyttöikää voi venyttää loputtomasti. Käyttöiän jatkamista on pidetty myös isona kustannuksena.

Puranen myöntää, että myöhästyminen aiheuttaa väkisin vanhojen alusten käyttöiän pidentämisen. Ainakin suurimpien, eli Hämeenmaa-luokan miinalaivojen käyttöä on jatkettava, jottei merivoimien suorituskyky laske.

– Sitä varmaan arvioidaan, että tuleeko mitä vaikutusta, kun jatketaan elinkaarta. Varsinkin Rauma-luokan alumiiniveneiden osalta on haasteita, kun niiden rungot alkavat olla väsyneitä. Merivoimat suunnittelee alusten optimaalisen käytön.

Aiemmin puolustusvoimista on todettu, että ilman uusia aluksia merivoimat ei pystyisi vuoden 2025 jälkeen sen lakisääteisiin puolustustehtäviin.

Uusien laivojen myöhästyminen laittaa uusiksi myös merivoimien koulutusten aikataulut. Puranen toteaa, että ne joudutaan nyt suunnittelemaan uudelleen."



Iltalehti samasta aiheesta huhtikuussa 2023.

 
Lauri Puranen Pohjanmaa-luokan viivästymisestä Iltalehden haastattelussa kesäkuussa 2022.

"Käyttöikää pidennettävä

Uusien monitoimikorveteiksi kutsuttujen fregatin mitat täyttävien alusten on määrä korvata merivoimien kaksi Hämeenmaa-luokan miinalaivaa ja neljä Rauma-luokan ohjusvenettä. Kalustosta on jo poistunut miinalaiva Pohjanmaa.

Sekä Hämeenmaa-, että Rauma-luokka ovat jo käyttöikänsä ehtoopuolella eikä niiden käyttöikää voi venyttää loputtomasti. Käyttöiän jatkamista on pidetty myös isona kustannuksena.

Puranen myöntää, että myöhästyminen aiheuttaa väkisin vanhojen alusten käyttöiän pidentämisen. Ainakin suurimpien, eli Hämeenmaa-luokan miinalaivojen käyttöä on jatkettava, jottei merivoimien suorituskyky laske.

– Sitä varmaan arvioidaan, että tuleeko mitä vaikutusta, kun jatketaan elinkaarta. Varsinkin Rauma-luokan alumiiniveneiden osalta on haasteita, kun niiden rungot alkavat olla väsyneitä. Merivoimat suunnittelee alusten optimaalisen käytön.

Aiemmin puolustusvoimista on todettu, että ilman uusia aluksia merivoimat ei pystyisi vuoden 2025 jälkeen sen lakisääteisiin puolustustehtäviin.

Uusien laivojen myöhästyminen laittaa uusiksi myös merivoimien koulutusten aikataulut. Puranen toteaa, että ne joudutaan nyt suunnittelemaan uudelleen."



Iltalehti samasta aiheesta huhtikuussa 2023.

Kuinkahan kauan MTO85 on vielä käytettävissä? Ilman sitä Rauma-luokalle jää pelkkä keulatykki kun sonarit siirrettiin jo Hamina-luokalle. Lienee selvää että Merivoimien aluskalustoon tulee ainakin viiden vuoden notkahdus ennen kuin korvetit ovat 30-luvun alussa käytössä. Ja pian sen jälkeen poistuu Hamina-luokka. Seurataan mielenkiinnolla korvataanko ne aikanaan jollakin?
 
Lauri Puranen Pohjanmaa-luokan viivästymisestä Iltalehden haastattelussa kesäkuussa 2022.

"Käyttöikää pidennettävä

Uusien monitoimikorveteiksi kutsuttujen fregatin mitat täyttävien alusten on määrä korvata merivoimien kaksi Hämeenmaa-luokan miinalaivaa ja neljä Rauma-luokan ohjusvenettä. Kalustosta on jo poistunut miinalaiva Pohjanmaa.

Sekä Hämeenmaa-, että Rauma-luokka ovat jo käyttöikänsä ehtoopuolella eikä niiden käyttöikää voi venyttää loputtomasti. Käyttöiän jatkamista on pidetty myös isona kustannuksena.

Puranen myöntää, että myöhästyminen aiheuttaa väkisin vanhojen alusten käyttöiän pidentämisen. Ainakin suurimpien, eli Hämeenmaa-luokan miinalaivojen käyttöä on jatkettava, jottei merivoimien suorituskyky laske.

– Sitä varmaan arvioidaan, että tuleeko mitä vaikutusta, kun jatketaan elinkaarta. Varsinkin Rauma-luokan alumiiniveneiden osalta on haasteita, kun niiden rungot alkavat olla väsyneitä. Merivoimat suunnittelee alusten optimaalisen käytön.

Aiemmin puolustusvoimista on todettu, että ilman uusia aluksia merivoimat ei pystyisi vuoden 2025 jälkeen sen lakisääteisiin puolustustehtäviin.

Uusien laivojen myöhästyminen laittaa uusiksi myös merivoimien koulutusten aikataulut. Puranen toteaa, että ne joudutaan nyt suunnittelemaan uudelleen."



Iltalehti samasta aiheesta huhtikuussa 2023.


Lähinnä laiturissa makaavissa aluksissa: Jäänmurtajat ja monet (ei kaikki) viranomaisalukset on käyttöikä hyvin venyvä käsite.
Milloin käyttöikä on loppu? Jos alus toimii, niin eikö se silloin ole ihan ok? Toki huolto ja ennenkaikkea ennakoivakunnossapito korostuu, mutta ei (teräs)aluksen runko mene yleensä koskaan loppuun ja laivakoneiston voi pitää tiettyyn rajaan asti käytössä.
Toki jossain vaiheessa tuotetuki ja varaosasaatavuus asettaa rajotteita.
Miinalaivojen pääkoneet on kuitenkin hyvin tuen piirissä ja osiakin saa. Moottoreissa ei ole elektroniikkaa, mikä vanhenisi käsiin ja estäisi operoinnin.
Aluksien valvonta- automaatiojärjestelmät sen sijaan tulevat yleensä jossain vaiheessa tilanteeseen jolloin niiden luotettava ylläpito ei enää onnistu.
 
Äkkiäkös sitä liisaa pariksi vuodeksi jonkun NATO paatin jos tarve on kova ja merivoimat tarvii aluksia? Jenkeiltähän voisi vaikka saada romuraudan hinnalla Freedom luokan paatin omaksi.

No nyt kun ollaan NATO maa, niin kait sieltä löytyy paatti jos toinenkin Suomen aluevesille kyseisten maiden miehistöillä. Kutsuttakoon sitten vaikka harjoitukseksi.
 
Riski Pohjanmaa-luokan kunnon myöhästymisestä olettettua suurempi? Tai Haminat ei kestä ja Uusimaa pidetään rivissä? Ei voi kun arvailla.
Lähinnä laiturissa makaavissa aluksissa: Jäänmurtajat ja monet (ei kaikki) viranomaisalukset on käyttöikä hyvin venyvä käsite.
Milloin käyttöikä on loppu? Jos alus toimii, niin eikö se silloin ole ihan ok? Toki huolto ja ennenkaikkea ennakoivakunnossapito korostuu, mutta ei (teräs)aluksen runko mene yleensä koskaan loppuun ja laivakoneiston voi pitää tiettyyn rajaan asti käytössä.
Toki jossain vaiheessa tuotetuki ja varaosasaatavuus asettaa rajotteita.
Miinalaivojen pääkoneet on kuitenkin hyvin tuen piirissä ja osiakin saa. Moottoreissa ei ole elektroniikkaa, mikä vanhenisi käsiin ja estäisi operoinnin.
Aluksien valvonta- automaatiojärjestelmät sen sijaan tulevat yleensä jossain vaiheessa tilanteeseen jolloin niiden luotettava ylläpito ei enää onnistu.
Jotain epämääräistä tämän uutisen taustalla tuntuu hermostossa. Ajatus aluksen myynnistä/antamisesta jatkokäyttöön on ilmiselvä, mutta vaatisiko sekään pääkoneiden uusimista? Tai rungon pitäminen käytössä pitkälle tulevaisuuteen uusimalla täysin järjestelmät ml. aseet jossakin kohdassa. Miksi remonttia ei saman tien tilattu molemmille laivoille, ja miksi se tehdään vain rungoista uudemmalle?

Onko laivalle sattunut moottorivaurio, jota me emme tiedä? Onko todettu tarve nostaa nopeutta tai jäissäkulkukykyä tehokkaammilla moottoreilla? Tehdäänkö alukselle samassa yhteydessä muutakin muutosta, mistä ei haluta kertoa julkisuuteen? Saako Hämeenmaa saman käsittelyn myöhemmin?

Mahdollisia selityksiä on määrättömästi, ja meillä on yksi ainoa tiedonmurunen mikä ei riitä erottelemaan mahdollisia mahdottomista. Tämä on mysteeri, joka aukenee meille vasta joskus myöhemmin. Toivottavasti aikaisemmin kuin silloin, kun tekoälyn luoma Arman Alizadin ääni lukee podcastissa tekoälyn luomaa analyysia vanhuuttaan avautuneiden arkistojen sisällöstä.
 
Kyllähän noin iso remppa viittaa siihen, että laivaa tarvitaan vielä uuden alusluokan valmistumisen jälkeenkin. Onko kyseessä sitten uusi (vanha) rooli Merivoimissa vai löytyykö koti esimerkiksi Viron laivaston puolelta? Mene ja tiedä.

Kuuluuko tuollainen remontti "myyjän" maksettavaksi? Ei mielestäni.

Riski Pohjanmaa-luokan kunnon myöhästymisestä olettettua suurempi? Tai Haminat ei kestä ja Uusimaa pidetään rivissä? Ei voi kun arvailla.

Kaipa se myöhästymisellä selittyy. Tai sitten aikomuksena on kasvattaa alusmäärää.

Jotain epämääräistä tämän uutisen taustalla tuntuu hermostossa. Ajatus aluksen myynnistä/antamisesta jatkokäyttöön on ilmiselvä, mutta vaatisiko sekään pääkoneiden uusimista? Tai rungon pitäminen käytössä pitkälle tulevaisuuteen uusimalla täysin järjestelmät ml. aseet jossakin kohdassa. Miksi remonttia ei saman tien tilattu molemmille laivoille, ja miksi se tehdään vain rungoista uudemmalle?

Onko laivalle sattunut moottorivaurio, jota me emme tiedä? Onko todettu tarve nostaa nopeutta tai jäissäkulkukykyä tehokkaammilla moottoreilla? Tehdäänkö alukselle samassa yhteydessä muutakin muutosta, mistä ei haluta kertoa julkisuuteen? Saako Hämeenmaa saman käsittelyn myöhemmin?

Mahdollisia selityksiä on määrättömästi, ja meillä on yksi ainoa tiedonmurunen mikä ei riitä erottelemaan mahdollisia mahdottomista. Tämä on mysteeri, joka aukenee meille vasta joskus myöhemmin. Toivottavasti aikaisemmin kuin silloin, kun tekoälyn luoma Arman Alizadin ääni lukee podcastissa tekoälyn luomaa analyysia vanhuuttaan avautuneiden arkistojen sisällöstä.

Eikö rungon ominaisuudet vaikuta nopeuteen yhtä paljon tai enemmänkin kuin moottorit? Ts. kyse ei liene "lastutuksesta ilokaasulla".

On tosiaan mielenkiintoista nähdä, saako Hämeenmaa myöhemmin saman remontin. Mutta kun remontti tehdään uudemmalle rungolle, niin ehkä se kertoo siitä, että vain tämä yksi alus olisi tarkoitus pitää palveluksessa pidempään. Tai sitten on tosiaan törmätty Estoniaa kaivelevaan pienoissukellusveneeseen tai jotakin muuta, mikä selittää remonttitarpeen.
 
Riski Pohjanmaa-luokan kunnon myöhästymisestä olettettua suurempi? Tai Haminat ei kestä ja Uusimaa pidetään rivissä? Ei voi kun arvailla.
Voisiko olla tavoite että kiristyvässä maailmantilanteessa pyritään pitämään vanhatkin vahvuudessa koska uusia aluksia"tyhjästä" ei saa luotua nykyisten käynnissä olevien projektien lisäksi tarpeeksi ripeästi. Vanhakin miinalaiva on edelleen miinalaiva jonka taisteluarvo on suurempi kuin ei laivaa ollenkaan.
 
Missähän kunnossa runko on? Jos hyvässä niin eikö silloin kannata jossain vaiheessa päivittää taistelujärjestelmä, tutkat yms? Vieläkö on tuotannossa VLS 41 A43 ohjussiilot? 1 sellainen vois sopia noiden nykyisten it-ohjuksien paikalle. Siihen sopisivat ne tulevat ESSM it-ohjukset 32kpl ja takakannelle sopis 1kpl PTO-ohjuskontti.
 
Missähän kunnossa runko on? Jos hyvässä niin eikö silloin kannata jossain vaiheessa päivittää taistelujärjestelmä, tutkat yms? Vieläkö on tuotannossa VLS 41 A43 ohjussiilot? 1 sellainen vois sopia noiden nykyisten it-ohjuksien paikalle. Siihen sopisivat ne tulevat ESSM it-ohjukset 32kpl ja takakannelle sopis 1kpl PTO-ohjuskontti.
Tuo maksaisi jo enemmän kuin uusi.
 
Missähän kunnossa runko on? Jos hyvässä niin eikö silloin kannata jossain vaiheessa päivittää taistelujärjestelmä, tutkat yms? Vieläkö on tuotannossa VLS 41 A43 ohjussiilot? 1 sellainen vois sopia noiden nykyisten it-ohjuksien paikalle. Siihen sopisivat ne tulevat ESSM it-ohjukset 32kpl ja takakannelle sopis 1kpl PTO-ohjuskontti.
Eli taas maksetaan 75% uuden aluksen hinnasta, jotta voidaan saada 50% uuden suorituskyvystä 10-vuoden ajaksi. 30v vanhasta miinalaivasta ei tule modernia korvettia vaikka voissa paistaisi, jos sellasien haluaa niin kannattaa hankkia moderni korvetti.
 
Back
Top