Merivoimien kehitysnäkymät

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Museo
  • Aloitus PVM Aloitus PVM
SUTO-koptereita pitäisi mielestäni olla Itämeren molemmilla rannoilla sekä saarilla. Yhteishankinta Suomi 4, Viro&Latvia 4, Tanska 6 ja Ruotsi 6?

Optio 8 lisäkopterista tarvitseville hankittavaksi myöhemmin.
 
SUTO-koptereita pitäisi mielestäni olla Itämeren molemmilla rannoilla sekä saarilla. Yhteishankinta Suomi 4, Viro&Latvia 4, Tanska 6 ja Ruotsi 6?

Optio 8 lisäkopterista tarvitseville hankittavaksi myöhemmin.
Rannalla ne ovat liian kaukana.
Sukellusveneen torjunnassa tilaisuus tulee kuin etana, mutta katoaa kuin salama. Sen on laivastot kautta maailman jo oppineet.

Ruotsilla oli jo ohjelma NH90:sen kanssa, mitenkähän se jaksaa? Oisko niitä vajaa 10 kpl suto-varustuksessa. Tanskalla on 9 MH-60R -konetta.
Baltian maat ovat tosi kaukana tuollaisesta. Suomella olisi KYKY, kun löytyisi tahto. Ja rahat. Nyt voisi löytyä kun tulee ehkä 1,5 - 2 MRD/v lisää rahaa.
 
SUTO-koptereita pitäisi mielestäni olla Itämeren molemmilla rannoilla sekä saarilla
SUTO-kopterit eivät lähtökohtaisesti itse prosessoi mitään keräämäänsä dataa, vaan ne välitetään laivalle erilaisten linkkien välityksellä jossa ne sitten muutetaan konkreettiseksi. Ymmärtääkseni Ruotsin NH-90 meriversiothan on/oli ihan turbohuutis kamaa, koska säätösyistä jättivät linkin pois joten kopterit eivät voineet operoida "reaaliaikaisesti" (tämän tiedon saa korjata jos olen tulkinnut väärin).

SUTO-kopteri siis tarvitsee laivan, sekä laiva tarvitsee kopteria. Laivalla ollessaan kopteri on jo valmiiksi lähempänä todellista operointipistettä, sekä se kykenee tukemaan laivan täydennystä (VERTREP), meripelastusta, sairaiden evakuointeja ja pintatilannekuvaa.
 
Sukellusveneentorjunnan uudistushankkeen pitäisi olla 6 kpl suto-hekoja. Vähintään 4.
Huoltoalus olisi enemmän kuin koskaan tarpeen. Se antaisi valtavasti lisää operatiivista vapautta suunnitella taistelualusten käyttöä. Huoltoon tuleminen satamiin ottaa tunteja ja saattaa alukset alttiiksi erilaisille riskeille. Se, että huoltoalus kävisi aina hakemassa pa-lastin ja muut tarvikkeet olisi todella hyödyllistä. Mutta mikä mahtaa olla tälläisten merellisten operaatioiden ymmärryskyky entisen lätäkkölaivaston kasvateilla, onkin hyvä kysymys.
SUTO-HEKOt ehdottomasti.
Mielellään Ruotsin entiset NH90 päivitettynä oikeaan formaattiin.

Ton supply-aluksen suhteen itseäni epäilyttää, että jos on vaan yksi, tai muutama, niin liian suuri riippuvuus rajallisista kyvyistä.
Falklandit tuo asiaan konkretiaa, niin hyvässä kuin pahassa.

Olisiko tehokkaampaa varustaa useampi siviiliialus RAS-henkiseen toimintaan? (lisäkorvauksella toki)
Uskaltaisin väittää, että menetty suorituskyky verraten vartavasten rakennettua "RAS", siviililaivoihin olisi pieni, mutta voitaisiin saada useita aluksia, mikä toisi tappionsietokykyä ja joustavuutta.

Itse täydennystoiminta ei ole muuta kuin analyyttistä kehittämistä ja harjoittelua. Se pystytään kyllä luomaan "tyhjästä" jos näin halutaan.
 
Olisiko tehokkaampaa varustaa useampi siviiliialus RAS-henkiseen toimintaan? (lisäkorvauksella toki)
Uskaltaisin väittää, että menetty suorituskyky verraten vartavasten rakennettua "RAS", siviililaivoihin olisi pieni, mutta voitaisiin saada useita aluksia, mikä toisi tappionsietokykyä ja joustavuutta.

Siitä hyvä refrenssi, miten saadaan aneemisilla suorituskyvyillä ja olemattomalla taistelukestävyydellä varustettu $20milj siviilialus maksamaan $450milj kun pikkasen modaillaan sotilaskäyttöön.

Sota-alukset pitää tehdä tarkoituksenmukaisin standardein. Muuten lopputuloksena saadaan 80% hinnasta ja 50% suorituskyvystä, jota ei muuten Kanadalaisten esimerkissä voi edes käyttää minkään näköisillä "taistelu/vaara -alueilla"
 

Siitä hyvä refrenssi, miten saadaan aneemisilla suorituskyvyillä ja olemattomalla taistelukestävyydellä varustettu $20milj siviilialus maksamaan $450milj kun pikkasen modaillaan sotilaskäyttöön.

Sota-alukset pitää tehdä tarkoituksenmukaisin standardein. Muuten lopputuloksena saadaan 80% hinnasta ja 50% suorituskyvystä, jota ei muuten Kanadalaisten esimerkissä voi edes käyttää minkään näköisillä "taistelu/vaara -alueilla"
Ihan "referenssi", jos halutaan välttämättä teettää kotimaassa (Kanadassa) ilman, että on siihen aitoa kykyä ja lisäksi sitten vielä julkispuolen ohjauksella sekoitetaan koko pakka. Ymmärrän, että tuon kaltaiset "referenssit" saavat mietteliääksi, mutta alalla oleville toi on lähinnä vitsi. Kanadalaisille huono sellainen.

Pienenä realitycheck-tyyppisenä jopa US NAVY on alkanut käyttää siviilipuolen kapasiteettia.
Tämäkään ei oikeastaan kerro muusta, kuin USN/MSC suorituskyvyn puutteesta, mikä taas tulee poliittisesta ohjauksesta ja kotimaan telakkateollisuuden "kilpailukyvystä".

Kerrotko miten "aito" fleetoiler eroaa taistelunkestävyydeltään ja mitä se maksaa/maksaisi?
 
SUTO-HEKOt ehdottomasti.
Mielellään Ruotsin entiset NH90 päivitettynä oikeaan formaattiin.

Ton supply-aluksen suhteen itseäni epäilyttää, että jos on vaan yksi, tai muutama, niin liian suuri riippuvuus rajallisista kyvyistä.
Falklandit tuo asiaan konkretiaa, niin hyvässä kuin pahassa.

Olisiko tehokkaampaa varustaa useampi siviiliialus RAS-henkiseen toimintaan? (lisäkorvauksella toki)
Uskaltaisin väittää, että menetty suorituskyky verraten vartavasten rakennettua "RAS", siviililaivoihin olisi pieni, mutta voitaisiin saada useita aluksia, mikä toisi tappionsietokykyä ja joustavuutta.

Itse täydennystoiminta ei ole muuta kuin analyyttistä kehittämistä ja harjoittelua. Se pystytään kyllä luomaan "tyhjästä" jos näin halutaan.
Ikävä kyllä semmoista siviilialusta, joka nuo hommat voi hoitaa, ei ole olemassa. Pienestä tankkeristä sen voisi ehkä rakentaa, mutta hinta on uuden, alusta saakka oikein ja tehtävään suunnitellun aluksen luokkaa, eikä se silti ole täysin toimiva ratkaisu.

Huoltoalus maksaa ehkä n. 200 miljoonaa, joten se mahtunee hyvin PV:n tuleviin kehyksiin.

Ainoastaan se pitää "keksiä" että sitä tarvitaan.
 
Ikävä kyllä semmoista siviilialusta, joka nuo hommat voi hoitaa, ei ole olemassa. Pienestä tankkeristä sen voisi ehkä rakentaa, mutta hinta on uuden, alusta saakka oikein ja tehtävään suunnitellun aluksen luokkaa, eikä se silti ole täysin toimiva ratkaisu.

Huoltoalus maksaa ehkä n. 200 miljoonaa, joten se mahtunee hyvin PV:n tuleviin kehyksiin.

Ainoastaan se pitää "keksiä" että sitä tarvitaan.
Tehtävän määrittely on toki ensimmäinen.
Jos halutaan sen tekevän "kaikkea", niin hintakin on sen mukainen.
Sen sijaan, jos keskitytään oleelliseen eli ensisijaisesti polttoainetäydennykseen ja toissijaisesti proviantti/kevyt A-tarvike, niin päästään suht helpolla.
Tällöin tarvittaisiin nopea ja redundanttinen tankkeri jossa hiukan kuivarahti ja jäähdytystilaa RAS-kyvyllä.
 
Tehtävän määrittely on toki ensimmäinen.
Jos halutaan sen tekevän "kaikkea", niin hintakin on sen mukainen.
Sen sijaan, jos keskitytään oleelliseen eli ensisijaisesti polttoainetäydennykseen ja toissijaisesti proviantti/kevyt A-tarvike, niin päästään suht helpolla.
Tällöin tarvittaisiin nopea ja redundanttinen tankkeri jossa hiukan kuivarahti ja jäähdytystilaa RAS-kyvyllä.
Semmoinen on varmasti halpa, mutta se ei tuota sitä mitä tarvitaan.

Tarvitaan noin 4 - 5 kertaa pa-täydennys ja sama määrä heko-polttoainetta. Sitten viikon muonat 2 kertaa. A-tarvikkeita ohjuksia lukuunottamatta 2- 4 tuliannosta. Varaosat neljän viikon laskennallisen operoinnin tarpeisiin sekä korjauspajat eteentyönnetyn huoltopaikan vaatimusten mukaan. Esim siten, että hajonnut pääkoneen ahdin voidaan purkaa ja koota uusilla laakereilla ja tiivisteillä sekä mahdollisesti siipipyörillä tasapainotuksineen. Tai uusi lukko päätykkiin. Tai muuta vastaavaa, sitä mitä MTBF:n mukaan todennäköisesti hajoaa operointiaikana.

Tässä skenessä aletaan puhumaan huoltoaluksesta joka oikeasti kykenee pidentämään taistelulaivaston operointisykliä merkittävästi. Jos se korvaa esim kaksi taistelualusta on hinta halpa... (kun ne ei ole huollossa, matkalla huoltoon tai palaamassa sieltä).
 
Pienenä realitycheck-tyyppisenä jopa US NAVY on alkanut käyttää siviilipuolen kapasiteettia.
Se että US NAVY on alkanut mahdollisesti käyttää siviilipuolen kapasiteettia ei kerro mitään sen todellisesta toimivuudesta, vaan ainoastaan jo tälläkin foorumilla läpikäydystä ikävästä vajeesta huolto/täydennysalusten määrässä. Tietyissä operaatioissa surkeakin suorituskyky on parempi kuin ei suorituskykyä laisinkaan.

Kerrotko miten "aito" fleetoiler eroaa taistelunkestävyydeltään
Varmaan yksinkertaisimmillaan ero tulee siitä, mitä tapahtuu jos alus joutuu taistelukosketukseen tai se joutuu toimimaan sellaisen uhan alla. Taistelualukseksi suunniteltu fleet oiler on rakennettu mahdollisesti kestämään se ensimmäinen kylkeen pamahtava ohjus, mutta siviilistandardeilla rakennettu alus on suojan, osastoinnin, sekä asioiden hajauttamisen (aluksen sisällä) suhteen suurella todennäköisyydellä täysin toimintakyvytön.
Tästä syystä juurikin esimerkki Kanada, joka on todennut ettei Asterixilla saa/voi mennä koetellulle alueelle laisinkaan.

Ihan ole kauhean tarkoituksenmukaista, ettei täydennysalus voi täydentää taisteluosastoa lähellä taistelualuetta, siis tehdä tehtävää mihin se on luotu.
 
Se että US NAVY on alkanut mahdollisesti käyttää siviilipuolen kapasiteettia ei kerro mitään sen todellisesta toimivuudesta, vaan ainoastaan jo tälläkin foorumilla läpikäydystä ikävästä vajeesta huolto/täydennysalusten määrässä. Tietyissä operaatioissa surkeakin suorituskyky on parempi kuin ei suorituskykyä laisinkaan.


Varmaan yksinkertaisimmillaan ero tulee siitä, mitä tapahtuu jos alus joutuu taistelukosketukseen tai se joutuu toimimaan sellaisen uhan alla. Taistelualukseksi suunniteltu fleet oiler on rakennettu mahdollisesti kestämään se ensimmäinen kylkeen pamahtava ohjus, mutta siviilistandardeilla rakennettu alus on suojan, osastoinnin, sekä asioiden hajauttamisen (aluksen sisällä) suhteen suurella todennäköisyydellä täysin toimintakyvytön.
Tästä syystä juurikin esimerkki Kanada, joka on todennut ettei Asterixilla saa/voi mennä koetellulle alueelle laisinkaan.

Ihan ole kauhean tarkoituksenmukaista, ettei täydennysalus voi täydentää taisteluosastoa lähellä taistelualuetta, siis tehdä tehtävää mihin se on luotu.
Tälläinen huoltoalus, jota tarvitaan, ei ole oikeastaan perinteinen "fleet oiler" vaan hiukan laajempi pakkaus, mutta pienempänä kooltaan (tukeekin pienempää alusta, mutta voi antaa kertahuollon isommallekin tiukassa paikassa).

Eli ne tukitoiminnot ovat polttoaineen täydennys, heko-polttoaineen täydennys, tykkien/vast a-tarvikkeet (ohjuksia ei voi merellä lastata), muona/taloustäydennys ja lääkintahuollon tukeminen. Lisäksi on pienet, "eteentyönnetyn" korjaamon palvelut. Henkilöstöä olisi SA-miehistössä n. 60 henkilöä, josta reilu reilu 30 aluksen merimiehiä ja loput logistiikan ihmisiä. Näitä ovat mm. lääkintähenkilöstö (4 - 6), muonahuolto 2 hlo, raskasosakorjaamo 4 hlö, tväl- ja optroniikkakorjaamo 3, sähkö- ja elektroniikkakorjaamo 6 hlöä ja johto- ja hallintohenkilöstö sekä muut paperityöt (SAP+vastaavat) 6 - 7 hlöä.

Nopeuden pitää olla reilusti yli 20 solmua, vaikkei aivan taistelualuksen huippunopeuteen ylläkään, mutta marssinopeuteen kyllä eli n. 22 - 24 solmua. Oma toiminta-aika noin 2 viikkoa, tietyin edellytyksin noin jopa 4 viikkoa. Riippuu tietenkin, monestiko huollon antaa, jolloin jossain vaiheessa on lähdettävä hakemaan tavaraa rannasta lisää.

Aluksella on omasuoja, ehkä Mistral 2 ohjuksen kauko-ohjattava laukaisin ja 2 - 3 12,7 mm RWS-asetornia. EW:tä voisi harkita jos rahaa on tarpeeksi eli tutka- ja laserilmaisin ja harhamaalinheitin.

Tälläinen alus itsessään ei juuri tulta kestä, korkeintaan 12,7 mm kaliiberin osumia ja sirpaleita vastaan voidaan suojata tärkeimmiltä osin.

Tässä ne vaatimukset taisi tullakin, saa vapaasti käyttää.
 
Tälläinen huoltoalus, jota tarvitaan, ei ole oikeastaan perinteinen "fleet oiler" vaan hiukan laajempi pakkaus, mutta pienempänä kooltaan (tukeekin pienempää alusta, mutta voi antaa kertahuollon isommallekin tiukassa paikassa).

Eli ne tukitoiminnot ovat polttoaineen täydennys, heko-polttoaineen täydennys, tykkien/vast a-tarvikkeet (ohjuksia ei voi merellä lastata), muona/taloustäydennys ja lääkintahuollon tukeminen. Lisäksi on pienet, "eteentyönnetyn" korjaamon palvelut. Henkilöstöä olisi SA-miehistössä n. 60 henkilöä, josta reilu reilu 30 aluksen merimiehiä ja loput logistiikan ihmisiä. Näitä ovat mm. lääkintähenkilöstö (4 - 6), muonahuolto 2 hlo, raskasosakorjaamo 4 hlö, tväl- ja optroniikkakorjaamo 3, sähkö- ja elektroniikkakorjaamo 6 hlöä ja johto- ja hallintohenkilöstö sekä muut paperityöt (SAP+vastaavat) 6 - 7 hlöä.

Nopeuden pitää olla reilusti yli 20 solmua, vaikkei aivan taistelualuksen huippunopeuteen ylläkään, mutta marssinopeuteen kyllä eli n. 22 - 24 solmua. Oma toiminta-aika noin 2 viikkoa, tietyin edellytyksin noin jopa 4 viikkoa. Riippuu tietenkin, monestiko huollon antaa, jolloin jossain vaiheessa on lähdettävä hakemaan tavaraa rannasta lisää.

Aluksella on omasuoja, ehkä Mistral 2 ohjuksen kauko-ohjattava laukaisin ja 2 - 3 12,7 mm RWS-asetornia. EW:tä voisi harkita jos rahaa on tarpeeksi eli tutka- ja laserilmaisin ja harhamaalinheitin.

Tälläinen alus itsessään ei juuri tulta kestä, korkeintaan 12,7 mm kaliiberin osumia ja sirpaleita vastaan voidaan suojata tärkeimmiltä osin.

Tässä ne vaatimukset taisi tullakin, saa vapaasti käyttää.
Sopivasti keskusteluun liittyen Damen on julkaissut kuunvaihteella uuden 127m "logistics support shipin" joka on verrattuna perinteisiin fleet oilereihin verrattuna jo ihan järkevän kokoinen, sekä sisältää/on sisällytettävissä monia mainitsemiasi toimintoja.

En nyt tietenkään sano että tämä olisi suoraan jokin ultimaattisen optimaalinen versio, mutta ainakin lähempänä järkevää ja mahdollista kuin öljyntorjunta-alus vähän isommalla dreggenillä tai +200m fleet oiler.

 
Sopivasti keskusteluun liittyen Damen on julkaissut kuunvaihteella uuden 127m "logistics support shipin" joka on verrattuna perinteisiin fleet oilereihin verrattuna jo ihan järkevän kokoinen, sekä sisältää/on sisällytettävissä monia mainitsemiasi toimintoja.

En nyt tietenkään sano että tämä olisi suoraan jokin ultimaattisen optimaalinen versio, mutta ainakin lähempänä järkevää ja mahdollista kuin öljyntorjunta-alus vähän isommalla dreggenillä tai +200m fleet oiler.

Oho,
ne ryökäleet on käyneet mun suunnittelukoneella... :) Prkl, pitänee tehdä parempaa kyber-suojausta?
 

Merivoimilla edessä 100 miljoonan euron tykistöhankinta – Yksi ase yli muiden​

 

Merivoimilla edessä 100 miljoonan euron tykistöhankinta – Yksi ase yli muiden​

Näkyy olevan maksumuurin takana. Eli mikä ase on ylitse muiden ja mikä on 100 miljoonan tykistöhankinta
 
Näkyy olevan maksumuurin takana. Eli mikä ase on ylitse muiden ja mikä on 100 miljoonan tykistöhankinta
Olen järkyttynyt. "Merivoimat" ostaa jotain maatykkejä 100 miljoonalla?
Tilanteessa, missä yksikään vihollisalus EI SAA ENÄÄ PÄÄSTÄ tykin kantaman päähän.

Ettei vaan olisi rannikkotykistötaustaisia herroja päässyt liian ratkaiseviin paikkoihin? Hanketta voi verrata hyvin siihen, että vielä 1990-luvulla Suomi rakensi kiinteitä rannikkotykkejä, vaikka jo Vietnamin sodasta oli opittu miten semmoisille kohteille käy. Sama kaiku on askelten.

Sanonta, "kenraalit käy aina edellistä sotaa", saa taas uutta puhtia.
 
Olen järkyttynyt. "Merivoimat" ostaa jotain maatykkejä 100 miljoonalla?
Tilanteessa, missä yksikään vihollisalus EI SAA ENÄÄ PÄÄSTÄ tykin kantaman päähän.
Eihän tuo ole kuin n. 20 tykkiä, jos Caesarin hinnalla laskee.
Onhan merivoimilla myös jalkaväkeä jotka tarvii tulitukea, jos samalla voi laivoja upottaa niin hyvä niin.
 
Eihän tuo ole kuin n. 20 tykkiä, jos Caesarin hinnalla laskee.
Onhan merivoimilla myös jalkaväkeä jotka tarvii tulitukea, jos samalla voi laivoja upottaa niin hyvä niin.
Merijalkaväkeä tuetaan laivoista, ei se mantereelta yllä. Kyllä tämä haisee isolta virheeltä. Tuolla hinnalla olisi saanut jo puolet 6 taisteluveneen (n. 120 tn, 34 m) laivueesta. Se olisi MERIVOIMALLISTA suorituskyvyn kehittämistä.

Merivoimista on tehty Suomessa liian maavoimat. Sen näkee kaikesta julkaistavasta materiaalistakin, kurkkusalaattia joka paikka täynnä, sinistä ja laivaharmaata ei näy juuri missään. Joukko-osastoistakin suurempi osa on mantereellisia kuin merellisiä. Mitä helvettiä tämä oikein on?
 
Ainut alue missä ei maalta pysty tykistöllä tukemaan taitaa olla Ahvenanmaa, ehkä jotkin turunsaariston pienet ulkosaaret mukaan luettuna.

Ne NEMOheitimillä varustetut Jehuveneet olis kyllä tarpeen .

Voiskohan Caesarilla/K9:llä ampua tuollaisesta maihinnousualuksesta?


Edit. NEMO kontteja sopis kaksi kyytiin.
 
Back
Top