Merivoimien kehitysnäkymät

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Museo
  • Aloitus PVM Aloitus PVM
Karkki90 kirjoitti:
Kyllä päätoiminta-alue on ja pysyy kotivesillä, vaikka uusi kalusto antaakin mahdollisuuksia myös osallistua kumppanien kanssa operaatioihin isommilla vesillä.

Meille on jatkossakin elintärkeää pitää yhteydet auki ulkomaailmaan nimenomaan merialueilla. Siellä ei pysyvää läsnäoloa saa aikaiseksi kuin laivoilla.
Klikkaa laajentaaksesi...
Niin. Ja sen lätäkkölaivaston leikkien aika on ohi. Nyt rintamalinja kulkee 500 km etelämpänä. Kun siellä homma toimii, ei sitä vanhaa uhkakuvaa ole enää olemassa. Hiukan uudenlainen kumpuaa tietenkin Suomenlahden pohjukasta päin, mutta sekin pitää hoitaa "etänä". :-) Olen havaitsevinani, ettei Suomen Merivoimien ajatus ihan pysy ajan riennon mukana. Ei nyt ole kyllä mikään ihme kun tietää miten valintaprosessin psykologinen arviointi pyrkii saamaan riviin (kadettikouluuun opiskelemaan) samaa harmaata massaa missä kukaan ei ajattele omilla aivoillaan tai ole ikinä esimiehen kanssa eri mieltä.
:)
 
Jos kaik
Analysti kirjoitti:
Niin. Ja sen lätäkkölaivaston leikkien aika on ohi. Nyt rintamalinja kulkee 500 km etelämpänä. Kun siellä homma toimii, ei sitä vanhaa uhkakuvaa ole enää olemassa. Hiukan uudenlainen kumpuaa tietenkin Suomenlahden pohjukasta päin, mutta sekin pitää hoitaa "etänä". :-) Olen havaitsevinani, ettei Suomen Merivoimien ajatus ihan pysy ajan riennon mukana. Ei nyt ole kyllä mikään ihme kun tietää miten valintaprosessin psykologinen arviointi pyrkii saamaan riviin (kadettikouluuun opiskelemaan) samaa harmaata massaa missä kukaan ei ajattele omilla aivoillaan tai ole ikinä esimiehen kanssa eri mieltä.
:)
Klikkaa laajentaaksesi...
Jos kaikki menee kuten pitää ja 5. Artiklaa kunnioitetaan niin ryssän itämeren laivaston ehkä ikävin komponentti joka jää jäljelle on sukellusveneet. En tiedä onko Itämerellä ydinkäyttöisiä? Niiden tuhoaminen on hankalampaa ilman ennakko iskua. Pintalaivasto on Pietarin aluellee ja Kaliningradin alueella käytännössä kaukoaseiden vaikutuksen sisällä sumpussa. Ne pystytään tarpeeksi laajalla iskulla tuhoamaan joka ikinen. Ryssän ilmavoimat on myös Suomenlahden pohjukassa siinä samassa sumpussa. Kaliningradissa voi olla enemmän toimintavapautta.
 
Raveni kirjoitti:
Jos kaikki menee kuten pitää ja 5. Artiklaa kunnioitetaan niin ryssän itämeren laivaston ehkä ikävin komponentti joka jää jäljelle on sukellusveneet. En tiedä onko Itämerellä ydinkäyttöisiä? Niiden tuhoaminen on hankalampaa ilman ennakko iskua. Pintalaivasto on Pietarin aluellee ja Kaliningradin alueella käytännössä kaukoaseiden vaikutuksen sisällä sumpussa. Ne pystytään tarpeeksi laajalla iskulla tuhoamaan joka ikinen. Ryssän ilmavoimat on myös Suomenlahden pohjukassa siinä samassa sumpussa. Kaliningradissa voi olla enemmän toimintavapautta.
Klikkaa laajentaaksesi...
Itämeren laivaston 1-2 sukellusvenettä ovat täysin hallittavissa oleva uhka. Aika näyttää millaisen uhan miehittämätön vedenalainen kalusto mahdollisesti muodostaa, kun mennään 2040-luvulle. Valistuneinkaan arvaus/ennuste ei anna tähän luotettavaa vastausta.

Viisautta on hankkia muuntojoustavaa kalustoa, jolla pystytään vastaamaan erilaisiin uhkiin ilman raskaita MLU-projekteja. Kokoakin pitäisi olla sen verran, että aluksia pystytään varustelemaan ilman kenkälusikkaa ja kantavuuden kanssa taistelua.
 
Viimeksi muokattu:
Karkki90 kirjoitti:
Itämeren laivaston 1-2 sukellusvenettä ovat täysin hallittavissa oleva uhka. Aika näyttää millaisen uhan miehittämätön vedenalainen kalusto mahdollisesti muodostaa, kun mennään 2040-luvulle. Valistuneinkaan arvaus/ennuste ei anna tähän luotettavaa vastausta.

Viisautta on hankkia muuntojoustavaa kalustoa, jolla pystytään vastaamaan erilaisiin uhkiin ilman raskaita MLU-projekteja. Kokoakin pitäisi olla sen verran, että aluksia pystytään varustelemaan ilman kenkälusikkaa ja kantavuuden kanssa taistelua.
Klikkaa laajentaaksesi...
Niin, se on se sota-alusten iänikuinen ongelma. Jotenkin ihmettelen sitä, että se painon, kantavuuden ja uppouman tilavuuden välisen suhteen hallitseminen on tuhansien vuosien laivanrakennuksen jälkeen edelleen näin vaikeaa. Vai laitetaanko aina jotkut aloittelijat kehiin? Viittaan esim LV2020 hankepäällikön haastatteluun pari vuotta sitten jossain lehdessä kun hän kertoi, että "Pohjanmaa"-luokkaa on jouduttu pidentämään tämän takia. Tai vaikkapa "Bismarckin" rakentamiseen missä ensin aloitettiin rakentamaan 35 000 tonnin taistelulaivaa, mutta kun se lähti ensimmäiselle ja viimeiselle retkelleen Norjasta uppomaa oli n. 1,5 kertaa tuo luku...
 
Analysti kirjoitti:
Niin, se on se sota-alusten iänikuinen ongelma. Jotenkin ihmettelen sitä, että se painon, kantavuuden ja uppouman tilavuuden välisen suhteen hallitseminen on tuhansien vuosien laivanrakennuksen jälkeen edelleen näin vaikeaa. Vai laitetaanko aina jotkut aloittelijat kehiin? Viittaan esim LV2020 hankepäällikön haastatteluun pari vuotta sitten jossain lehdessä kun hän kertoi, että "Pohjanmaa"-luokkaa on jouduttu pidentämään tämän takia. Tai vaikkapa "Bismarckin" rakentamiseen missä ensin aloitettiin rakentamaan 35 000 tonnin taistelulaivaa, mutta kun se lähti ensimmäiselle ja viimeiselle retkelleen Norjasta uppomaa oli n. 1,5 kertaa tuo luku...
Klikkaa laajentaaksesi...
Onneksi Hamina-MLU:ssa löydettiin ratkaisut ilman alkuun suunniteltua vaihtoaseistusmallia. Näin pienillä runkomäärillä pitää olla valmiina kaikkeen.

Toivottavasti sitä hierontaa ei jatkossa tarvita. Vaikka ahtaaksi laivat taitavat kuitenkin lopulta käydä, kun joka sopelle keksitään matkan varrella käyttöä.

Lisäys:

Oliko Bismarckin tapauksessa alkuun mukana myös pientä sumutusta suhteessa laivastosopimuksissa sovittuihin rajoitteisiin?
 
Viimeksi muokattu:
Sattu silmiin mielenkiintoinen video Jehu-veneen versiosta Latvialle ja Liettualle, kehitys asteella vielä, mutta onko suomella käyttöä vastaavan laiselle?

 
Sinun täytyy kirjautua vastataksesi.
Back
Top