Merivoimien kehitysnäkymät

[Analysti]

Kyllä päätoiminta-alue on ja pysyy kotivesillä, vaikka uusi kalusto antaakin mahdollisuuksia myös osallistua kumppanien kanssa operaatioihin isommilla vesillä.

Meille on jatkossakin elintärkeää pitää yhteydet auki ulkomaailmaan nimenomaan merialueilla. Siellä ei pysyvää läsnäoloa saa aikaiseksi kuin laivoilla.

Niin. Ja sen lätäkkölaivaston leikkien aika on ohi. Nyt rintamalinja kulkee 500 km etelämpänä. Kun siellä homma toimii, ei sitä vanhaa uhkakuvaa ole enää olemassa. Hiukan uudenlainen kumpuaa tietenkin Suomenlahden pohjukasta päin, mutta sekin pitää hoitaa "etänä". Olen havaitsevinani, ettei Suomen Merivoimien ajatus ihan pysy ajan riennon mukana. Ei nyt ole kyllä mikään ihme kun tietää miten valintaprosessin psykologinen arviointi pyrkii saamaan riviin (kadettikouluuun opiskelemaan) samaa harmaata massaa missä kukaan ei ajattele omilla aivoillaan tai ole ikinä esimiehen kanssa eri mieltä.

 

[Raveni]

Jos kaik

Niin. Ja sen lätäkkölaivaston leikkien aika on ohi. Nyt rintamalinja kulkee 500 km etelämpänä. Kun siellä homma toimii, ei sitä vanhaa uhkakuvaa ole enää olemassa. Hiukan uudenlainen kumpuaa tietenkin Suomenlahden pohjukasta päin, mutta sekin pitää hoitaa "etänä". Olen havaitsevinani, ettei Suomen Merivoimien ajatus ihan pysy ajan riennon mukana. Ei nyt ole kyllä mikään ihme kun tietää miten valintaprosessin psykologinen arviointi pyrkii saamaan riviin (kadettikouluuun opiskelemaan) samaa harmaata massaa missä kukaan ei ajattele omilla aivoillaan tai ole ikinä esimiehen kanssa eri mieltä.

Jos kaikki menee kuten pitää ja 5. Artiklaa kunnioitetaan niin ryssän itämeren laivaston ehkä ikävin komponentti joka jää jäljelle on sukellusveneet. En tiedä onko Itämerellä ydinkäyttöisiä? Niiden tuhoaminen on hankalampaa ilman ennakko iskua. Pintalaivasto on Pietarin aluellee ja Kaliningradin alueella käytännössä kaukoaseiden vaikutuksen sisällä sumpussa. Ne pystytään tarpeeksi laajalla iskulla tuhoamaan joka ikinen. Ryssän ilmavoimat on myös Suomenlahden pohjukassa siinä samassa sumpussa. Kaliningradissa voi olla enemmän toimintavapautta.

 

[Karkki90]

Jos kaikki menee kuten pitää ja 5. Artiklaa kunnioitetaan niin ryssän itämeren laivaston ehkä ikävin komponentti joka jää jäljelle on sukellusveneet. En tiedä onko Itämerellä ydinkäyttöisiä? Niiden tuhoaminen on hankalampaa ilman ennakko iskua. Pintalaivasto on Pietarin aluellee ja Kaliningradin alueella käytännössä kaukoaseiden vaikutuksen sisällä sumpussa. Ne pystytään tarpeeksi laajalla iskulla tuhoamaan joka ikinen. Ryssän ilmavoimat on myös Suomenlahden pohjukassa siinä samassa sumpussa. Kaliningradissa voi olla enemmän toimintavapautta.

Itämeren laivaston 1-2 sukellusvenettä ovat täysin hallittavissa oleva uhka. Aika näyttää millaisen uhan miehittämätön vedenalainen kalusto mahdollisesti muodostaa, kun mennään 2040-luvulle. Valistuneinkaan arvaus/ennuste ei anna tähän luotettavaa vastausta.

Viisautta on hankkia muuntojoustavaa kalustoa, jolla pystytään vastaamaan erilaisiin uhkiin ilman raskaita MLU-projekteja. Kokoakin pitäisi olla sen verran, että aluksia pystytään varustelemaan ilman kenkälusikkaa ja kantavuuden kanssa taistelua.

 

[Analysti]

Itämeren laivaston 1-2 sukellusvenettä ovat täysin hallittavissa oleva uhka. Aika näyttää millaisen uhan miehittämätön vedenalainen kalusto mahdollisesti muodostaa, kun mennään 2040-luvulle. Valistuneinkaan arvaus/ennuste ei anna tähän luotettavaa vastausta.

Viisautta on hankkia muuntojoustavaa kalustoa, jolla pystytään vastaamaan erilaisiin uhkiin ilman raskaita MLU-projekteja. Kokoakin pitäisi olla sen verran, että aluksia pystytään varustelemaan ilman kenkälusikkaa ja kantavuuden kanssa taistelua.

Niin, se on se sota-alusten iänikuinen ongelma. Jotenkin ihmettelen sitä, että se painon, kantavuuden ja uppouman tilavuuden välisen suhteen hallitseminen on tuhansien vuosien laivanrakennuksen jälkeen edelleen näin vaikeaa. Vai laitetaanko aina jotkut aloittelijat kehiin? Viittaan esim LV2020 hankepäällikön haastatteluun pari vuotta sitten jossain lehdessä kun hän kertoi, että "Pohjanmaa"-luokkaa on jouduttu pidentämään tämän takia. Tai vaikkapa "Bismarckin" rakentamiseen missä ensin aloitettiin rakentamaan 35 000 tonnin taistelulaivaa, mutta kun se lähti ensimmäiselle ja viimeiselle retkelleen Norjasta uppomaa oli n. 1,5 kertaa tuo luku...

 

[Karkki90]

Niin, se on se sota-alusten iänikuinen ongelma. Jotenkin ihmettelen sitä, että se painon, kantavuuden ja uppouman tilavuuden välisen suhteen hallitseminen on tuhansien vuosien laivanrakennuksen jälkeen edelleen näin vaikeaa. Vai laitetaanko aina jotkut aloittelijat kehiin? Viittaan esim LV2020 hankepäällikön haastatteluun pari vuotta sitten jossain lehdessä kun hän kertoi, että "Pohjanmaa"-luokkaa on jouduttu pidentämään tämän takia. Tai vaikkapa "Bismarckin" rakentamiseen missä ensin aloitettiin rakentamaan 35 000 tonnin taistelulaivaa, mutta kun se lähti ensimmäiselle ja viimeiselle retkelleen Norjasta uppomaa oli n. 1,5 kertaa tuo luku...

Onneksi Hamina-MLU:ssa löydettiin ratkaisut ilman alkuun suunniteltua vaihtoaseistusmallia. Näin pienillä runkomäärillä pitää olla valmiina kaikkeen.

Toivottavasti sitä hierontaa ei jatkossa tarvita. Vaikka ahtaaksi laivat taitavat kuitenkin lopulta käydä, kun joka sopelle keksitään matkan varrella käyttöä.

Lisäys:

Oliko Bismarckin tapauksessa alkuun mukana myös pientä sumutusta suhteessa laivastosopimuksissa sovittuihin rajoitteisiin?

 

[Jopuni]

Sattu silmiin mielenkiintoinen video Jehu-veneen versiosta Latvialle ja Liettualle, kehitys asteella vielä, mutta onko suomella käyttöä vastaavan laiselle?

 

[Analysti]

Sattu silmiin mielenkiintoinen video Jehu-veneen versiosta Latvialle ja Liettualle, kehitys asteella vielä, mutta onko suomella käyttöä vastaavan laiselle?

Ehkä on ensin laitettava etulinja kuntoon ja sitten näihin?

 

[Jopuni]

Ehkä on ensin laitettava etulinja kuntoon ja sitten näihin?

Mietin vaan tuunattua versioita tukemaan Jehu- ja Jurmoluokan maihinnousualuksia.

Jotenniin näin maakrapuna kaipaisi jotain rannikkojääkäreiden suojaksi, ehkä jotain isompaa jonkinlaisella it-kyvyllä.

 

[Analysti]

Mietin vaan tuunattua versioita tukemaan Jehu- ja Jurmoluokan maihinnousualuksia.

Jotenniin näin maakrapuna kaipaisi jotain rannikkojääkäreiden suojaksi, ehkä jotain isompaa jonkinlaisella it-kyvyllä.

Tilanne on siis täysin eri kuin 1980-luvulla. Se tämän päivän uhka Suomen rannikolla on varmasti jotain kauko-ohjattua, jotain pienen erikoisjoukon iskua tms. Miten ne torjutaan? Ei siinä se kumisaapas-rannikkojääkärijoukko enää ole fokuksessa.
Kauko-ohjattavat: torjunta meidän tärkeän kohteen ympärillä. Ilmaan, pintaan ja ehkä jopa pinnan alle.
Erikoisjoukot: havaitseminen. Se on erikoisjoukon pahin uhka. Kun ne on havaittu, ne ovat ihan tavallisia maaleja vain. Ei ne mitään yli-ihmisiä ole. Sotahistoriasta nähdään, että kun ns. erikoisjoukko on paljastunut ennen KOHTEELLE pääsyä, ne ovat epäonnistuneet aina. Eli, valvontajärjestelmä semmoiseksi, ettei erikoisjoukon kokoinen kohde voi jäädä havaitsematta. Sitten oma merijalkaväki ILMAKULJETTEISEKSI, että se pääsee nopeasti paikalle ja nuijii sen havaitun porukan hengiltä. Eli ihan kokonaan uutta ajattelua. Ei siinä venekalustolla olla tarpeeksi nopeita. Tietenkin myös paikallisjoukot (rannikkoalueet tai mitä ne nyt lieneekään) voivat auttaa asiassa, mutta on niitä varaa tehdä niin paljon, että kaikki tärkeät alueet on suojattu?

 

[Jopuni]

Tilanne on siis täysin eri kuin 1980-luvulla. Se tämän päivän uhka Suomen rannikolla on varmasti jotain kauko-ohjattua, jotain pienen erikoisjoukon iskua tms. Miten ne torjutaan? Ei siinä se kumisaapas-rannikkojääkärijoukko enää ole fokuksessa.
Kauko-ohjattavat: torjunta meidän tärkeän kohteen ympärillä. Ilmaan, pintaan ja ehkä jopa pinnan alle.
Erikoisjoukot: havaitseminen. Se on erikoisjoukon pahin uhka. Kun ne on havaittu, ne ovat ihan tavallisia maaleja vain. Ei ne mitään yli-ihmisiä ole. Sotahistoriasta nähdään, että kun ns. erikoisjoukko on paljastunut ennen KOHTEELLE pääsyä, ne ovat epäonnistuneet aina. Eli, valvontajärjestelmä semmoiseksi, ettei erikoisjoukon kokoinen kohde voi jäädä havaitsematta. Sitten oma merijalkaväki ILMAKULJETTEISEKSI, että se pääsee nopeasti paikalle ja nuijii sen havaitun porukan hengiltä. Eli ihan kokonaan uutta ajattelua. Ei siinä venekalustolla olla tarpeeksi nopeita. Tietenkin myös paikallisjoukot (rannikkoalueet tai mitä ne nyt lieneekään) voivat auttaa asiassa, mutta on niitä varaa tehdä niin paljon, että kaikki tärkeät alueet on suojattu?

Siis jotain en nyt tajuu... jos kuitenkin koulutetaan saaristo olosuhteisiin erikoistuneita joukkoja ja niitä pitää siirrellä saarelta toiselle eikö niitä suojaamaan tarvita siihen suunniteltuja veneitä/aluksia?

Ilmakuljetus tarttee helikoptereita joita on Ukrainassa ammuttu alas meridroneihin sijoitetuilla ohjuksilla, vai meinaatko saaristoa puolustaa etänä? Puolustus ja kohteen hallussapito tarvii jalkaväkeä, joiden siirtoon tarvitaan veneitä tai helikoptereita kumpi on edullisempaa järjestää.

Dronet ovat uusi uhka, joka torjunta tarvii ratkaista jotenkin, kuinka torjunta välineet siirretään merellä? Voisko siihen suunniteltu ja varustettu Jehu-luokan vene olla tarpeen tai kookkaampi nopea monitoimialus muunnettavinen tiloineen.

Omassa ajatus maailmassa merivoimat jakautuu karkeesti kahteen, uudet korvetit suojaa kauppamerenkulkua, ehkä saadaan siihen jonkinlaisia lisäaluksia, neljä korvettia on vähän.

Ja "rannikkolaivasto" käyttää pienempiä nopeita aluksia Jehu-, Jurmo-, Utö- luokan kalustoa. Tänne kaivataan aluksia korvaamaan ohjusveneitä ja miinanlasku kykyä sekä suojaamaan noita pikkualuksia. Joilla on kyky liikkua matalissa vesissä saariston sisällä.
Jonkinlainen Bengal MC -pintavaikutusaluksen kaltainen olis minusta hyvä, pystyy kuljettaen PTO-ohjuskontteja, miinoja, toimia vaikka miehittämättömien miinanraisvauskaluston tukialuksena. Kaipa kunnon tutkilla ja VLS siilokontilla (esim. C-DOME yms.) varustettuna liikkuvana it-aluksena. Ja jo perus kokoon panossa pitäs olla kyky torjua droneja.

 

[Benelli]

Tilanne on siis täysin eri kuin 1980-luvulla. Se tämän päivän uhka Suomen rannikolla on varmasti jotain kauko-ohjattua, jotain pienen erikoisjoukon iskua tms. Miten ne torjutaan? Ei siinä se kumisaapas-rannikkojääkärijoukko enää ole fokuksessa.
Kauko-ohjattavat: torjunta meidän tärkeän kohteen ympärillä. Ilmaan, pintaan ja ehkä jopa pinnan alle.
Erikoisjoukot: havaitseminen. Se on erikoisjoukon pahin uhka. Kun ne on havaittu, ne ovat ihan tavallisia maaleja vain. Ei ne mitään yli-ihmisiä ole. Sotahistoriasta nähdään, että kun ns. erikoisjoukko on paljastunut ennen KOHTEELLE pääsyä, ne ovat epäonnistuneet aina. Eli, valvontajärjestelmä semmoiseksi, ettei erikoisjoukon kokoinen kohde voi jäädä havaitsematta. Sitten oma merijalkaväki ILMAKULJETTEISEKSI, että se pääsee nopeasti paikalle ja nuijii sen havaitun porukan hengiltä. Eli ihan kokonaan uutta ajattelua. Ei siinä venekalustolla olla tarpeeksi nopeita. Tietenkin myös paikallisjoukot (rannikkoalueet tai mitä ne nyt lieneekään) voivat auttaa asiassa, mutta on niitä varaa tehdä niin paljon, että kaikki tärkeät alueet on suojattu?

Sodan ensimmäiseen päivään asti Venäjän laivasto ja aseistettu varjolaivasto saavat liikkua normaalisti ja lisäksi heillä on etuna ohjukset ensimmäisenä ilmassa.
Shahedeilla kyllästetyn romulaivan ei tarvitse elää 04.30 asti jos vihollisuudet alkavat 04.00.
Drone ja erkkari uhka päällimmäisenä tulee vasta myöhemmin.
Joskus erikoisjoukot ovat muuten päässeet vaikutukseen vaikka ovat paljastuneet etupeltoon mutta tämä lähinnä tapauksissa joissa vastustajan reagointikyky ei ole kummoinen.
Esimerkiksi toisessa Persianlahden sodassa oli tuollaisia tapauksia.

 

[-TripleX-]

Japani voitti kilpailun Australian laivaston uusista fregateista. Yhteensä 11 laivan kauppa ja noin 10 miljardia. Tulos julkistettiin kuukausia etuajassa, mikä kertonee että TKMS ei ollut lähelläkään saada kauppoja.

Mitsubishi to build new frigates for Royal Australian Navy, beating TKMS’ MEKO A200 design

On 5 August, the Australian Government selected the modernised Mogami-class frigate as the preferred platform for the Royal Australian Navy’s future general-purpose frigate fleet.

defence-industry.eu

 

[Karkki90]

Japani voitti kilpailun Australian laivaston uusista fregateista. Yhteensä 11 laivan kauppa ja noin 10 miljardia. Tulos julkistettiin kuukausia etuajassa, mikä kertonee että TKMS ei ollut lähelläkään saada kauppoja.

Mitsubishi to build new frigates for Royal Australian Navy, beating TKMS’ MEKO A200 design

On 5 August, the Australian Government selected the modernised Mogami-class frigate as the preferred platform for the Royal Australian Navy’s future general-purpose frigate fleet.

defence-industry.eu

Mogami on kyllä taideteos. Oikein ilo silmälle.

 

[baikal]

Japani voitti kilpailun Australian laivaston uusista fregateista. Yhteensä 11 laivan kauppa ja noin 10 miljardia. Tulos julkistettiin kuukausia etuajassa, mikä kertonee että TKMS ei ollut lähelläkään saada kauppoja.

Mitsubishi to build new frigates for Royal Australian Navy, beating TKMS’ MEKO A200 design

On 5 August, the Australian Government selected the modernised Mogami-class frigate as the preferred platform for the Royal Australian Navy’s future general-purpose frigate fleet.

defence-industry.eu

Japani saattaa vielä osoittautua melkoiseksi asetehtaaksi.

 

[Analysti]

Sodan ensimmäiseen päivään asti Venäjän laivasto ja aseistettu varjolaivasto saavat liikkua normaalisti ja lisäksi heillä on etuna ohjukset ensimmäisenä ilmassa.
Shahedeilla kyllästetyn romulaivan ei tarvitse elää 04.30 asti jos vihollisuudet alkavat 04.00.
Drone ja erkkari uhka päällimmäisenä tulee vasta myöhemmin.
Joskus erikoisjoukot ovat muuten päässeet vaikutukseen vaikka ovat paljastuneet etupeltoon mutta tämä lähinnä tapauksissa joissa vastustajan reagointikyky ei ole kummoinen.
Esimerkiksi toisessa Persianlahden sodassa oli tuollaisia tapauksia.

Tuolla ei ole tähän asiaan mitään merkitystä. Liikkukoot missä huvittaa, mutta heti kun alkaa drooneja lähtemään Suomen suuntaan, se menee pohjaan. Naapurin liikkeet ja aikeet on koko ajan tarkasti tiedossa Natolla.

On aivan yhdentekevää mistä droonit tulee, ne pitää kohdealueella ampua kuitenkin alas. Suomella on tietenkin se ongelma, että ilmatorjuntaa on maan kokoon nähden vähän - ihan niin kuin Venäjälläkin. Joka paikassa ei voi olla.

 

[Benelli]

Tuolla ei ole tähän asiaan mitään merkitystä. Liikkukoot missä huvittaa, mutta heti kun alkaa drooneja lähtemään Suomen suuntaan, se menee pohjaan. Naapurin liikkeet ja aikeet on koko ajan tarkasti tiedossa Natolla.

On aivan yhdentekevää mistä droonit tulee, ne pitää kohdealueella ampua kuitenkin alas. Suomella on tietenkin se ongelma, että ilmatorjuntaa on maan kokoon nähden vähän - ihan niin kuin Venäjälläkin. Joka paikassa ei voi olla.

On siinä huomattavasti eroa onko matkaa 40 vai 200 kilometriä.
Iskevätkö Helsinkiin 04.07 vai 04.35.
Ei ainoastaan vähemmän aikaa torjua vaan myös siviileillä vähemmän aikaa mennä suojaan varsinkin kun menivät edellisenä iltana nukkumaan rauhan vallitessa.
Jenkkien tiedustelu tiesi Ukrainan sodan eskaloitumisesta koska heillä oli tai on myyrä Kremlissä mutta esimerkiksi ranskalaiset ja saksalaiset eivät tienneet.
Voi olla että kaupunkeja on valmiusevakuoitu ja liikekannallepano aloitettu mutta voi myös olla ettei haluta eskaloida tilannetta entisestään.

 

[j7u]

Mogami on kyllä taideteos. Oikein ilo silmälle.

Korsteeni puuttuu?

 

[Karkki90]

Korsteeni puuttuu?

Se on kyllä tyylirikko.

 

[sinko]

. . . . . mutta voi myös olla ettei haluta eskaloida tilannetta entisestään.

Se on justiinsa noin.
Suomalaisilla päättäjillä ei ole munaa tehdä ajoissa mitään vastaiskua.
Eihän niillä ollut munaa laittaa tornion raja-asemaakaan kiinni kun maahan käveli taatusti turvallisesta ruotsista 30 000+ turhapaikanhakijaa.
Eikä niitä taida olla karkoitettu vieläkään. . . . .

 

[Snautsi]

Jenkkien tiedustelu tiesi Ukrainan sodan eskaloitumisesta koska heillä oli tai on myyrä Kremlissä mutta esimerkiksi ranskalaiset ja saksalaiset eivät tienneet.

Hyvä että ollaan NATO:ssa ja Jenkkien kanssa hyvää pataa, niin voidaan parista Arleigh Burkesta Itämerenportin vierasvenesatamassa päätellä mahdollisesta hyökkäyksestä 3-päivän sisällä.