Näin tänään Hollannista päin:
www.marinealutech.com
Follow along with the video below to see how to install our site as a web app on your home screen.
Note: This feature may not be available in some browsers.
Valitettavasti, kroonisen ja kriittisen rahanpuutteen aiheuttamana, on Suomen Puolustusvoimien sodanjälkeinen historia täynnä "vättämättömyyden luoman hyveen" mukaisia kaikenmaailman "eritysiolosuhde" virityksiä, joiden merkitys taistelukentällä olisi joko vähäinen tai erittäin vähäinen.Tästä tuli mieleen pätkä 80-luvulta, jossa hitaasti liikkuvasta Uiskosta ammuttiin kevyellä heittimellä. Mahtoiko noilla osua edes samalle saarelle?
Hyvä, että suomalainen kelpaa. Tarve taisi Hollannilla olla 12 miehistökuljetusveneelle. Näyttäisi olevan hieman erilainen malli kuin Jurmo.Näin tänään Hollannista päin:
New generation landing craft for The Royal Netherlands Navy |
www.marinealutech.com
Toteutuksena NEMOa on kuitenkin myyty ainakin Arabiemiraateille 12 kappaletta Swede Ship Marinen valmistamalla 27-metrisellä Ghannatha-kuljetusveneellä. Lisäksi 12 kappaletta 25-metristä vanhempaa versiota Ghannathasta sovitettiin myös NEMOlle.Tuo on kuitenkin vain havainnekuva. Toimivaan kokonaisuuteen saattaisi olla yllättävän pitkä matka.
Epäonnistuneiden Jurmo-testien jälkeen Jehu on tietysti realistisempi ratkaisu NEMO-lavetiksi. Ei silti automaattisesti toimiva.

Jep. Tuo on juuri se mainitsemani 50% Jehua tukevampi vene.Toteutuksena NEMOa on kuitenkin myyty ainakin Arabiemiraateille 12 kappaletta Swede Ship Marinen valmistamalla 27-metrisellä Ghannatha-kuljetusveneellä. Lisäksi 12 kappaletta 25-metristä vanhempaa versiota Ghannathasta sovitettiin myös NEMOlle.
Katso liite: 125661
Tässä tosin näkyy tuo edellä mainittu sijoittelu lähelle painopistettä.
Uutisointi on siinä mielessä harhaanjohtavasti otsikoitu, että Suomella ON JO merimiinoitusjärjestelmä. Suomi tarvitsee vain miinoja järjestelmäänSÄ. Muut maat sen sijaan aloittavat joko ihan nollasta tai lähes nollasta, ja tosiaan joutuvat rakentamaan koko järjestelmän.Blocer hankintaa valmistellaan, mukana itämeren alueen Nato maita, mutta myös Norja ja Belgia.
![]()
![]()
Suomi johtamaan NMC-merimiinayhteistyötä
Heinäkuussa 2024 Latvian, Liettuan, Norjan, Puolan, Ruotsin, Saksan, Suomen, Tanskan ja Viron puolustusministerit allekirjoittivat aiejulistuksen Itämeren alueen merimiinayhteistyöstä.www.defmin.fi

Mainioita uutisia meikäläiselle teollisuudelle. Tuosta samaisesta miinastakin meillä on jo käytössä kaksi versiota, eli PM/16 ja PM/21. Nyt varmaan tulee niiden rinnalle PM/26 tms. Oikein hyvä niin. Herätemiinat eivät kuitenkaan ole lähes ikuisia ja palvele sataa vuotta kuten kosketusmiinat, ne foorumilla usein esillä olleet pahamaineiset reliikit, eli "sarvimiinat".Uutisointi on siinä mielessä harhaanjohtavasti otsikoitu, että Suomella ON JO merimiinoitusjärjestelmä. Suomi tarvitsee vain miinoja järjestelmäänSÄ. Muut maat sen sijaan aloittavat joko ihan nollasta tai lähes nollasta, ja tosiaan joutuvat rakentamaan koko järjestelmän.
Ja se ei siis ole ihan niin helposti tehty, että ostetaan muutama sata miinaa...
Tanskalla oli aikoinaan massiivinen miinoituskyky, samoin kuin Ruotsilla ja Saksalla. Sitten ne päätettiin Merkelin masinoimana lopettaa. Kyllä Moskovassa muttille shampanjaa takuulla tarjottiin.
![]()

Merellä ja rannikolla voi nyt lähtökohtaisesti käyttää räjähtävääkin ohjusta.Jos tuo järjestelmä drone torjunnassa toimii kuten on mainostettu, niin nuo pitäs asentaa Jehu- ja Jurmo- sekä Utö-luokan aluksiin.
![]()
Volvo, Nordic Air Defence team up on new anti-drone pod
Swedish defense startup Nordic Air Defence and military vehicle manufacturer Volvo Defense have announced a joint effort to develop a new mobile counter-unmanned aircraft system (CUAS), aimed at protecting military vehicles against the growing threat of cheap, weaponized drones. According to the...defence-blog.com
Kun niillä ryssän porukoilla voi olla niitä orlan-10 ja lancet droneja ja vastaavia mukana.
Olisihan tuo tietysti parempi kuin pelkällä haulikolla ampuminen.
Niin vois, mutta kun noihin aluksiin ei näköjään voi mitään tehokkaampaa aseistusta laittaa, liian pieniä ja heikkorakenteisia kuulema.Entä jos erityisolosuhteissa tykkilautat otettaisiin uudestaan käyttöön ilmatorjuntaan, rannikkopuolustukseen ja kaislajääkäreiden tukemiseen?
![]()
Merellä ja rannikolla voi nyt lähtökohtaisesti käyttää räjähtävääkin ohjusta.
Olisihan tuo tietysti parempi kuin pelkällä haulikolla ampuminen.

Joku 20mm Oerlikon pohjainen voisi toimia.Haulikkoakin voisi tähän tarkoitukseen kehitellä, eli ajoneuvoasennukseen. Automaattinen ja 50mm kaliiperi, niin alkaa jo olla tavaraa ilmassa.
Entäs se 40mm krkk airburst ominaisuudella asennettuna Trackfireen?Joku 20mm Oerlikon pohjainen voisi toimia.
Sama voisi ampua myös nuoliammuksia.
Kuvailet noin 50 - 60 metriä pitkän ohjusveneen järjestelmän. Sitä ei tuollaiseen 30 metriä pitkään 10 solmua kulkevaan pulkkaaan voi, eikä edes kannata asentaa. Eihän tuossa ole laitetiloja yhdellekään järjestelmälle puhumattakaan 30 henkilön miehistöstä, joka järjestelmää ja lavettia pitää olla käyttämässä.Toinen alustyyppi jota oon miettinyt...
Katso liite: 125671
Kun Valas-luokka on poistunut niin voisko , ne korvata uudemmalla suurinpiirtein saman kokoisella aseistetulla monitoimialuksella?
Runko olis samanlainen kuin korveteissa, joten pystyy kulkemaan jäissä kuten valas luokan alukset ja paremman muodon vuoksi nopeuttakin olisi n.25 solmua.
Keulaan se 30mm Sea Snake tykki (tai vastaava) airburst ominaisuudella ja kylkiäisenä 4 kpl Rannikko-ohjus 06 (Euro Spike ER) ohjusta.
Koristeeni toiseen paikkaan, sen ja veneen tilalle kulmiin 2 kpl Tracfire 12.7 kk:lla.
Jotain edellisessä viestissä ollutta miniohjusta lisäämään drone torjunta kykyä.
Tutkana vähintään Saab Giraffe 1X miksei Giraffe AMB jos on laivasto versiota.
Takakansi (se jossa kuorma-auto on) jatkuisi yhtenäisenä tuon katetun ikkunallisen osan sisälle, kannella olisi miinakiskot koko pituudelle, nostettava autotallinoven kaltainen väliseinä jotta katetusta osasta saadaan lämmitettävä.
Avonaiselle osalle voi sitten ottaa lastia, vaikka noita kuorma-autoja tai TEKO:ja yms. NEMO kontti olisi yksi vaihtoehto.
Kunnon nosturi kuormalavojen, sukelluskellon yms. nosteluun.
Tuolle laivalle vois johonkin kohtaan kehitellä tilat muutamalle 10-15km kantaman IT-ohjuksille kuten on Hamina-luokan ohjusveneissä, yhdessä NEMO kontin kanssa toimisi tulituki aluksena.
Lämmin osa voi toimia komento keskuksena, tai vaikka sukeltajien huoltotilana sisältäen siirettävän painekammion sukeltajantaudin varalta
Rauhan aikana vois toimia apuna siviiiliikenteessä rospuutan aikana.
Vois kehitellä jonkinlaista öljyntorjunta kykyäkin.
Tuo on enemmän rauhassa hankittua kalustoa kuin sodanajan Wallace&Gromit ratkaisu.Entäs se 40mm krkk airburst ominaisuudella asennettuna Trackfireen?
Sehän riippuu siitä millainen lautta rakennetaan.Niin vois, mutta kun noihin aluksiin ei näköjään voi mitään tehokkaampaa aseistusta laittaa, liian pieniä ja heikkorakenteisia kuulema.
Mie oon kyllä miettinyt noita Japanin maihinnousualuksiakin. Noihin vois lastata vaikka minkälaisia Nemo konttia tai ilmatorjunta ajoneuvoo.
Kantavuu hyvä, riittää tst-vaunun kuljetukseen 20 solmun nopeudella.
Nopeita tyhjänä tai kevyessä lastissa n.30 solmua, soveltus miinanlaskuun hiukan muutetuna, mutta ei oo jäissä kulkukykyinen.
Katso liite: 125673
Miten tämän nyt sanoisi? On aika lopettaa nuo "erityisolosuhde"sekoilut ja Merivoimat voi rakentaa:Tuo on enemmän rauhassa hankittua kalustoa kuin sodanajan Wallace&Gromit ratkaisu.
Kun kaikki muutkin NATO liittolaiset, osa arabimaista ja Tyynenmeren USA liittolaiset tunkevat kaikki kerralla aseostoksille niin tarjolla voi olla eioota useammin kuin ei.
Sehän riippuu siitä millainen lautta rakennetaan.
Mahdollisesti tuollainen kannattaisi suunnitella asejärjestelmän ympärille eikä päinvastoin koittaa sovittaa järjestelmää liian pieneen lavettiin.
Mikä ihmeen ohjusvene? Eikö "kelirikkoalus" voi olla aseistettu, parilla Trackfirellä ja 30mm Sea Snakella, noitahan samoja aseta on asennetti ajoneuvojen päälle.Kuvailet noin 50 - 60 metriä pitkän ohjusveneen järjestelmän. Sitä ei tuollaiseen 30 metriä pitkään 10 solmua kulkevaan pulkkaaan voi, eikä edes kannata asentaa. Eihän tuossa ole laitetiloja yhdellekään järjestelmälle puhumattakaan 30 henkilön miehistöstä, joka järjestelmää ja lavettia pitää olla käyttämässä.
Ei, taistelualus ja kelirikkoalus on ihan eri asioita.
Ja jos hankevaiheessa tulee mukaan alustyypin kanssa yhteensopimaton suorituskyky, niin se pitää reilusti jättää pois. Esimerkkinä sotilaallisen maanpuolustuksen optiot Turvassa. Olivat yksi haluttu ominaisuus, mutta aseistuksen osalta vasta jossain tärkeysjärjestyksen sijoilla 5-7.Miten tämän nyt sanoisi? On aika lopettaa nuo "erityisolosuhde"sekoilut ja Merivoimat voi rakentaa:
- taisteluveneitä
- korvetteja
- fregatteja
- apualuksia
- erikoisaluksia.
Kaikki tuollaiset erilaiset sekoilut tulee unohtaa ja tehdä niin kuin menestyksekkäät laivastot tekevät. Fregatti lienee suurin Suomen tarvitsema alustyyppi, 4 semmoista on nyt rakenteilla. Tai, tarkasti ottaen 3 ja yksi on tilauksessa.
Kussakin alusluokassa tulee olla ne järjestelmät, jotka se kunnialla kantaa. Ja asettaa suorituskykyvaatimukset aina sen aluksen koon mukaan.
Ei mopolla kuuhun. Edelleenkään.