Merivoimien kehitysnäkymät

Mihin tietosi Jom Kippur sodan tykkitaisteluista perustuvat? Itellä ei wikiä kummempaa lähteistöä ole käytettävissä, mutta sen mukaan 1973 oli 3 meritaistelua pelkästään ohjuksin. Tosin tykkejä tarvittiin ohjusosumasta tai karilleajosta pysähtyneen veneen viimeistelemiseen. Neljäs taistelu oli heti vihollisuuksien puhkeamisen jälkeen. Siinä partiovene oli sattumalta liikkeellä ja tuhosi pienempiä aluksia tykein kun
siinä ei ohjuksia ollut. Varmaan nämä taistelut aiheuttivat hämmennystä meidän Merivoimissa, kun juuri käyttöön tulleet Styx -ohjukset sekosivat 100 % Israelin harhamaali- ja silppuhäirintään.

Huolimatta tuon sodan tykkitaistelujen vaatimattomuudesta ne kuitenkin noteerattiin NL:n laivastossa. Sodan jälkeen 57mm tykki korvattiin esimerkiksi Nanutshkoissa 76-millisellä, ja Osa II:n seuraaja, Tarantul, sai 76-millisen tykin. Krivakeissa 76-milliset korvattiin 100-millisillä ja niin edelleen. Tuskin kaikkia näitä tykkejä oltiin tarkoitettu rannikkojoukkojen tulitukeen. Ohjusten osumatarkkuus ei tosiaan ollut noihin aikoihin vielä sitä mitä myöhemmin ja varsin alkeellisilla vastatoimilla ne saattoi saada neutraloitua joten tykkejä ei voinut kokonaan unohtaa.

Falklandilla pintalaivat ei muistaakseni toisiaan nähneet lukuunottamatta joitakin satamaan jääneitä purkkeja. Ilmatorjunta taas epäonnistui, koska moni laiva upotettiin tosiaan rautapommein ja hyökkääviä
Skyhawkeja ei edes kerrallaan monta ollut. Tottakai kaikilla tykeillä ammuttiin mutta kysymyshän onkin siitä olisiko pienempi kaliberi ollut tehokkaampi.

Brittien mielestä ilmeisesti ei koska sodan jälkeen rakennetut Type 22:t saivat 4.5-tuumaisen tykin aikaisempien 30mm Oerlikonien sijaan. Britit upottivat yhden tai kaksi argentiinalaisten huoltoalusta ja pakottivat yhden matalikolle, kaikki tykkitulella. Koska alukset oli tunnistettava niin kaukolaukaukset ohjuksilla olivat poissa laskuista ja esimerkiksi Lively Islandin kahakassa varmaan rannan läheisyys jo esti ohjuksen ampumisen. Brilliantilla olisi kyllä ollut Exocetit.

120-millisen tykin käytännön kantama lienee jotain 16 kilometrin luokkaa. Kun useimmat käytössä olleet ohjukset kantoivat käytännössä ehkä 30 tai 40 kilometriä niin ei ole vaikea keksiä tilanteita missä tykin kanssa pääsisi kantamalle ohjusvenettäkin vastaan, puhumattakaan siitä että 80-luvulle asti useimmissa kevyissä fregateissa ei ollut ohjuksia ollenkaan ja käytössä oli vielä perinteisiä tykkihävittäjiäkin. Nykyäänhän tilanne on tietenkin toinen kun 80-100km kantama ei ole merimaaliohjukselle mitään. Kieltämättä miinalaivan pääaseena 120-millinen on vähän hassu, mutta kun tykki oli jo kalliilla rahalla hankittu niin pöljäähän se olisi ollut jättää käyttämättä.
 
Uusi moderni 155 mm kauaskantava laivatykki on esim. USA:n uusissa laivoissa nykyaikaa...
 
"Kallis floppi" kuvannee kyseistä tykkiä parhaiten. Se pystyy ampumaan vain kalliita ohjattuja ammuksia maakohteisiin, edes 'tyhmää' kranaattia ei ole käytössä (piti suunnitella muttei ole edistynyt), sillä ei voi ampua merimaaleja saati ilmamaaleja.

Saksalaiset kokeilivat Pzh2000 tornia hävittäjän keulakannella mutta ilmeisesti kokeilu ei ollut niin menestys.

WNGER_61-52_MONARC_Hamburg_pic.jpg


Venäläisillä oli joskus suunnitteilla 152mm laivatykki mutta siitä ei ole kuulunut mitään.
 
F125 luokkahan oli tarkoitus varustaa pzh2000 järjestelmästä kehitellyllä MONARC tykillä, mutta virallisesti ongelmia tuli ainakin järjestelmän sovittamiseksi korroosion kestäväksi. Yritystä oli myös M270 raketinheitinjärjestelmän muuttamiseksi laivastoversioksi. Lopullinen syy liittyy vastakauppa velvoitteisiin italian kanssa, jolloin keulalle repäistiin oto melaran 127mm.
Päätös hankalan projektin hylkäämisestä perinteisemmän oto melaran hyväksi tosin tehtiin ennen nykyisiä ongelmia turvallisuustilanteessa.
 
Venäläisillä oli joskus suunnitteilla 152mm laivatykki mutta siitä ei ole kuulunut mitään.

Tarkoitatko sitä samaa tykkiä joka on 2S35ssa kiinni? Olen nähnyt kuvia siitä tornissa kiinni, mutta mihinkään laivaan sitä ei ole vielä kiinnitetty.

coalit12.jpg
 
Otsikkoa tiukasti katsoen.

En lähtisi korvettipeliin lainkaan. Tyytyisin hankkimaan ajanmukaisen ohjusaluskapasiteetin kaikilla mausteilla.
 

Siinä olisi uutta propaganda materiaalia. Joskus toivoisi jotain realismia näihin.
 
Siinä olisi uutta propaganda materiaalia. Joskus toivoisi jotain realismia näihin.
Joo, aika vahvasti värikynää esittää Laivue2020:sta olevan kummoiseen viennin/tuonnin turvaamiseen.

Vastuu Ahvenanmaasta olisi realistisempi lähtökohta runkojen vähentämisen ohella miksi tarvitaan ja isoa.
 
Jahas jahas, merivoimat nähneet tarpeelliseksi tuottaa promootio-videon neljästä uudesta fregatista.
Täytyy se 1,2mrd ajatus jollain yrittää myydä päättäjille ja kansalle.
 
Olis mukavampi kommentoida tähän ketjuun jotain tähdellisempää, jos tietäisin jotain merisodankäynnistä. Mutta ei anneta sen häiritä, vaan kommentoidaan silti:

Minusta idea, että pistetään 4 paattiin ja oheissälään 1,2mrd euroa haiskahtaa

a) paljolta
b) vanhanaikaiselta.

Miksi ei vaikkapa näin:

Merivoimien iskukyky kakstuhatkaxkyt = J-39E + RBS-15 JA olemassaolevaan NH90 vispilään SuTo-varustus? Lisäksi hankintaan joitain pienempiä ja huomattavasti halvempia alustyyppejä jos aalloille on ihan pakko päästä liplattelemaan.

Hävittäjä voi toki olla muukin, mutta se ei nyt ole se pointti. Käytin Gripeniä, koska RBS-15 löytyy jo arsenaalista.

Mutta edelleen; Ilmeisesti Laivue 2020:een ja merisodankäyntiin liittyy jotain sellaista mystisyyttä, että laivueen on ehdottomasti olla kelluva eikä lentävä komposiittimöykky, mikä minun puolestani on ihan OK.
 
Viimeksi muokattu:
Ymmärrän hyvin, että laivaston väki haluaa itselleen työpaikkoja. Ilman noita saatettaisiin nähdä jopa upseerien irtisanomisia.
 
Tuli tuossa mieleen, että tuossa videolla kerrottiin tunnistustehtävistä ja että niitä tehdään paljon. Itse olen taipuvainen ajattelemaan, että on hätävarjelun liioittelua lähettää iso alus katsomaan kuka siellä ulapalla seilaa. Eikö järkevämpää olisi jonkinlainen miehittämätön ilma-alus? Kustannukset pienemmät ja nopeammin paikalla. Nykyaikaisella sensori paketilla selviää aivan varmasti mikä alus siellä menee. Poikkeuksena kunnon myrsky mutta paljonko tunnistuksia käydään kunnon myrskyssä ylipäätään tekemässä?
 
Olis mukavampi kommentoida tähän ketjuun jotain tähdellisempää, jos tietäisin jotain merisodankäynnistä. Mutta ei anneta sen häiritä, vaan kommentoidaan silti:

Minusta idea, että pistetään 4 paattiin ja oheissälään 1,2mrd euroa haiskahtaa

a) paljolta
b) vanhanaikaiselta.

Miksi ei vaikkapa näin:

Merivoimien iskukyky kakstuhatkaxkyt = J-39E + RBS-15 JA olemassaolevaan NH90 vispilään SuTo-varustus? Lisäksi hankintaan joitain pienempiä ja huomattavasti halvempia alustyyppejä jos aalloille on ihan pakko päästä liplattelemaan.

Hävittäjä voi toki olla muukin, mutta se ei nyt ole se pointti. Käytin Gripeniä, koska RBS-15 löytyy jo arsenaalista.

Mutta edelleen; Ilmeisesti Laivue 2020:een ja merisodankäyntiin liittyy jotain sellaista mystisyyttä, että laivueen on ehdottomasti olla kelluva eikä lentävä komposiittimöykky, mikä minun puolestani on ihan OK.

Kuinkahan monta sutokopteria pitäisi olla että niistä riittäisi pelipaikalle esim. viikoksi 3-4 konetta 24h aukottomaan päivystykseen. Sutohommat vaativat aikaa ja perspiraatiota. Aukkokohtia ei saa jäädä. Tuokin olisi vielä minimaalinen suorituskyky. Ei jäisi maavoimille montaa kopteria kuljetuskäyttöön...
 
Kuinkahan monta sutokopteria pitäisi olla että niistä riittäisi pelipaikalle esim. viikoksi 3-4 konetta 24h aukottomaan päivystykseen. Sutohommat vaativat aikaa ja perspiraatiota. Aukkokohtia ei saa jäädä. Tuokin olisi vielä minimaalinen suorituskyky. Ei jäisi maavoimille montaa kopteria kuljetuskäyttöön...
Eikös meillä ole kiinteä kuuntelu kenttä ja varmasti maailmalta löytyisi siirrettäviä kuuntelu poijuja. Ei ne neljä paattiakaan voi samassa paikassa olla kovin pitkää aikaa saati sitten päivystää jossain salmessa josko sattuisi sukellusveneitä tulemaan.
 
Back
Top