Merivoimien kehitysnäkymät

Joo, halvoilla jotka myös kulkevat jäissä, ohjautuvat modernein potkurein ja omaavat modulaarista tilaa mm miinoille. Alustahan on juuri se millä säästöä voi saada tekemällä siitä pitkäikäisen ja suomalaisen laivanrakennuskehityksen kärkituotteen. Asejärjestelmät on sitten ne mitkä muuttuvat ja jotka on ostettava ulkoa ja joiden mukaan iskukyky määräytyy ja silloin alusta on toivon mukaan niin hyvä, että kestää ja soveltuu kehityskulkuun.

En allekirjoita Ainolan näkemystä että "halpa alusta" ratkaisisi homman. Ihemettelin myös miksei hän ottanut kuorma-autoalustalla olevaa MTO85M esimerkiksi, koska se olisi sopinut aihepiiriin.

Corporal Friskiltä on tulossa uusi blogaus Ainolan jutun johdosta
 
Laivuehankinnan ovat kyseenalaistaneet Kiianlinna, Olli Ainola ja jotkut yber-asiantuntijat MPnetissä.

Ainola on tyrmätty varsin yksimielisesti forumilla. Selvemmin numeroin kuin Kiianlinna reilut puoli vuotta sitten. PV:n vastinekin tarttui yhteen selvään asiavirheeseen sivuuttaen pääasian eli sen että turvallisuuspoliittinen ympäristö on täysin muuttunut
sitten vuoden 2006, jolloin luonnostelut Merivoimien oman ilmoituksen mukaan on aloitettu. Eli onko laivoihin enää varaa käyttää näin paljon varoja kun mitään tietoa ei ole muiden rahareikien kohtalosta vaikkapa ensi hallituskaudella.

Merivoimat taitaa politikoinnin. Kun ei kerrota missään vaiheessa mitään ei synny keskustelua. Ei vaikka tavoitteet heittäisivät välillä häränpyllyä, kuten edellisessä suurhankkeessa Laivue2000 projektissa. Tutkija Arto Nokkala, SKK:n käynyt evp upseeri
hänkin, kirjoitti 2014 ilmestyneessä kirjassaan Suomen puolustus murroksessa:

"Laivue 2000 kalustona olivat nopeat monipuoliset ja ympärivuotiseen toimintaan pystyvät ilmatyynyalukset. Yksi prototyyppi ehti valmistua, kun yhtäkkiä todettiinkin, ettei niille ole käyttöä. Arvioitu uhka Itämeren piirissä muuttui niin paljon, että meri-
yhteyksien suojaamisesta tehtiin Merivoimien päätehtävä. Prototyyppi päätettiin romuttaa v 2013. Tätä kehittämisen harha-askelta on vähätelty. Kiinnostavinta siinä kuitenkin on, miksi näin keskeisen asejärjestelmän tarpeettomuutta ei kyetty aikaisem-
min havaitsemaan."

Vai olisiko havaittu sittenkin! Vaikea nimittäin uskoa että Venäjän maihinnousukyvyn hidas hiipuminen havaittiin sattumalta samaan aikaan kun murheenkryyni Tuuli oli koeajovaiheessa. Vastaavanlaista aluskonseptia ei ollut missään muualla. Sen piti pystyä
kantamaan ilmatyynynsä voimalla mm vähintään 500 kg kappaleelta painavia miinoja. Merivoimien mukaan kaikki tavoitteet saavutettiin. Hajatiedot aselajin sisältä kertoivat muuta, mutta ainahan on ylennyksissä sivuutettuja tai muutoin katkeroituneita...
Keskittyminen uuteen päätehtävään ja kansainvälisiin tehtäviin takasi sen, että meillä jatkossakin on iso laivasto ja uusia amiraaleja ylennetään. Tämä kaikki sitten muuttui kun talouskasvu loppui ja ihan oikea laajamittainen sotakin näytti taas mahdolliselta.

Tämä oli siis asia, jonka Ainola kyseenalaisti. Sensaatiohakuisesti tietysti; mihinkäs koira karvoistaan pääsisi. Asiantuntijoiden hankintaosaamiseen luottaminen voi tosin olla vaaralllista. Ite muistan erään asiantuntijan lausunnon 90 -luvulta: "Meiltä puuttuu
toistaiseksi vielä kokonaan helikopteriaselaji." Ja PV:n silloisen komentajan täydellä tuella ja arvovallalla. Maavoimien onneksi se puuttuu yhä edelleen.
 
Viimeksi muokattu:

http://www.iltalehti.fi/uutiset/201612122200039701_uu.shtml

Näkökulma: Laivasto-ohjelma on perin turha verrattuna maavoimien ja ilmatorjunnan tarpeisiin

Maanantai 12.12.2016 klo 19.59



Puolustusministeriö häpeilee merivoimien kaukokaipuuta ja sumuttaa meriyhteyksien sodanaikaisesta turvaamisesta, kirjoittaa Olli Ainola

(PUOLUSTUSMINISTERIÖ)" style="margin-right: 0px; margin-left: 0px; padding-right: 0px; padding-left: 0px; color: rgb(102, 102, 102); text-decoration: underline;">
Havainnekuva merivoimien suunnittelemasta monitoimikorvetista Helsingin Suomenlinnan tyvenessä maisemassa. (PUOLUSTUSMINISTERIÖ)

LUE MYÖS
Puolustusministeriö: Suomi tarvitsee taistelualuksia

IL-analyysi: Suomi aikoo ostaa turhan sotalaivan - Merivoimien himoitsema korvetti on helppo maalitaulu Venäjän ohjuksille

Puolustusministeriö älähti kirjoituksestani, jossa arvostelin rankasti merivoimien neljän monitoimikorvetin tilaushanketta.

Ministeriön maanantaina julkaiseman kommentin mukaan taistelulaivat eivät ole pelkästään alushankinta, vaan merkittävä osa puolustusjärjestelmäkokonaisuutta. Ministeriö sanoo, että hankintaa on valmisteltu puolustusvoimien pitkän aikavälin suunnittelussa.

Tämä on puolustushallinnon ja sotilasjohdon tapa pelotella, että jos laivatilausta muutetaan, samalla vaarantuu Suomen puolustusjärjestelmä. On kuin korttitalo kaatuisi, jos siitä irrottaa yhden osan.

Tuttua puhetta. Olen törmännyt vuosien aikana samantapaisiin väitteisiin, kun olen seurannut sotilaiden keskusteluja eduskunnan valiokunnissa. Aiemmin sotilasjohtajat tapasivat uhkailla, että jos heidän ehdotuksiinsa ei suostuta, koko valtakunnan alueen puolustamisesta pitää luopua.

Ministeriön hätä on tämä: Tilausputkea ei saa enää poikki ilman, että joku korkea-arvoinen upseeri menettää kasvonsa.

Politiikkojen olisi pitänyt jo monta vuotta sitten pysäyttää amiraalien suhteettomaksi paisunut laivahanke. Valmistelu on saanut jatkua ilman että kukaan olisi sanonut poikkipuolista. Sotilaat ja ministeriö ovat antaneet lupauksia sinne ja tänne. Laivaprojektiin on sitoutunut valtavasti tarmoa, rahaa ja sotilasjohtajien arvovaltaa.

Seitsemälle merelle

Puolustusministeriön mukaan alukset suunnitellaan kansallisista lähtökohdista Itämeren olosuhteisiin.

Ministeriö häpeilee myöntää, että aluksilla aiotaan seilata maailman seitsemällä merellä, ei pelkästään kotivesillä.

Merivoimien edellinen komentaja, puolustusvoimien nykyinen kakkosmies, vara-amiraali Kari Takanen vahvisti vain runsas puolitoista vuotta sitten merivoimiemme kaukokaipuun.

Takanen kirjoitti Yhdysvaltain laivaston julkaisemassa U.S. Naval Institute Proceedings -aikakausjulkaisussa, että uusilla laivoillamme on kyky purjehtia ”sinisillä merillä”, joka on suurvaltojen laivastokieltä ja tarkoittaa valtameriä. Takasen mukaan laivojen pitää toimia myös Suomen merirajojen ulkopuolella turvaamassa meriyhteyksiämme.

Nato hoitaa

Puolustusministeriö sanoo kommentissaan, että meriyhteyksien turvaaminen kuuluu meripuolustuksen poikkeusolojen - siis sodanaikaisiin - tehtäviin. Turvaamistehtävistä tärkein on Suomen kauppamerenkulun suojaaminen.

Kaunista puhetta. Mitä se käytännössä on? Ovatko saattavat alukset rahtialusten tavoin maalitauluina? Miten on mahdollista muutamalla sota-aluksella suojata kymmeniä tai sata kauppa-alusta vuorokauden aikana?

Ei sellainen olekaan todellinen tilanne, vaan ministeriö sumuttaa.

Normaalia kauppamerenkulkua ei ole tilanteessa, jossa Venäjä uhkaa merenkulkua. Yhteytemme perustuvat Pohjanlahden yli tapahtuvaan liikenteeseen. Sillä pidetään kriisin alla olevaa maata hengissä. Ahvenanmaan kapeikon suojaamiseen ei tarvita uusia korvetteja.

Kauppamerenkulun turvaaminen tuli merivoimien tehtävälistalle, kun ilmatyynyalusprojekti ajoi karille 2000-luvun alussa ja amiraalien piti keksiä nopeasti mihin varatut resurssit käytetään. Siihen asti tuo kauppamerenkulun turvaaminen oli merivoimille sivutehtävä jos resursseja riitti.

Suomen merivoimat voi turvata meriyhteyksiä käytännössä lähinnä rauhan aikana. Mutta kun Itämerellä paukkuu, meriliikenne on poikki. Eteläisen Itämeren kautta ei voi kulkea, jos Nato ja Ruotsi eivät pidä sitä auki.

Onko Suomi tässä siivellä vai ei, on vähemmän tärkeää. Suomella on siinä tilanteessa riittävästi tekemistä itärajallamme.

Perusteelliseen syyniin

Laivaston varusteluohjelma nielee kohtuuttomasti varoja varsinaisesta maanpuolustuksesta. Miljardi on suuri summa maavoimienkin kehittämiseen. Hintojen suuruusluokat hämärtyvät, kun alushankintaa ja hävittäjiä käsitellään samanaikaisesti.

Merivoimien miljardipotti ei oikein tunnu miltään, kun lentokonehankinta on moninkertainen. Alusprojekti vain on niin perin turha maavoimien ja ilmatorjunnan tarpeisiin verrattuna.

Puolustusministeriö ei ota kommentissaan kantaa varsinaiseen ehdotukseeni, joka on se, että Suomen oloissa jättimäinen laivasto-ohjelma pitää syynätä perin juurin vaihtoehtoineen ennen tilauspäätöstä.

Puolustushankinnat ovat aivan liian iso asia, jotta vain sotilaat saisivat sitä arvioida.



OLLI AINOLA
[email protected]
 
eli sen että turvallisuuspoliittinen ympäristö on täysin muuttunut sitten vuoden 2006, jolloin luonnostelut Merivoimien oman ilmoituksen mukaan on aloitettu. Eli onko laivoihin enää varaa käyttää näin paljon varoja kun mitään tietoa ei ole muiden rahareikien kohtalosta vaikkapa ensi hallituskaudella.
No eihän näitä nyt hetken mielijohteesta suunnitella. Ja mitä turvallisuuspolitiikkaan tulee niin se ei ole ainakaan vähentänyt yhtään minkään aselajin kehitys- ja hankintatarvetta. Mihin sitten on varaa? Onko varaa olla ilman on oleellisempi kysymys.

Ja nimimerkki hulabille - taitaa se ainola jatkaa täälläkin.
 
Ainolan mukaan Poliitikot ja toimittajat pitäisi päästää syynäämään perinpohjaisesti maanpuolustuksen tarpeita... Viimeksi kun näin tehtiin tuli hankittua paskoja kuljetuskoptereita joilla ei tee mitään. Että sillä kokemuksella, ei kiitos.
 
Muutamia harhaoppisia ja kerettiläisiä ajatuksiani.

1) Pahimmassakin alennustilassaan, Venäjä olisi suomelle vakava uhka sotilaallisena vastustajana.
2) Auta armias, jos jäämme yksin Venäjää vastaan ja kriisi pitkittyy. En usko että tulemme pärjäämään. Emme ole koskaan yksin pärjänneet heitä vastaan pitkittyneessä konfliktissa enkä usko että pärjäämme jatkossakaan jos jäämme yksin. Numerot ovat silloin meitä vastaan.
3) Yksinjäädessämme ainoa keinomme pärjätä on se, että kriisi jää lyhyeksi.
4) Suomen selviämisen ehdoton edellytys on sotilaallinen liittoutuminen. Se olisi pitänyt tehdä jo 90-luvulla.
5) Turvatakuut, niin sotilaalliset kun vakavasti otettavat poliittiset ovat selviämisen elinehto. Nyt meillä ei ole kumpiakaan, eli olemme käytännössä yksin.
6) Sotilaallinen liittoutuminen ei takaa täysin sotilaallista turvallisuutta, mutta omalta osaltaan nostaa kynnystä aggressioihin ja auttaa huoltovarmuutta. Haittaa näihin sillä tuskin on. Kuinka moni Nato-maa on joutunut Venäjän sotilaallisen iskun kohteeksi?
7) Suomessa tehdään, etenkin maallikkopiirissä kahta virhettä jatkuvasti eri ihmisten toimesta. Omaa suorituskykyämme aliarvioidaan ja samoin myös venäjän suorituskykyä. Sotatilanteessa, ensimmäinen tuottaa positiivisia yllätyksiä, jälkimmäinen ikäviä. Jälkimmäinen on myös vaarallisempi, koska se kohdistuu vastustajaan joka pystyy lopulta laittamaan enemmän pelimerkkejä pöydälle jos kaksin kamppailemme ilman ulkopuolista apua ja tukea.
8) Venäjä on maa, joka on käynyt lähes jatkuvasti sotia 70-luvun lopulta lähtien, poislukien lyhyttä taukoa 80-90 -lukujen taitteissa. Heillä on ensikäden kokemusta asiasta. He tekevät jatkuvasti virheitä, mutta he oppivat virheistään, valitettavasti.
9) Jos Venäjä tänne iskee, se tekee iskun huolellisen valmistautumisen jälkeen ja aivan varmasti varaa siihen niin runsaasti parhaita joukkojaan ja materiaaliaan kun vaan pystyy, kovaa ja monipuolista voimaa käyttäen ja todennäköisesti yllätystä yrittäen. Isku tulee olemaan kova, että sen onnistumisen mahdollisuus olisi mahdollisimman hyvä. Veronmaksajana ja reserviläisenä toivon, että valmiutemme on silloin mahdollisimman hyvä ja koulutustasomme sekä varustautumisemme mahdollisimman hyvä, että olisi muutakin millä tapella kun pelkkä kova tahto ja katteeton toivo.
10) Venäjä tuntee varmasti melko hyvin varautumissuunnitelmamme. Lienee turha odottaa, että he pelaavat kiltisti meidän sääntöjemme ja toiveittemme mukaan. He pyrkisivät pelamaan mahdollisimman paljon omilla säännöillään ja pelaamaan törkeästi ja rumasti.



Juu ei tässä taida auttaa muu kuin ennaltaehkäisevä antautuminen:p meillä kun ei mikään kehity, eikä missään muuallakaan kun rysillä on ne ylivoimaiset superohjukset, jotka tuhoavat kaiken etänä:D:D

Koska Ilmarinen ja koska Tuuli, niin tää on ihan paska. Jep jep.

En sanonut näin että "tää on ihan paska". Ilmarinen jäi jälkikäteen arvioiden virhearvioksi. Samoin Tuuli. Ne ovat vain esimerkkejä siitä, että virheitä on tehty jälkikäteen arvioiden. Ei siinä sen kummallisempaa. Uskon että valittu alusmalli varusteluineen tulee olemaan varmasti paras mitä sillä panostuksella saadaan ja varmasti oikein hyvä, mutta myös sen pidän mielestä että sellaista ylivoimaista asejärjestelmää ei olekaan, jolle ei vastajärjestelmää löydy. Siksi myös meidän tulevat laivamme tulevat olemaan toisen riistaa.

Mitäs jos meillä olisi vaikka 20 vuoden päästä toistakymmentä korvettia? No ei toki.. ei me ehditä semmoisia hankkimaan kun pitää kuitenkin muodostaa parlamentaarinen käsittely, valiokunta ja mietintö ensin. Mutta jos katsotaan Venäjän viimeaikainen varusteluohjelma ja kyky saada laivaa ulos telakalta... on todennäköisempää, että Venäjällä on nykyistä vanhentuneempi kalusto, ja merivoimat vähälukuisemmat. Nehän varmasti kyllä ovat viimeaikoina yrittäneet parhaansa - joten se kielii jotain todennäköisestä 15-20 vuoden tulevaisuudesta, n'est-ce pas?
Lisäksi, ei Venäjälläkään ole loputtomia varastoja..

Tämän foorumin keskusteluiden perusteella olen laskeskellut että hyökkäyksessä slobot ampuu ihan ensiksi sekä S-400 että Iskander lavetit tyhjiksi, pudottaakseen jokaisen lokin ja Hornetin ilmatilassamme sekä sotkeakseen liikenteen Iskandereilla Haagan liikenneympyrässä, Kehäykkösellä ja kolmosen liittymissä, iskien jokaiseen lentokenttään ja oletettuun maantietukikohtaan ympäristöineen. Lisäksi saaristomme saa meritorjuntaohjuskylvyn.

Tämän muutaman kymmenen miljardin dollarin panostuksen jälkeen, Kannaksen teillä odottelevat puolimiljoona vihreää miestä siirtyy rajan yli.

Hyviä pointteja meidän ja arvioita meidän ja heidän varustelutilanteen kehittymisestä. Ja mitä tuohon aikajänteeseen tulee niin olen omaan mielipiteeseeni pyrkinyt sisällyttämään ajattelun niin nykyhetkestä, lähitulevaisuudesta kun pidemmästäkin aikajänteestä. Mitään siitä pois jättämättä. Pahoittelut jos olen ilmaissut itseäni huonosti.

En tiedä kuinka he iskisivät, mutta olen varma siitä että isku on pohjimmiltaan kuvailemasi kaltainen, mutta laajamittaiseen itärajan ylitykseen en tule uskomaan. Uskon kyllä että iskuun tulee sisältymään huonossa tilanteessa kaikki käytössä olevat elementit tai ainakin pyrkimys niiden käyttämiseen. Eli esimerkiksi maahanlaskuja, ehkä maihinnousuja, ilma- ja ohjusiskuja, erikoisjoukkojen iskuja ja myös vanhan mallista uhkakuvaa mukailevia mekanisoitujen osastojen iskuja itärajan yli. Pakottavat meidät jakamaan voimiamme ja heikentämään niiden keskittämisen mahdollisuutta. Sekä myös pyrkimys itämeren laivaliikenteen katkaisemiseen erillisenä poliittisena painostuskeinona uskon olevan keinovalikoimassa poliitikkojamme kohtaan. Realistina uskon, että isku suomen kaltaista maata kohtaan tulee olemaan ennemmin hyvin valmisteltu, voimakas ja kova, kun huonosti valmisteltu, haparoiva tai heikko. Miksi ihmeessä he toteuttaisivat sen huonosti tai puolivillaisesti? Mitä tarkoitusta se palvelisi?

Maanpuolustuksellisissa asioissa luotan suomalaisiin ammattiupseereihin ja heidän arviointikykyynsä, rohkeuteensa ja pyrkimyksiinsä toimia oikeaan aikaan. Poliitikoista en olisi niin varma. Pelkään, että esimerkiksi erilaiset valmiuden kohottamiset saattavat viivästyä heidän toimestaan, "ettei vaan eskaloida ja provosoida kriisiä".
 
Ainola on tyrmätty varsin yksimielisesti forumilla. Selvemmin numeroin kuin Kiianlinna reilut puoli vuotta sitten. PV:n vastinekin tarttui yhteen selvään asiavirheeseen sivuuttaen pääasian eli sen että turvallisuuspoliittinen ympäristö on täysin muuttunut
sitten vuoden 2006, jolloin luonnostelut Merivoimien oman ilmoituksen mukaan on aloitettu. Eli onko laivoihin enää varaa käyttää näin paljon varoja kun mitään tietoa ei ole muiden rahareikien kohtalosta vaikkapa ensi hallituskaudella.

Merivoimat taitaa politikoinnin. Kun ei kerrota missään vaiheessa mitään ei synny keskustelua. Ei vaikka tavoitteet heittäisivät välillä häränpyllyä, kuten edellisessä suurhankkeessa Laivue2000 projektissa. Tutkija Arto Nokkala, SKK:n käynyt evp upseeri
hänkin, kirjoitti 2014 ilmestyneessä kirjassaan Suomen puolustus murroksessa:

"Laivue 2000 kalustona olivat nopeat monipuoliset ja ympärivuotiseen toimintaan pystyvät ilmatyynyalukset. Yksi prototyyppi ehti valmistua, kun yhtäkkiä todettiinkin, ettei niille ole käyttöä. Arvioitu uhka Itämeren piirissä muuttui niin paljon, että meri-
yhteyksien suojaamisesta tehtiin Merivoimien päätehtävä. Prototyyppi päätettiin romuttaa v 2013. Tätä kehittämisen harha-askelta on vähätelty. Kiinnostavinta siinä kuitenkin on, miksi näin keskeisen asejärjestelmän tarpeettomuutta ei kyetty aikaisem-
min havaitsemaan."

Vai olisiko havaittu sittenkin! Vaikea nimittäin uskoa että Venäjän maihinnousukyvyn hidas hiipuminen havaittiin sattumalta samaan aikaan kun murheenkryyni Tuuli oli koeajovaiheessa. Vastaavanlaista aluskonseptia ei ollut missään muualla. Sen piti pystyä
kantamaan ilmatyynynsä voimalla mm vähintään 500 kg painavia miinoja. Merivoimien mukaan kaikki tavoitteet saavutettiin. Hajatiedot aselajin sisältä kertoivat muuta, mutta ainahan on ylennyksissä sivuutettuja tai muutoin katkeroituneita...
Keskittyminen uuteen päätehtävään ja kansainvälisiin tehtäviin takasi sen, että meillä jatkossakin on iso laivasto ja uusia amiraaleja ylennetään. Tämä kaikki sitten muuttui kun talouskasvu loppui ja ihan oikea laajamittainen sotakin näytti taas mahdolliselta.

Tämä oli siis asia, jonka Ainola kyseenalaisti. Sensaatiohakuisesti tietysti; mihinkäs koira karvoistaan pääsisi. Asiantuntijoiden hankintaosaamiseen luottaminen voi tosin olla vaaralllista. Ite muistan erään asiantuntijan lausunnon 90 -luvulta: "Meiltä puuttuu
toistaiseksi vielä kokonaan helikopteriaselaji." Ja PV:n silloisen komentajan täydellä tuella ja arvovallalla. Maavoimien onneksi se puuttuu yhä edelleen.

Ei kai tässäkään asiassa yhtä ainutta totuutta ole kuin ehkä jälkikäteistarkastelussa kun on varmaa tietoa käytössä. Paitsi tietysti vaihtoehtoisista ratkaisuista joiden nerokkuudella voi vielä silloinkin vain spekuloida.

Kriittinen keskustelu olisi ehdottomasti paikallaan. Sehän ei Suomessa kuitenkaan onnistu koska tänaapuria ei voi mainita nimeltä. Ja vaikka voisikin niin eihän tässä tietenkään Venäjää vastaan olla varustautumassa. Parhaaksi anniksi jäävät sitten erilaiset julistukset jollaiseksi Ainolan ulostulokin pitää luokitella. Niin säästeliäästi ja valikoivasti siinä oli faktoihin turvauduttu.

Eikä sellaista päivää Suomessa tule että joku tosissaan kiinnostuisi Maavoimien varustamisesta. Samaa kritiikkiähän esitettiin jo Hornet-kaupasta. Voi kuitenkin ihan perustellusti epäillä että jos rahoja ei olisi viime hetkellä sidottu vuosiksi hävittäjäkauppaan niin ei niitä olisi lama-Suomen puolustusbudjetissa kauaa näkynyt.

Jos nyt puhutaan paisutetusta hankkeesta niin samalla puhutaan myös erillisrahoituksesta. Jos hankinta typistetään vaikkapa vartioveneiksi ja erillisrahoitus haihtuu savuna ilmaan niin missä on se Maavoimille säästetty raha? Kunpa olisikin joku vaihtoehtoinen megalomaaninen hanke käynnissä ja tähtäimenä Maavoimien varustaminen. Sellaista ei kukaan ole edes kaavaillut.
 
Ainola on tyrmätty varsin yksimielisesti forumilla. Selvemmin numeroin kuin Kiianlinna reilut puoli vuotta sitten. PV:n vastinekin tarttui yhteen selvään asiavirheeseen sivuuttaen pääasian eli sen että turvallisuuspoliittinen ympäristö on täysin muuttunut
sitten vuoden 2006, jolloin luonnostelut Merivoimien oman ilmoituksen mukaan on aloitettu. Eli onko laivoihin enää varaa käyttää näin paljon varoja kun mitään tietoa ei ole muiden rahareikien kohtalosta vaikkapa ensi hallituskaudella.

Merivoimat taitaa politikoinnin. Kun ei kerrota missään vaiheessa mitään ei synny keskustelua. Ei vaikka tavoitteet heittäisivät välillä häränpyllyä, kuten edellisessä suurhankkeessa Laivue2000 projektissa. Tutkija Arto Nokkala, SKK:n käynyt evp upseeri
hänkin, kirjoitti 2014 ilmestyneessä kirjassaan Suomen puolustus murroksessa:

"Laivue 2000 kalustona olivat nopeat monipuoliset ja ympärivuotiseen toimintaan pystyvät ilmatyynyalukset. Yksi prototyyppi ehti valmistua, kun yhtäkkiä todettiinkin, ettei niille ole käyttöä. Arvioitu uhka Itämeren piirissä muuttui niin paljon, että meri-
yhteyksien suojaamisesta tehtiin Merivoimien päätehtävä. Prototyyppi päätettiin romuttaa v 2013. Tätä kehittämisen harha-askelta on vähätelty. Kiinnostavinta siinä kuitenkin on, miksi näin keskeisen asejärjestelmän tarpeettomuutta ei kyetty aikaisem-
min havaitsemaan."

Vai olisiko havaittu sittenkin! Vaikea nimittäin uskoa että Venäjän maihinnousukyvyn hidas hiipuminen havaittiin sattumalta samaan aikaan kun murheenkryyni Tuuli oli koeajovaiheessa. Vastaavanlaista aluskonseptia ei ollut missään muualla. Sen piti pystyä
kantamaan ilmatyynynsä voimalla mm vähintään 500 kg painavia miinoja. Merivoimien mukaan kaikki tavoitteet saavutettiin. Hajatiedot aselajin sisältä kertoivat muuta, mutta ainahan on ylennyksissä sivuutettuja tai muutoin katkeroituneita...
Keskittyminen uuteen päätehtävään ja kansainvälisiin tehtäviin takasi sen, että meillä jatkossakin on iso laivasto ja uusia amiraaleja ylennetään. Tämä kaikki sitten muuttui kun talouskasvu loppui ja ihan oikea laajamittainen sotakin näytti taas mahdolliselta.

Tämä oli siis asia, jonka Ainola kyseenalaisti. Sensaatiohakuisesti tietysti; mihinkäs koira karvoistaan pääsisi. Asiantuntijoiden hankintaosaamiseen luottaminen voi tosin olla vaaralllista. Ite muistan erään asiantuntijan lausunnon 90 -luvulta: "Meiltä puuttuu
toistaiseksi vielä kokonaan helikopteriaselaji." Ja PV:n silloisen komentajan täydellä tuella ja arvovallalla. Maavoimien onneksi se puuttuu yhä edelleen.
Olinpa minäkin silloin linjassa, kun Kiianlinnasta kiisteltiin. Mutta tämä kuuluu niihin asioihin, missä minä olen muuttanut mielipidettäni. Etsi hakutoiminnalla nimimerkki Lepard, ja käy läpi hänen aiheeseen liittyviä postauksiaan. Minä vakuutuin niistä.
Perustelut ovat ainakin pätevät. Jos tämä kuuluu helikopterigenreen, niin sitten kuulun isoon joukkoon sumutettuja. Jotenkin haluan uskoa, että sodanuhka on ollut päällä jo muutaman vuoden, ja silti Laivuetta edistetään. Voisiko olla sellaisia haihattelijoita puolustusvoimissa, että puskisivat tätä läpi ilman kunnon perusteita, tässä turpo-tilanteessa? Toivottavasti ei. Helikopterit kuuluivat selkeästi aikaan tähän "ei koskaan enää sotia"- ajanjaksoon Neuvostoliiton purkautumisen jälkitilassa.
 
Jos nyt puhutaan paisutetusta hankkeesta niin samalla puhutaan myös erillisrahoituksesta. Jos hankinta typistetään vaikkapa vartioveneiksi ja erillisrahoitus haihtuu savuna ilmaan niin missä on se Maavoimille säästetty raha? Kunpa olisikin joku vaihtoehtoinen megalomaaninen hanke käynnissä ja tähtäimenä Maavoimien varustaminen. Sellaista ei kukaan ole edes kaavaillut.
Niin vitusti tämä.
Tuskin maavoimat saavat 12 miljardin sekin ja avoimen valtakirjan ostaa mitä parhaaksi näkevät vaikka HX ja MTA menisivät molemmat kiville.
 
Ainolasta voi olla montaa mieltä, mutta faktat täytyy muistaa. Suurvaltavastustaja havaitsee varmasti niin halutessaan laivastomme suurimmat pinta-alukset esimerkiksi tiedustelusateliiteilla, tutkilla ja erilaisilla tiedustelukoneilla. Etenkin viimeistään niiden lähdettyä liikkeelle. Ja tämän jälkeen niihin on verraten helppo keskittää esimerkiksi massamaisia hyökkäyksiä erilaisilla moderneilla ballistisilla ohjuksilla, risteilyohjuksilla, meritorjuntaohjuksilla ja ilmavoimilla. Ja kannattaa keskittää, koska suuri pinta-alus on arvokas maali ja arvokkaiden asejärjestelmien käytön arvoinen, vaikka osa ei osuisi torjunnasta johtuen, osa menisi ohi tai tulisi muuten ammuttua turhaan.

Pahimmillaan useiden vuosien määrärahat upotetaan nopeasti pohjaan ja panostus menee hukkaan, jolla olisi ollut muutakin käyttöä merivoimissa. Ettei käy kuten Ilmarisen kanssa aikoinaan...

Tuota noin...vai faktat... Tiedustelusatelliitit eivät valvo mitään aluetta 24/7 vaan tilannekuvaa tulee ehkä kerran vuorokaudessa, enemmän jos kiertoradalla alueelle on useampia satelliitteja. Ja sitten viive siihen päälle. Millaisillas tutkilla vastustaja sitten poimii alukset saariston suojista? Onko kenties "supertutkia" kuten iltapäivälehdissä on "superhävittäjiä"? Molemmat ilmeisesti voittavat joko fysiikan lait tai maanpallon kaarevuuden.

"Etenkin viimeistään niiden lähdettyä liikkeelle"... tuota noin taas, silloinhan niitä vasta on vaikea paikallistaa.

Niin..."massamaisia hyökkäyksiä erilaisilla moderneilla ballistisilla ohjuksilla, risteilyohjuksilla, meritorjuntaohjuksilla ja ilmavoimilla." Kristus sentään. Ballistisia ohjuksia käytetään kiinteiden kohteiden tuhoamiseen, ei laivojen jahtaamiseen merellä. Samoin risteilyohjuksia. Satamaan hyökkääminen on sitten eri asia.

Aina ja jatkuvasti samaa paskaa tulee suorastaan oksennuksena meri- ja ilmasodasta tietämättömiltä...ja se aina alkaa sanoilla "faktat". Niihin kun joskus kannattaisi sitten perehtyä, jos niitä aikoo "laukoa".
 
Tragikoomista sinällään, ainot järkevät käyttökohteet niille hemmetin koptereille liippaa läheltä laivue 2020:n toimintaa. Ahvenanmaa ja suto toiminta, Ahvenanmaa siten että kopukoilla saadaan siirrettyä joukkoja hätäseen saarille jos on tarve. Korvetit taas suorastaan huutavat suto-kopteria kannelle. Kait niistä romuista jollain rahalla saa suto kelpoisia viritettyä.
 
Eikä sellaista päivää Suomessa tule että joku tosissaan kiinnostuisi Maavoimien varustamisesta. Samaa kritiikkiähän esitettiin jo Hornet-kaupasta. Voi kuitenkin ihan perustellusti epäillä että jos rahoja ei olisi viime hetkellä sidottu vuosiksi hävittäjäkauppaan niin ei niitä olisi lama-Suomen puolustusbudjetissa kauaa näkynyt.

Jos nyt puhutaan paisutetusta hankkeesta niin samalla puhutaan myös erillisrahoituksesta. Jos hankinta typistetään vaikkapa vartioveneiksi ja erillisrahoitus haihtuu savuna ilmaan niin missä on se Maavoimille säästetty raha? Kunpa olisikin joku vaihtoehtoinen megalomaaninen hanke käynnissä ja tähtäimenä Maavoimien varustaminen. Sellaista ei kukaan ole edes kaavaillut.

Mikä se siinä maavoimien varustamisessa oikein tyydyttäisi? 2000-luvulla on hankittu kaksi erää nykyaikaisia panssarivaunuja, rynnäkkövaunuja on ostettu uusia ja modattu vanhoja, on ostettu erikokoisia tiedustelulennokkeja, uusittu johtamisjärjestelmä, kaikkI ilmatorjuntaohjusjärjestelmät ovat joko uusia tai modernisoituja, on hankittu raskas raketinheitin, kuorma-autoja, maastoautoja, kenttäsairaaloita ja ambulansseja, tykistön erikoisampumatarvikkeita, rynnäkkökiväärejä modernisoidaan, on uusi taistelijan asu ja kohta seuraava tulossa, on kantolaitejärjestelmää, väliasua ja hanskaa. Kohta tulee uutta kenttätykkiä ja uutta IT-ohjusta. Pst-ohjuksia on hommattu ja sinkoja ja ties vaikka mitä hilavitkutinta. Välissä uutta, välissä käytettyä kuten ällitällejä ja telakuorma-autoja. Viestijärjestelmä on pistetty pari kertaa uusiksi, kun 90-luvulla painettiin LV217:llä, sanlalla, ksl:llä ja tasp87:lla on nykyään panasonic toughbookkia ja hyppivätaajuuksista radiota ja linkkikalustoa ja rj-45 piuhaa niin ettei komentovaunuissa paskalle taivu. Mitä helvettiä sinne maavoimiin vielä pitäisi saada että ihmiset olisi tyytyväisiä?
 
Mikä se siinä maavoimien varustamisessa oikein tyydyttäisi? 2000-luvulla on hankittu kaksi erää nykyaikaisia panssarivaunuja, rynnäkkövaunuja on ostettu uusia ja modattu vanhoja, on ostettu erikokoisia tiedustelulennokkeja, uusittu johtamisjärjestelmä, kaikkI ilmatorjuntaohjusjärjestelmät ovat joko uusia tai modernisoituja, on hankittu raskas raketinheitin, kuorma-autoja, maastoautoja, kenttäsairaaloita ja ambulansseja, tykistön erikoisampumatarvikkeita, rynnäkkökiväärejä modernisoidaan, on uusi taistelijan asu ja kohta seuraava tulossa, on kantolaitejärjestelmää, väliasua ja hanskaa. Kohta tulee uutta kenttätykkiä ja uutta IT-ohjusta. Pst-ohjuksia on hommattu ja sinkoja ja ties vaikka mitä hilavitkutinta. Välissä uutta, välissä käytettyä kuten ällitällejä ja telakuorma-autoja. Viestijärjestelmä on pistetty pari kertaa uusiksi, kun 90-luvulla painettiin LV217:llä, sanlalla, ksl:llä ja tasp87:lla on nykyään panasonic toughbookkia ja hyppivätaajuuksista radiota ja linkkikalustoa ja rj-45 piuhaa niin ettei komentovaunuissa paskalle taivu. Mitä helvettiä sinne maavoimiin vielä pitäisi saada että ihmiset olisi tyytyväisiä?

Lisää kaikkea mainitsemaasi:cool:

Vakavasti sanottuna hyvä kirjoitus! Maavoimien iskuvoima kuten myös ilmavoimien on vahvempi kuin koskaan sotien jälkeen, se on hyvä pitää mielessä. Ihmeen paljon sitä rompetta on saatukin hankittua vajavaisella budjetilla, Hmmm ettei vain...:rolleyes:
 
Niin..."massamaisia hyökkäyksiä erilaisilla moderneilla ballistisilla ohjuksilla, risteilyohjuksilla, meritorjuntaohjuksilla ja ilmavoimilla." Kristus sentään. Ballistisia ohjuksia käytetään kiinteiden kohteiden tuhoamiseen, ei laivojen jahtaamiseen merellä. Samoin risteilyohjuksia. Satamaan hyökkääminen on sitten eri asia.

Ballistisella Iskander-M:llä ja risteilyohjus K malleilla on kyky iskeä myös liikkuviin maaleihin. Suuremmanpuoleinen pinta-alus on varmasti potentti maali siinä missä muukin liikkuva kohde. Aikaisemman sukupolven venäläisillä ballistilla ohjuksilla tätä kykyä ei ollut, siinä olet oikeassa.

Mitä piilossapysymiseen tulee, ajan kanssa konfliktin mahdollisesti pitkittyessä paljastumisen/löytymisen riski kasvaa. Jos tätä maata vastaan hyökätään, kyllä tänne myös kohdistetaan tiedustelukapasiteettia se mikä vain pystytään. Konfliktin ollessa lyhyt, piiloonjäämisen mahdollisuus on toki parempi.
 
Mikä se siinä maavoimien varustamisessa oikein tyydyttäisi? 2000-luvulla on hankittu kaksi erää nykyaikaisia panssarivaunuja, rynnäkkövaunuja on ostettu uusia ja modattu vanhoja, on ostettu erikokoisia tiedustelulennokkeja, uusittu johtamisjärjestelmä, kaikkI ilmatorjuntaohjusjärjestelmät ovat joko uusia tai modernisoituja, on hankittu raskas raketinheitin, kuorma-autoja, maastoautoja, kenttäsairaaloita ja ambulansseja, tykistön erikoisampumatarvikkeita, rynnäkkökiväärejä modernisoidaan, on uusi taistelijan asu ja kohta seuraava tulossa, on kantolaitejärjestelmää, väliasua ja hanskaa. Kohta tulee uutta kenttätykkiä ja uutta IT-ohjusta. Pst-ohjuksia on hommattu ja sinkoja ja ties vaikka mitä hilavitkutinta. Välissä uutta, välissä käytettyä kuten ällitällejä ja telakuorma-autoja. Viestijärjestelmä on pistetty pari kertaa uusiksi, kun 90-luvulla painettiin LV217:llä, sanlalla, ksl:llä ja tasp87:lla on nykyään panasonic toughbookkia ja hyppivätaajuuksista radiota ja linkkikalustoa ja rj-45 piuhaa niin ettei komentovaunuissa paskalle taivu. Mitä helvettiä sinne maavoimiin vielä pitäisi saada että ihmiset olisi tyytyväisiä?

Lisää mekanisoituja kokoonpanoja täysin varustettuina. Iso kasa ampumatarvikkeita mm. MLRS:lle. Ulottuvampaa it-kalustoa. Ja kaikkein tärkeimpänä koulutusta. Paljon lisää resursseja koulutukseen. Noin niin kuin esimerkkeinä.
 
Tuosta piilossa pysymisestä, sotalaivat on tehty yhtä paljon piilossa pysymiseen kuin lentokoneet lentotukikohdissa makaamiseen.
 
Lisää mekanisoituja kokoonpanoja täysin varustettuina. Iso kasa ampumatarvikkeita mm. MLRS:lle. Ulottuvampaa it-kalustoa. Ja kaikkein tärkeimpänä koulutusta. Paljon lisää resursseja koulutukseen. Noin niin kuin esimerkkeinä.

Allekirjoitan täysin. Kolme viimeistä lausetta silkkaa rautaa.
 
Se on ihan Maavoimien oma ongelma, jos eivät osaa markkinoida projektejaan yhtä hyvin poliitikoille ja muille yhteiskunnallisille vaikuttajille kuin Ilma- ja Merivoimat.

Kyllähän se niin menee, että Ilma- ja Merivoimat ovat aina osanneet kaikenlaisen suhde ja PR-toiminnan huomattavasti Maavoimia paremmin. Kaikella kunnioituksella Maavoimia kohtaan, mutta oman rajoittuneen kokemuspiirini mukaan Ilma- ja Merivoimien upseeristo on myös keskimäärin sivistyneempää, ja ainakin ulospäin ammattitaitoisemman oloista. Lisäksi he ovat usein sanavalmiimpia ja omaavat paljon laajemmat kontaktiverkostot aina maamme ylintä johtoa myöten verrattuna keskimääräiseen Maavoimien upseeriin.

Suuren yleisön silmissä Maavoimat on vähän sellainen "tyhmien tykkimiesten" puolustushaara, jossa vain istutaan jossain kuusen juurella rynnäkkökivääri kädessä odottamassa ylivoimaisen puna-armeijan invaasiota. Erilaiset tärkeätkin Maavoimien kehityshankkeet ovat yleensä hyvin vähän esillä mediassa, tai jos ovatkin niin Maavoimat ei oikein osaa oikealla tavalla kertoa niiden tarpeellisuudesta maanpuolustuksen kokonaisuuden kannalta.

Ilmavoimat taas on aina kyennyt hyödyntämään omassa markkinoinnissaan tiettyä lentäjäromantiikkaa, sekä asemaansa huipputeknisenä puolustushaarana, jonne pääsevät palvelukseen vain parhaat.

Onhan siinä aivan huikea ero, että Ilmavoimien tunnuslauseenakin on "Qualitas Potentia Nostra", kun taas Maavoimissa on aina vannottu suuren reserviläisarmeijan ja koko maan puolustustamisen nimeen.

Kyllähän sen nyt pitäisi jokaisen tajuta, että on aika paljon mediaseksikkäämpää puhua Ilmavoimien uusista hävittäjistä tai Merivoimien uusista taistelualuksista kuin vaikkapa jostain Maavoimien huollon uusista konsepteista, vaikka kaikkia näitä todellisuudessa tarvitaankin.

Tässä olisi siis ennen kaikkea Ilma- ja Merivoimien kadehtimisen sijaan parantamisen paikka Maavoimien oman viestinnän ja suhdetoiminnan suhteen. Jos Maavoimat eivät itse pidä puoliaan, niin ei sitä kukaan muukaan Maavoimien puolesta tee...
 
Ballistisella Iskander-M:llä ja risteilyohjus K malleilla on kyky iskeä myös liikkuviin maaleihin. Suuremmanpuoleinen pinta-alus on varmasti potentti maali siinä missä muukin liikkuva kohde. Aikaisemman sukupolven venäläisillä ballistilla ohjuksilla tätä kykyä ei ollut, siinä olet oikeassa.

Mitä piilossapysymiseen tulee, ajan kanssa konfliktin mahdollisesti pitkittyessä paljastumisen/löytymisen riski kasvaa. Jos tätä maata vastaan hyökätään, kyllä tänne myös kohdistetaan tiedustelukapasiteettia se mikä vain pystytään. Konfliktin ollessa lyhyt, piiloonjäämisen mahdollisuus on toki parempi.

Iskanderin optinen hakupää on tarkoitettu kiinteitä maaleja vastaan ja sillä ei taatusti pysty iskemään liikkuviin maaleihin. Tietysti jos uskoo venäläistä markkinointia, niin sillähän ammutaan vaikka yksittäisiä ihmisiä kun se on niin hieno...

Korvetti muuten ei ole "suuremmanpuoleinen" pinta-alus muiden kuin Suomen merivoimien kategoriassa.
 
Back
Top