Merivoimien kehitysnäkymät

Tykkiveneista ei voi vasya, niita koskevasta lukemistosta, kun sita - kuten sanottu - on niin vahan.

Ihan oma doktriini: piilottele, syoksy, ja tuhoa.

Ohjusaikana ei mitaan ihmeellista mutta sarjatulta ampuva, 120 mm:n tykki alustalla, joka kulkee/kulki kuin (y)jet ski
 
fulcrum kirjoitti:
On tosiaan harmi ettei pintasotalaivoista ja moottoritorpedoveneistä ole kirjoitettu enempää. Sukellusveneistähän on muutama perinpohjainen opus. Syynä on varmaan vain kirjoittajien puute yhdistettynä tiedetysti vähäiseen lukijakuntaan, Laukkaset ja Paulaharjut ei kuitenkaan joka oksalla kasva. Toivottavasti kylmän sodan aikaisista aluksista sellaisia tehdään ennenkuin kaikki omakohtaisesti asioita kokeneet ovat siirtyneet haamuviirikköön.
Niklanderin kirjahan on informatiivinen ja hauskasti kirjoitettu, vaikkakin selvästi harrastelijapohjalta tehty minkä hän itsekin myöntää. Eikä siinä piilotella alusten ilmeisiä puutteita ja syitä jotka siihen johtivat.

Uskon kyllä että tykkiveneistä on oltu maailmalla kiinnostuneita, samalla tavoin kuin vaikka Redigoista ja ruotsalaisten Visbyistä. Kyllä renkaanpotkijoita riittää. Harva telakka tekee sotalaivoilla maailmalla bisnestä koska tilausmäärät on pienet ja useimmat maa pyrkivät pykäämään ne itse, syteen tai saveen. Blohm+Vossin MEKO on lähes ainoa oikeasti menestyksekäs konsepti.

Lähes kaikista merkittävistä sotalaivaluokista löytyy puutteita, joskus pahojakin. Syy on se että ne ovat mutkikkaita laitteita joita tehdään pieninä sarjoina: panssarivaunussa tai lentokoneessa ensimmäiset 10-20 on usein susikappaleita, kyllä viat voidaan seuraaviin sarjoihin korjata. Laivassa jota tehdään 2-6 kappaletta sama ei onnistu...
Klikkaa laajentaaksesi...

Pienenä anekdoottina tykkiveneistä puhuttaessa: Em alusluokan propulsiojärjestelmä oli erään Martin Saarikankaan ensimmäinen työ nuorena laivanrakennusinsinöörinä. Samaa teknologiaa sovellettiin myöhemmin mm Finnjetin rakentamisessa.
 
Commander kirjoitti:
Pienenä anekdoottina tykkiveneistä puhuttaessa: Em alusluokan propulsiojärjestelmä oli erään Martin Saarikankaan ensimmäinen työ nuorena laivanrakennusinsinöörinä. Samaa teknologiaa sovellettiin myöhemmin mm Finnjetin rakentamisessa.
Klikkaa laajentaaksesi...
Koneistoratkaisuja laadittiin n. 35 erilaista, joista sitten toteutunut valittiin. Suurin ongelma oli veteen välitettävän tehon tarve vs. aluksen suurin syväys. Siinä päädyttiin sitten tunnelipotkuriin, joka ei edes näytä perinteiseltä potkurilta lainkaan. Mutta pientä syöpymistä tunnelin sisäpinnoissa lukuun ottamatta se toimi hyvin. Sanoisinko erittäin hyvin. :)

Vähän samantapaisia ratkaisuja oli käytetty NL:oon toimitettavissa hinaajissa joskus aiemmin.
 
Analysti kirjoitti:
:) Nice looking ship! :)
Klikkaa laajentaaksesi...
On ihan kuin Pohjanmaa kaikin puolin paitsi SeaRam+tuleva Chu-Sam vs. ESSM. Sama paino, VLS, integroitu masto, kaasuturbiini (tosin RR MT30 eikä GE LM2500, mutta käytännössä toinen meille valitsemiskelpoisista), sama dieselin toimittaja.... heillä myös varaa koptereihin.

Total planned 22 on se kohta joka herättää eniten kateutta.
 
Viimeksi muokattu:
magitsu kirjoitti:
On ihan kuin Pohjanmaa kaikin puolin paitsi SeaRam. Sama paino, VLS, integroitu masto, kaasuturbiini (tosin RR MT30 eikä GE LM2500, mutta käytännössä toinen meille valitsemiskelpoisista), sama dieselin toimittaja.... heillä myös varaa koptereihin.
Klikkaa laajentaaksesi...
Veit sanat suustani(y)
Kopteroinnissa Itameren mittakaavassa tuo laskeutunisasemana (bensa-asemana) toimiminen ei valttamatta ole huono ajatus
- joku valvonta-droonihan kulkee mukana siella huoltovarustusta varten olevan 'tallin' peralla
Mutta kun/jos tosi toimiin joudutaan, niin etelaiselle Itamerelle saattamisessa huomioitava, ettei meilla ole SuTo-koptereita (ja etta ne maksaa maltaita)
- Ruotsilla sensijaan on
 
Ei löydy BAE:n 57mm tykin voittokululle pysäyttäjää. Lukuisten käyttäjien ohella Royal Navyn Type 31 fregatit aseistetaan BAE / Bofors 40mm mk 4 ja 57mm mk3 tykeillä.
https://www.baesystems.com/en/artic...guns-contract-for-uks-type-31-frigate-program

Aseissa on oltava joustavuuden ja monitoimisuuden lisäksi erinomainen luotettavuus. Tarkkuutta on jo kehuttu ja se näkyy siinä että tykki taipuu drone-torjuntaan samalla 3P-all-target ammuksella.
 
Kun niita Oerlikon 35 millisia on viela, niihinhan saisi vastaavan AHEAD- ammuksen
- paha ampua, jos vain laivastolla on sopivia putkia

Taisi olla v.1968 kun Santiksessa esiteltiin Sveitsin ihmetta, joka heilui kuin heinamies (tutka varmaan:) loysi maaleja joka sektorista).
 
salama-anteri kirjoitti:
Veit sanat suustani(y)
Kopteroinnissa Itameren mittakaavassa tuo laskeutunisasemana (bensa-asemana) toimiminen ei valttamatta ole huono ajatus
- joku valvonta-droonihan kulkee mukana siella huoltovarustusta varten olevan 'tallin' peralla
Mutta kun/jos tosi toimiin joudutaan, niin etelaiselle Itamerelle saattamisessa huomioitava, ettei meilla ole SuTo-koptereita (ja etta ne maksaa maltaita)
- Ruotsilla sensijaan on
Klikkaa laajentaaksesi...
Kopterointi laivalta on ihan yhtä tarpeen Itämerellä kuin muuallakin. Sukellusveneentorjuntaan pätee yksi hyvä sanonta: "tilaisuus tulee kuin etana, mutta katoaa kuin salama". Siinä ei ole aikaa odotella sitä kopteria mannermaalta. Suomen seuraava tärkeä hanke puolustuksen alalla on ehdottomasti meritoimintaheko. Se on kaikkein kriittisin suorituskykyvaje Suomessa, sen korjaaminen menee ohi esim (maa)tykistön tarpeiden.
 
Kylla mina SuTo-taktiikan osalta olen samaa mielta, mutta seuraava kysymys on kustannus.

Ruotsista tuota lukua on turha etsia ,kun he ovat pallotelleet SuTo-koptereidensa varustamista (siis omia juttuja, joihin me tuskin sorrumme) melkein kasi vuosikymmenta - ja vihdoinkin saaneet ne (7 yht. kai) palvelukseen, valiversioiden jalkeen.

Mutta 'lentavat fregatit' ovat aika kalliita, kun pinta-aluksissakin rahat riittivat vain "korvettiin".

Ilman inflaatiokorjausta (mutta myos ilman extra-kustannusta varustamisen pallottelusta)
"France are splitting their purchase between the "NFH version combat" costing €42m in FY2012 and the "NFH version soutien" (support) at €35.3m in FY2012.[4]" Support kaiketi on maavoimien versiota lahinna vastaava, eli VERTREP toimituksien tekoon.
- vaikka vain viisi kertaa tuo (4 laivoille ja yksi varikkokiertoon) ja vahan infl. korjausta paalle
... niin mitahan maavoimien tykisto saisi aikaan neljannes-yaardilla euroja?
 
Sinun täytyy kirjautua vastataksesi.
Back
Top