Merivoimien kehitysnäkymät

Kansantaloudellisesti kun miettii laitetaanko ulkomaille esim. 100Me vai kotimaahan 130Me, on lopputuloksessa se ero, että kotimaahan käytetystä rahasta yli 30Me palautuu veroina valtion kassaan. Lisäksi vielä vaihtoehtokustannukset (tulon siirrot) tukevat kotimaista vaihtoehtoa. Puhtaasti sotilaallista suorituskykyä tarkasteltaessa tällä tietenkään ei ole merkitystä.
Voin kertoa, että Suomessa on tilanne, jossa valtion kotimaassa käyttämästä rahasta palautuu valtion kassaan veroina n. 70 - 75%. Olemme siis jo enemmän sosialistisessa järjestelmässä kuin Neuvostoliitto aikoinaan - sielläkin lipevät kaverit veti enemmän omaan pussiinsa alalla kuin alalla! :)
 
Voin kertoa, että Suomessa on tilanne, jossa valtion kotimaassa käyttämästä rahasta palautuu valtion kassaan veroina n. 70 - 75%. Olemme siis jo enemmän sosialistisessa järjestelmässä kuin Neuvostoliitto aikoinaan - sielläkin lipevät kaverit veti enemmän omaan pussiinsa alalla kuin alalla! :)
https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Kokonaisveroaste Älä jaksa jauhaa täällä paskaa, vaikka kuinka runkkaisit Mestarin kuvalle päivittäin!
 
https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Kokonaisveroaste Älä jaksa jauhaa täällä paskaa, vaikka kuinka runkkaisit Mestarin kuvalle päivittäin!
Ehkäpä ylläpito puuttuu tähän asiattomaan käytökseen?

Pystyn todistamaan sanani hyvin helposti.

Palveluntuottaja (ammatinharjoittaja) X lähettää vaikkapa Tullille lasku palveluksistaan. Lasku on tasan 10 000€. Siitä ALV on 1935,48€ eli 19,48%. Yrittäjän osuus on 8064,52. Kuvitellaan, että alv-vapaat (laskemisen yksinkertaistamiseksi kun en ole kirjanpidon ammattilainen) vähennykset ovat 1000€ tätä laskua kohden. Yrittäjälle jää 7064,58 tulosta. Yrittäjän veroprosentti on esim 31. Vero on 2190€. Käteen jää 4874,52€. Nyt on veroja maksettu, tai oikeammin laskusta palautunut valtiolle, jo 41,2% laskun bruttosummassa, ja oikeastaan ei ole päästy vielä edes alkuun. Yrittäjää odottaa vielä alv:t joka ostoksesta, valmisteverot polttoaineista ja nautintoaineista, ylevero, koiravero, kiinteistövero, huvivero, sokerivero... u name it.

Ja ihan sitten lopussa perintövero siitä, mitä jäi jäljelle. Jos jäi.

Luuleeko joku tosiaan, ettei tässä päästä sinne 70 - 75% lukemiin? Helposti. Ja yrittäjän veroprosentti oli tässä hyvin alhainen, se on helposti huomattavasti kovempi.

Joku vielä ihmettelee suomalaisten nihkeyttä yrittää...
 
Viimeksi muokattu:
Ehkäpä ylläpito puuttuu tähän asiattomaan käytökseen?
Palveluntuottaja (ammatinharjoittaja) X lähettää vaikkapa Tullille lasku palveluksistaan. Lasku on tasan 10 000€. Siitä ALV on 1935,48€ eli 19,48%. Yrittäjän osuus on 8064,52. Kuvitellaan, että alv-vapaat (laskemisen yksinkertaistamiseksi kun en ole kirjanpidon ammattilainen) vähennykset ovat 1000€ tätä laskua kohden. Yrittäjälle jää 7064,58 tulosta. Yrittäjän veroprosentti on esim 31. Vero on 2190€. Käteen jää 4874,52€. Nyt on veroja maksettu, tai oikeammin laskusta palautunut valtiolle, jo 48,7% ja oikeastaan ei ole päästy vielä edes alkuun. Yrittäjää odottaa vielä alv:t joka ostoksesta, valmisteverot polttoaineista ja nautintoaineista, ylevero, koiravero, perintövero, kiinteistövero, huvivero, sokerivero... u name it. Luuleeko joku tosiaan, ettei tässä päästä sinne 70 - 75% lukemiin? Helposti. Ja yrittäjän veroprosentti oli tässä hyvin alhainen, se on helposti huomattavasti kovempi.
En itekään hyväksy epäasiallista kielenkäyttöä vaikka olisikin vahvasti toista mieltä.
Sullahan on paljon tietämystä laiva- ja meritekniikan saralla. Mutta ennenkin on havaittu, ettei kansantalous tähän osaamisalueeseesi näytä kuuluvan. Kaikella kunnioituksella, et ilmeisesti edes ymmärtänyt, mitä jäsen @Mazikaze n linkki ihan yleismaailmallisesti hyväksytyllä tavalla lasketusta veroasteesta tarkoittaa. Sun esimerkkilaskelma ei oikeastaan kaipaa kommenttia lainkaan, mutta sanotaan tämän verran: Aika moni alkaisi yrittäjäksi, jos bruttomyynnistä ainoastaan verot pitää maksaa ja loput jäisi yrittäjälle itselleen.
 
Kaikella kunnioituksella, et ilmeisesti edes ymmärtänyt, mitä jäsen @Mazikaze n linkki ihan yleismaailmallisesti hyväksytyllä tavalla lasketusta veroasteesta tarkoittaa.
Niin, mutta kokonaisveroaste ei kerro sitä minkä verran valtion kotimaassa käyttämästä rahasta palautuu valtion kassaan veroina. Veikkaan sen olevan yli 100%, vaikka kokonaisveroaste jää selvästi alle 50%. Kansantalouden kannalta raha näet kiertää eikä kulu sitä käytettäessä, kuten yksilön tai firman kannalta tekee.
Siksi valtion kassaan palautuva veroraha palaa takaisin kiertoon esim tulonsiirtoina ja valtion maksamina palkkoina, ja kasvattaa sitä bruttokansantuotetta yhä uudestaan moneen kertaan kiertäessään aina vaan uudelleen myös verotuloina valtion kassaan. Siis teoreettisena esimerkkinä:
valtion johonkin tarkoitukseen käyttämä miljoona € lisää bruttokansantuotetta kiertäessään kansantaloudessa esim 5 miljoonalla, josta 40% kokonaisveroasteella 2 miljoonaa palautuu verotuloina valtion kassaan, eli tässä esimerkissä 200% alunperin käytetystä miljoonasta.
Esimerkki on tietysti puhtaasti teoreettinen ja tuulesta temmatuilla luvuilla korostamaan noiden käsitteiden eroja. Todellisuudessa osa rahasta kiertää muualla EU:ssa ja osa karkaa EUn ulkopuolelle. Yhteiskunnan maksamista tulonsiirroista kuitenkin selvästi suurempi osuus kiertää nimenomaan Suomen kansantaloudessa ja samalla myös varsin nopeasti, kun taas yksityisen ihmisen palkasta tai osinkotulosta osa seisoo kiertämättä ja olennaisesti suurempi osuus käytetään ulkomailla tai ulkomailta tehtäviin hankintoihin.
 
Niin, mutta kokonaisveroaste ei kerro sitä minkä verran valtion kotimaassa käyttämästä rahasta palautuu valtion kassaan veroina. Veikkaan sen olevan yli 100%, vaikka kokonaisveroaste jää selvästi alle 50%. Kansantalouden kannalta raha näet kiertää eikä kulu sitä käytettäessä, kuten yksilön tai firman kannalta tekee.
Siksi valtion kassaan palautuva veroraha palaa takaisin kiertoon esim tulonsiirtoina ja valtion maksamina palkkoina, ja kasvattaa sitä bruttokansantuotetta yhä uudestaan moneen kertaan kiertäessään aina vaan uudelleen myös verotuloina valtion kassaan. Siis teoreettisena esimerkkinä:
valtion johonkin tarkoitukseen käyttämä miljoona € lisää bruttokansantuotetta kiertäessään kansantaloudessa esim 5 miljoonalla, josta 40% kokonaisveroasteella 2 miljoonaa palautuu verotuloina valtion kassaan, eli tässä esimerkissä 200% alunperin käytetystä miljoonasta.
Esimerkki on tietysti puhtaasti teoreettinen ja tuulesta temmatuilla luvuilla korostamaan noiden käsitteiden eroja. Todellisuudessa osa rahasta kiertää muualla EU:ssa ja osa karkaa EUn ulkopuolelle. Yhteiskunnan maksamista tulonsiirroista kuitenkin selvästi suurempi osuus kiertää nimenomaan Suomen kansantaloudessa ja samalla myös varsin nopeasti, kun taas yksityisen ihmisen palkasta tai osinkotulosta osa seisoo kiertämättä ja olennaisesti suurempi osuus käytetään ulkomailla tai ulkomailta tehtäviin hankintoihin.
Kyllä, näin juuri käy. Minä tarkoitin pelkästään tätä ensimmäisen kierroksen palautumista. Se on ainakin joissakin minun tuntemissa tapauksissa välillä 60 - 75%.
 
Kyllä, näin juuri käy. Minä tarkoitin pelkästään tätä ensimmäisen kierroksen palautumista. Se on ainakin joissakin minun tuntemissa tapauksissa välillä 60 - 75%.
Vaan mitä @mechanicus tarkoitti tässä viestissä jota kommentoit:
(edit: linkkiä klikkaamalla tulee esiin ihan eri viesti kuin mikä omassa selaimessa näkyy jos ei klikkaa?!?)

Ei tuosta linkin näkökulmasta ole väliä sillä mikä palautuu jo ensimmäisellä kierroksella ja mikä ei, vaan nimenomaan kokonaisuus rahan kiertäessä pitemmällä aikavälillä merkitsee ja sen lisäksi vielä vaikutukset tulonsiirtoihin työttömyyden vähenemisen seurauksena. Valtiolle voi siis kannattaa teettää jokin asia kotimaassa merkittävästikin kalliimpaan hintaan kuin millä ulkomailta olisi voinut saada. Muttei tietenkään jos kotimaassa vaan toimii jokin välikäsi vetämässä välistä ulkomailta tulevaan toimitukseen. Ja EU-tason (kilpailutus) säädöksiä on ihan tarpeeksi joilla rajoitetaan tuollaista valtion/kansan -taloudellisen harkinnan käyttöä julkisissa hankinnoissa.


Suomessa 75% veroaste on todella harvinaista, selvästi alle 1% väestöstä päätyy siihen jossain vaiheessa elämäänsä. Yrityksen veroasteena se edellyttää jo todella pahaa mokaamista verosuunnittelussa, jos nyt ylipäätään on edes mahdollista. Toki sanktioina verorikoksista sellaiseenkin voi päätyä.
Mitään käytännön merkitystä tällä kappaleella ei ole kotimaasta tehtäviin valtion tilauksiin ja niiden kannattavuuteen valtiolle silloin kun hinta on ulkomaista suurempi.
 
Viimeksi muokattu:
Huh. Venäläisiä varmaan meridiesel-osaaminen kiinnostaa koska laivaston kulkukoneistohommat mutkistui Krimin valtauksen jälkeen. No Wärtsilä ostaa pois kuleksimasta?
 
En tiedä, onko Wärtsilällä kiinnostusta. Toki tuolla yksi kilpailija saataisiin pois markkinoilta, mutta liekö vaivan arvoista.
Taitaa koko ilma/meriteollisuus ole kriisissä.
Rollssikin myy pakon edestä, että edes selviytyisi kriisistä. Vaan taitaapi kohtalo olla konkurssi.(taas)

Wärtsilällä ei nyt ihan noin kurjasti mene, mutta ei hyvinkään. Laivapuolen tilaukset loppunut/peruttu ja huoltopuolikin kyykännyt.

Lähtisikö investoimaan tälläisenä aikana ja onko tuo Norjan yksikkö edes mikään kustannustehokas yksikkö.
Omistajaa ainakin vaihtanut tiuhaan.
 
Back
Top