Merivoimien kehitysnäkymät

Se agressiivinen suurvalta lopetti olemassaolonsa jo liki 30 vuotta sitten. Nykyään sen tilalla on Venäjä, jonka modernin johtajan Vladimir Putinin on arveltu vievän maata kohti läntisiä arvoja ja demokratiaa. :p
Aivan, näin meille on vakuutettu valtion korkeimmalta taholta.
DiPE0-kW0AMycqu.jpeg
 
  • Tykkää
Reactions: PSS
Usalla on valmius tuoda 3 lentotukialusta 2-3 viikon varoitusajalla taiwanin taakse parkkiin kuten keväällä 2020 nähtiin. Tällä hetkellä ne on 69 Iranista, 71 alaskasta ja Ronald Reagan joka on japanissa lähinnä tätä varten parkissa.

Tiedustelulentoja USA teki 2-4 per päivä viime kuussa. Yleisin kalusto on p8, siis sama jonka kiinalaiset kolhivat pakkolaskuun ja kopioivat 2000 luvun alkuvuosina.

Japani, Australia ja Intia kehittelevät puolustusliittoa. USAlla on ollut myös muita laivoja uiskentelemassa alueella. Nyt sinne lähetetään rannikkovartioston laivat jo toiselle kierrokselle. Briteillä ja Ranskalla molemmilla oli alus tänä keväänä siellä altaassa. Kiinalaiset jopa lähettivät brittejä vastaan ilmeisen upottamissimulaation tupoleveilla taiwanin ilmavalvonta-alueen tuntumassa. Eli ei siellä voi ollenkaan vapaasti enää huseerata. Obaman kaudella oli ihan toinen meno ja saaret täynnä ruoppaajia.


Tässä on kiinalaisten kalastuksesta.
Katso liite: 49834
Katso liite: 49837

Lisää kiinalaisten kalastusmetodeista. 500 troolarin laivastoista puhutaan eikä mistään itämeren perhekalastajista.
Jos Aussit eivät yritä padota mitenkään tuon Indonesian Daru-saaren tukikohdan toimintaa niin hämmästelen. Ausseilla on kuitenkin ihan kohtuullisen modernit ja uskottavat meri- ja ilmavoimat käytössään.
 
Jos Aussit eivät yritä padota mitenkään tuon Indonesian Daru-saaren tukikohdan toimintaa niin hämmästelen. Ausseilla on kuitenkin ihan kohtuullisen modernit ja uskottavat meri- ja ilmavoimat käytössään.
Tulossa on lisää huonoja uutisia. Kiina on laajentamassa lentokenttää Kantonin saarella Kiribatissa. Se sijaitsee Havaijin ja Australian välissä.
 
Yksi tarina Arktisen hiipimisestä laivastoihin. L'Astrolabe on heinäkuussa 2017 käyttöön otettu Ranskan laivaston eka murtaja (kyseessä kai vähän samanlainen järjestely kuin SYKE:n Louhi merivoimien ylläpitämänä).
Ranskalainen telakka varusti, puolalaiset teki rungon ja suomalainen Aker Arctic konsultoi tietämättömiä miten murtajia yleensä tehdään.
On komea ja halpa peli (50M€), mutta ei toki sotilaallinen sen enempää kuin Turva.


Louhi maksoi muuten saman "toimintatonnin" 50M€ verran. Se on toki lähempänä Turvaa tarkoitukseltaan kuin L'Astrolabe. Mutta sen keulasta on puolestaan havaittavissa Turva 2 konseptikuvan kaltaista "modernia hapatusta". :sneaky:
 
Yksi tarina Arktisen hiipimisestä laivastoihin. L'Astrolabe on heinäkuussa 2017 käyttöön otettu Ranskan laivaston eka murtaja (kyseessä kai vähän samanlainen järjestely kuin SYKE:n Louhi merivoimien ylläpitämänä).
Ranskalainen telakka varusti, puolalaiset teki rungon ja suomalainen Aker Arctic konsultoi tietämättömiä miten murtajia yleensä tehdään.
On komea ja halpa peli (50M€), mutta ei toki sotilaallinen sen enempää kuin Turva.


Louhi maksoi muuten saman "toimintatonnin" 50M€ verran. Se on toki lähempänä Turvaa tarkoitukseltaan kuin L'Astrolabe. Mutta sen keulasta on puolestaan havaittavissa Turva 2 konseptikuvan kaltaista "modernia hapatusta". :sneaky:
Australian uuden jäätä murtavan antarktisen tutkimusaluksen Nuyinan suunnittelu tehtiin Tanskassa, runko rakennettiin Romaniassa ja alus varustettiin Hollannissa. Kyseessä ei ole mikään pikkualus, sillä se on kooltaan USA:n ja Kanadan tulevien polaarimurtajien kokoa ja jääluokka on Polar 3.
 
L'Astrolabella on kaksi toisistaan poikkeavaa päätehtävää johtuen siitä, että se korvasi valmistuessaan kaksi vanhempaa alusta: se huoltaa Ranskan tutkimusasemia Antarktiksella eteläisen pallonpuoliskon kesäkaudella (korvattava alus vanhempi L'Astrolabe) ja partioi lopun vuotta Réunionin kalavesiä Intian valtamerellä (korvattava alus L'Albatros). Arktiksen kanssa sillä ei kuitenkaan ole mitään tekemistä aluksen suunnitelleen suomalaisyrityksen nimeä lukuun ottamatta.

Aluksen jäänmurtajakeulalla ei niin ikään ole oikein mitään yhteistä keulabulbilla varustetun Turvan tai uusien ulkovartiolaivojen kanssa.

1620654302727.png

L'Astrolabe on toki virallisesti luokitettu jäänmurtajaksi, mutta itse olen kyllä sitä mieltä, että ranskalaisilla on vain yksi "oikea" jäänmurtaja ja sekin on vielä rakenteilla...
 
Viimeksi muokattu:
Onko maanpuolustus.netin jäsenistölle Naton toimivallan alue noin epäselvä.

North Atlantic Treaty Organisation
Pohjois Atlantti Sopimus Organisaatio

Sopimuksessa lukee aika tarkkaan alue. Kai sen verran vois viitsiä, et lukee ne pari hassua sivua…
 
Onko maanpuolustus.netin jäsenistölle Naton toimivallan alue noin epäselvä.

North Atlantic Treaty Organisation
Pohjois Atlantti Sopimus Organisaatio

Sopimuksessa lukee aika tarkkaan alue. Kai sen verran vois viitsiä, et lukee ne pari hassua sivua…
Siellä lukee moni asia harvinaisen selkokielisesti. Koko sopimus on vain muutama sivu.

Nyt sotakoiran haltuunantosopimus on mapillinen paperia ja se on syytä käydä lakimiehen kanssa läpi, ettei hauvelin kynsienleikkuusta muodostu ongelmaa.

Maailma ei välttämättä ihan kaikissa asioissa ole mennyt parempaan suuntaan.
 
19,2m huoltoveneet. Vesijetti ja kansinosturi.



Mitä näillä on siis tarkoitus korvata? Poistuneet ja poistumassa olevat Meri-Uiskot vai myös Kampela- ja Valas-luokka? Nopeutta noissa on kyllä mukavasti, mutta minkälaiseen rahtiin tuossa riittää kantavuus ja kansitila, jos esimerkiksi pieniä vihreitä miehiä alkaa pyörimään Maarianhaminan liepeillä ja jotain pitäisi tehdä. Kulkeeko kenttätykki tai Pasi tuon lastina? Maastokuorma-auto? merikontti? Ja miten on tuon uuden kuljetus/huoltoveneen omasuojan laita? Tuohon periaatteessa varmaan saisi Saab Trackfiren ohjaamon katolle, kun siitä on muutenkin tulossa merivoimien ja rajavartiolaitoksen uusi ”Sergei”...

Mutta siis todella hieno juttu, että merivoimat saavat uusittua noita vanhentuneita apu- ja kuljetusaluksiaan. Koetoiminta-alus Iskulle taisi tulla viime vuonna 50 vuotta aktiivipalvelusta täyteen ja Kampela ja Valaskin taitavat olla 70-luvun lopun tuotteita molemmat, jos oikein muistan.

Vielä kun saataisiin vahvuuteen modernia raivauskalustoa ja päästettyä Kuha ja Kiiski eläkepäiviä viettämään. Mutta puolustusministeriön viimeisimmässä budjettiesityksessä taisi olla merivoimien osalta maininta ”miinanraivauskyvyn ylläpidosta ja kehittämisestä”, joten ehkä asian suhteen voi olla aika toiveikas.
 
Mitä näillä on siis tarkoitus korvata? Poistuneet ja poistumassa olevat Meri-Uiskot vai myös Kampela- ja Valas-luokka? Nopeutta noissa on kyllä mukavasti, mutta minkälaiseen rahtiin tuossa riittää kantavuus ja kansitila, jos esimerkiksi pieniä vihreitä miehiä alkaa pyörimään Maarianhaminan liepeillä ja jotain pitäisi tehdä. Kulkeeko kenttätykki tai Pasi tuon lastina? Maastokuorma-auto? merikontti? Ja miten on tuon uuden kuljetus/huoltoveneen omasuojan laita? Tuohon periaatteessa varmaan saisi Saab Trackfiren ohjaamon katolle, kun siitä on muutenkin tulossa merivoimien ja rajavartiolaitoksen uusi ”Sergei”...

Mutta siis todella hieno juttu, että merivoimat saavat uusittua noita vanhentuneita apu- ja kuljetusaluksiaan. Koetoiminta-alus Iskulle taisi tulla viime vuonna 50 vuotta aktiivipalvelusta täyteen ja Kampela ja Valaskin taitavat olla 70-luvun lopun tuotteita molemmat, jos oikein muistan.

Vielä kun saataisiin vahvuuteen modernia raivauskalustoa ja päästettyä Kuha ja Kiiski eläkepäiviä viettämään. Mutta puolustusministeriön viimeisimmässä budjettiesityksessä taisi olla merivoimien osalta maininta ”miinanraivauskyvyn ylläpidosta ja kehittämisestä”, joten ehkä asian suhteen voi olla aika toiveikas.
Kai noilla joku operatiivinen konsepti on. Vaikea arvata kyllä, että mikä se olisi... Ehkä niiltä tuetaan Jurmo- ja Jehu-kavereita? Mitään suurisuuntaisia saaristokuljetuksia enää hirveästi ole...
 
Mitä näillä on siis tarkoitus korvata? Poistuneet ja poistumassa olevat Meri-Uiskot vai myös Kampela- ja Valas-luokka? Nopeutta noissa on kyllä mukavasti, mutta minkälaiseen rahtiin tuossa riittää kantavuus ja kansitila, jos esimerkiksi pieniä vihreitä miehiä alkaa pyörimään Maarianhaminan liepeillä ja jotain pitäisi tehdä. Kulkeeko kenttätykki tai Pasi tuon lastina? Maastokuorma-auto? merikontti? Ja miten on tuon uuden kuljetus/huoltoveneen omasuojan laita? Tuohon periaatteessa varmaan saisi Saab Trackfiren ohjaamon katolle, kun siitä on muutenkin tulossa merivoimien ja rajavartiolaitoksen uusi ”Sergei”...

Mutta siis todella hieno juttu, että merivoimat saavat uusittua noita vanhentuneita apu- ja kuljetusaluksiaan. Koetoiminta-alus Iskulle taisi tulla viime vuonna 50 vuotta aktiivipalvelusta täyteen ja Kampela ja Valaskin taitavat olla 70-luvun lopun tuotteita molemmat, jos oikein muistan.

Vielä kun saataisiin vahvuuteen modernia raivauskalustoa ja päästettyä Kuha ja Kiiski eläkepäiviä viettämään. Mutta puolustusministeriön viimeisimmässä budjettiesityksessä taisi olla merivoimien osalta maininta ”miinanraivauskyvyn ylläpidosta ja kehittämisestä”, joten ehkä asian suhteen voi olla aika toiveikas.
Rannikkojoukkojen huollon käyttämät Meriuiskot olisivat ilmeinen vastaus kysymykseesi. Se on sitten toinen juttu onko se oikea vastaus.
 
Kiina on todellakin pyrkimässä Pohjois-Atlantille. Erityisesti Grönlannin kautta.
Jos se tekee sitä taloudellisen tai kaupallisen toiminnan kautta, Nato on edelleen voimaton. USA ei ole, EU puolestaan on. Että semmoisessa raossa ollaan.

Jos ne taas alkaa yrittää sotilaallisesti niin sitten...
 
Jos se tekee sitä taloudellisen tai kaupallisen toiminnan kautta, Nato on edelleen voimaton. USA ei ole, EU puolestaan on. Että semmoisessa raossa ollaan.

Jos ne taas alkaa yrittää sotilaallisesti niin sitten...
Jep. Kiina perustaa kaivoksen, sitten rakentaa satamaa ja lentokenttää. Satama-viritykset ovat Intian valtameren suunnalla rakennettu ihan siviilisatamiksi, mutta kyllä niissä sotalaivat kuitenkin huoltavat ja tukeutuvat. Sama se olisi Grönlannissa jos annetaan vapaasti touhuta.

USA ja Tanska ovat liitossa (NATO). Grönlanti ei pärjää taloudellisesti ilman Tanskan tukea. Tanska ei haluaisi upottaa sinne rahaa. Kiina käyttää tilannetta hyväkseen ja tarjoaa rahaa infran rakentamiseen kuin Afrikassa ikään. Ei se mitään pyyteetöntä auttamista ole. USA ja Tanska ovat jo pitkään etsineet tilanteeseen ratkaisua. Eihän sitä vihollista pitäisi tuolta yläkautta päästää saamaan strategista jalansijaa aivan USAn naapurista ja Naton keskeisiltä vesiltä.

Tähän liittyy parin vuoden takainen vuoto Trumpin esikunnasta, jossa kerrottiin Trumpin ehdottaneen Grönlannin ostamista. Media esitti sen tietysti niin, että mitään ei taustoitettu ja annettiin vaan ymmärtää Trumpin olevan vain niin pöljä, että haluisi ostaa Grönlannin ihan muuten vaan.

Todellisuudessa se oli tietysti tahallinen vuoto, jolla viestitettiin Tanskalle, että jotain pitäisi tehdä, ja jos te ette tee, antakaa meidän tehdä. Nyt ilmeisesti neuvottelujen jatkuttua taas kulisseissa, Tanska on hieman lisännyt tukea Grönlantiin ja USAkin ilmeisesti on hieman vahvistamassa läsnäoloaan. Ja missä amerikkalainen sotilas ja sotavehje, siellä myös virtaa rahaa paikallistalouteen. Eli jotain ollaan tekemässä.
 
To qualify as 'strategic,' an action must meet two requirements. First, it must aim directly at achieving an overarching political goal. Second, it must include a path to end hostilities on acceptable terms: There must be an 'off-switch.' What worked in 1945 will not work now.

 
Rannikkojoukkojen huollon käyttämät Meriuiskot olisivat ilmeinen vastaus kysymykseesi. Se on sitten toinen juttu onko se oikea vastaus.
Olet oikeilla jäljillä. Merivoimat huoltaa k.o. aluksilla saaristossa liikkuvia joukkoja, sekä sinne tukeutuvia aluksia. Ei noita välttämättä korvamerkitä mihinkään tiettyyn tehtävään.
 
SLOC (sealines of communication aka merenkulun turvaaminen) ja logistiikkaan tarjoaa näkemyksen Helsingin sataman tj.

Konttien saatavuus oli aiemmin Suomen logistisen tehokkuuden salaisuus. Varustamot saivat tyhjät kontit Suomen vientiä varten Pietarista, jonne niitä kasautui Aasian konttilaivoista. Tyhjät kontit on nykyisin noudettava kalliimmin Euroopasta. Kun laivat säästävät polttoainekuluissa ja kulkevat aiempaa hitaammin, myös siksi kontteja jää harvemmille.
 
Back
Top