Metsäsukset

Moro. kiinnostuin, mistä hankit?
Varustelekassa on myynnissä. Sievin jalkineen tekemiä, 2-luokkaa, eli jokin pikku kosmeettinen vika, omistani en kyllä huomannut mitään.
Lämpimät on, erityisesti huopavuorella, käytin Kairan vuorta lyhennettynä.
 
Koitas lainata jostain erilaisia kokoonpanoja. Just tuossa päivällä juttelin työasioista erään asiakkaan kanssa ja lopen päädyttiin umpihankihiihtoon. Keskisuomen mies vannoi taas lyhkästen 160cm Karhujen nimeen. Pitää itsekin kokeilla sellasia kun kaverilta löytyy....pahus kun kohta on varustetta koko suvulle ;)


Pitkä metsäsuksi on kevyempi hiihtää ja löysä kärki nousee paremmin ylös lumesta, verrattuna lyhyeen ja leveään sukseen. Lyhyt ja leveä suksi on varmaan parempi tiheässä pusikossa ja metsästyshommissa.
 
Savenmaalta sai intin sukset siteineen hyvään hintaan. Pakko päästä hiihtämään tulevana talvena.

Mites nämä nyt sitten pitäisi voidella? Ja saako näiden kanssa mennä kunnan hiihtoladuille, vai pitäisikö pysyä metsän siimeksessä?
 
Savenmaalta sai intin sukset siteineen hyvään hintaan. Pakko päästä hiihtämään tulevana talvena.

Mites nämä nyt sitten pitäisi voidella? Ja saako näiden kanssa mennä kunnan hiihtoladuille, vai pitäisikö pysyä metsän siimeksessä?

Jos on ruottalaiset puusukset, niin sälesuksitervaa. Jos lasikuitua ja mallia saint, niin taitaa olla pitopohja. Ja on sen verran leveät, että saat/joudut/pääset tekemään omat ladut.
Eli seuraava mietelause tulee tutuksi ;)
Ken tietä käy, tien on vanki, vapaa vain on umpihanki

Tuossa aiemmin keskustelin suksien tervaamisesta, sieltä löytyy vinkkiä jos sattui tulemaan puusukset.
 
Pitopohja, joilla ylämäki muuttuu helposti alamäeksi.

Kymmenmetriset puusukset on pelloilla jees, metsässä vähän hankalammat.

Vaikka joku voi väittää tornihuhuksi, niin mulle on sattunut sellaiset Karhun SaInt sukset joissa pitopohja oikeasti toimii. Tosin niitä ei ole pilattu bankun perässä sepelissä hinaamisella tms vaan niissä on ihan suht hyvät pohjat. Tosin putsailin ne kunnolla ja tein muutaman muun taikatempun ennenkuin alkoi toimimaan. Hyvin niillä täällä meillä hiihtää, varsinkin kun ei ole noita mäkiäkään juuri kiusana.
 
Vaikka joku voi väittää tornihuhuksi, niin mulle on sattunut sellaiset Karhun SaInt sukset joissa pitopohja oikeasti toimii.
Kyllä se kalanruotokuvio tosiaan toimii, jos pohja on ehjä ja itselläkin on Järvisen intille valmistamat, jotka olivat joko käyttämättömät tai hyvin vähän käytetyt.

Varusmiespalveluksen aikana jaetut oli sitten vähän eri kuntoista kamaa. Ei paljon naurata, kun lipsattaa taaimmaisen sauvaan. Ja eihän sitä kunnon syytä tarvinut tosiaan pohtia, kun 'hiihdettiin' vaikka ei ollut lunta maassa.
 
Koska SA-Int sai muovipohjaiset sukset?

(Ruotsissa on nyt meneillään projekti valita Vita blixtenin (valkoinen salama) eli puupohjaisten armeijasuksien seuraaja)
 
Koska SA-Int sai muovipohjaiset sukset?

(Ruotsissa on nyt meneillään projekti valita Vita blixtenin (valkoinen salama) eli puupohjaisten armeijasuksien seuraaja)

80-luvulla ja vieläpä yllättävän nopealla aikautaululla, ei pidetty 25 vuotta vanhempaa tavaraa rinnalla kuten monen muun varusteen suhteen.

Ruotsalaisten suksethan ovat ihan paskat, hyviäkin puusuksia toki on mutta ei naapurin armeijalla.
 
Koska SA-Int sai muovipohjaiset sukset?

(Ruotsissa on nyt meneillään projekti valita Vita blixtenin (valkoinen salama) eli puupohjaisten armeijasuksien seuraaja)

Verrokiksi RVL files:
-85 syksyllä vedettiin ryhmittäin muovipohjametsäsuksilla ahkiota kilpaa ennen lomille lähtöä kun lunta oli tullut reilut viisi senttiä maahan. Sukset eivät olleet likimainkaan uusia, vaan olivat nähneet elämää. Ja sitä ulkoilmaelämää oli eikä meinannut.
 
Sa-int suksetkin pitää muistaa huoltaa. Keski-osaan silikoniöljyä tjsp ja sit perus luistovoide kärkeen ja perään.
Jos sitä keskipito-osaa ei käsittele, niin joko se ei pidä tai sit suksen pohjassa on 20cm lunta :D
 
Verrokiksi RVL files:
-85 syksyllä vedettiin ryhmittäin muovipohjametsäsuksilla ahkiota kilpaa ennen lomille lähtöä kun lunta oli tullut reilut viisi senttiä maahan. Sukset eivät olleet likimainkaan uusia, vaan olivat nähneet elämää. Ja sitä ulkoilmaelämää oli eikä meinannut.


Oli sitä ulkoilmaelämää myös talvena 82/83 Lapin RVL:ssa. Ei hevin unohdu.:)
 
RVLssa oli melkoinen merkkikirjo suksia jo kasarin puolivälissä. Löytyi mm. oivallinen varusmiehen nujertamisväline Kuusisto. Sen pitopohja oli legendaarinen. Laitoksen palkattu väki käski aina vaihtaa ihan mihin tahansa muuhun, mitä vain varastolla tarjotaan.

Merkkikirjo viittaa siihen, että jokainen suomalaisvalmistaja sai kantaa kortensa kekoon, kun suksivarastoja täytettiin. Suomalaissuksen side oli kyllä aikakautensa huippua mielestäni. Meillä ei ollut huopakumikkaita lainkaan ja hiihtokenkänä toimi pehmeänahkainen huopavuorinahkasaapas, ei huono. Puolta kevyempi kuin huopakumppari ja toimi kävelyssäkin. Kuivaaminen leirioloissa toki haastavaa. Valkkasin kaksi numeroa liian isot ja sopi sukkia, eipä palellut edes kosteassa saappaassa varpaat.
 
Oli sitä ulkoilmaelämää myös talvena 82/83 Lapin RVL:ssa. Ei hevin unohdu.:)

Kasarilla siinä firmassa ulkoiltiin reilusti. Leirit ja kahden-päivän - keissit vuorottelivat. Iltalomia ei juurikaan ollut, kun eipä sitä kasarmilla keskellä viikkoa juurikaan päivystetty.
 
Kasarilla siinä firmassa ulkoiltiin reilusti. Leirit ja kahden-päivän - keissit vuorottelivat. Iltalomia ei juurikaan ollut, kun eipä sitä kasarmilla keskellä viikkoa juurikaan päivystetty.

Ei muuten pyörineet viikonloppulomatkaan. Lomille pääsi n. 3-7 viikon välein. Se otti kaikkein eniten päähän, oli kuin vankilatuomiota olisi suorittanut.
 
Ei muuten pyörineet viikonloppulomatkaan. Lomille pääsi n. 3-7 viikon välein. Se otti kaikkein eniten päähän, oli kuin vankilatuomiota olisi suorittanut.

Meillä vlv toteutui kahden-kolmen viikon välein ja kuntsarit ja hl:t piti tärvellä niiden yhteydessä. Valtio on vieläkin mulle velkaa pitämättömiä kuntoisuuslomia ainakin 2 pv.
 
Back
Top