No, eikös uudessa pohjamiinassa ole mukana kuitenkin se 7 kilon vanha telamiina? Uskoisin, että ellei vaunua ole erityisesti vahvistettu miinoja vastaan, niin 10 kiloa on ihan riittävästi, jos se räjähtää alla. Ja vaikka olisi vahvistettu, niin kuinka paljon sitä oikeasti voi vahvistaa, kun pohja on kuitenkin aika tasainen.
Miehistön kuljetus
- Viestiketjun aloittaja noska
- Aloitus PVM
No, eikös uudessa pohjamiinassa ole mukana kuitenkin se 7 kilon vanha telamiina? Uskoisin, että ellei vaunua ole erityisesti vahvistettu miinoja vastaan, niin 10 kiloa on ihan riittävästi, jos se räjähtää alla. Ja vaikka olisi vahvistettu, niin kuinka paljon sitä oikeasti voi vahvistaa, kun pohja on kuitenkin aika tasainen.
No, tuohan vastaa aika hyvin 10 kiloa TNT:tä minkä Pasi on rakennettu kestämään.
Tulipahan mieleen:
http://en.wikipedia.org/wiki/STANAG_4569
Tuossa on nuo Level 4. ja Level 5. suojaukset. Eli 155 mm:n kranaatti 30 ja 25 metrin päästä. Voi vain kuvitella, että miten hyvin BMP -sarja kestää noita.
Voiko joku muu kertoa miten on, eli eihän nuo suojatasot ole kaikki yhtä aikaa, vaan ajoneuvosta ilmoitetaan kukin suojataso erikseen?
http://en.wikipedia.org/wiki/STANAG_4569
Tuossa on nuo Level 4. ja Level 5. suojaukset. Eli 155 mm:n kranaatti 30 ja 25 metrin päästä. Voi vain kuvitella, että miten hyvin BMP -sarja kestää noita.
Voiko joku muu kertoa miten on, eli eihän nuo suojatasot ole kaikki yhtä aikaa, vaan ajoneuvosta ilmoitetaan kukin suojataso erikseen?
Tarkoitan sitä, että noissa tasoissa on kriteerit "Kinetic Energy", "Artillery" ja "Grenade and Mine Blast Threat":lle. Pitääkö yhtä tasoa kohti kaikki nuo kriteerit täyttyä, vai voiko ilmoittaa suojauksen olevan Level 4. miinasuojauksessa, mutta Level 1. tai 2. muuten? Eli esimerkkinä on Pasi, joka ei tietääkseni kestä 7.62 x 51 AP luotia. En tiedä miten tuo 7.62 x 39 API toimisi Pasia vastaan. Enkä myöskään tiedä, että miten se sietää 155 millistä kranaattia.
Uskoisin, että Pasin miinasuojaus on kuitenkin 4b, ellei sitten turvavöiden puute heikennä luokitusta.
kertakenttään
Ylipäällikkö
Moni valmistaja mainostaa miinasuojauksen olevan juuri sen 10kg. Aikaisemmassa viestissäni tarkoitin määrällä sotilasräjähdysainetta, joka tuolla 20-40 kilolla varmasti vetää mieltä ja metallia mutruun. Vaunujen pohjien paksuus vaihtelee varmaan välillä 2-15cm vaunusta riippuen. Jo laittamalla kaksi tellua päällekkäin varmistetaan ettei mikään siihen ajanut enää kulje mihinkään, liekö miehistökään "ajokunnossa". Pohjamiinalla taas tuhoaa käytännössä kaiken mikä ajaa päältä. Köyhän miehen pohjamiina ois kaivaa kylkipanos tiehen ja laukaista sähköllä.
Kylkipanos on optimoitu pitemmille matkoille, joten jos laukaistaan sähköllä, niin eikö häväri tai tellu kävisi?
kertakenttään
Ylipäällikkö
En nyt osaa sanoa kauan kestää matkassa, että se EFP muotoutuu, mutta luulisin jos se on 5cm syvyydessä maassa ja ilmaa välissä 30cm ennen vaunun pohjaa, niin se on jo melko tasainen möykky. Kyllä, tellu tai häväri käyvät siihen, tää nyt oli vaan sivuheitto.
Niin, ja tuo 5 senttiä maata haittaa sen projektiilin muotoutumista. Siksi pohjamiinassa on se panos, joka ampuu hiekat pois päältä.
kertakenttään
Ylipäällikkö
Kyllä tiedän sen, siksi sanoinkin köyhän miehen pohjamiina. Eiköhän se oo aika mennä nukkumaan.
Ottamatta suoranaisesti kantaa, toteutuuko tuo kuvaamasi, niin on hyvä tuoda esiin oleellinen ero - tapahtuuko räjäytys vaunun päällä vai alla. Kun kyse on suuntaamattomasta räjäytyksestä, räjäytys tankin päällä tarkoittaa sitä, että suurin osa energiasta kohdistuu avaruuteen tai kimpoaa pois. Sen sijaan räjäytys vaunun alla tarkoittaa, että paineaaltojen käyttäytymisen kannalta kyse on lähes suljetusta tilasta, jossa energia ei hajaannu, vaan tulee vielä heijastevaikutukset mukaan.
Vrt. Olen antanut itseni ymmärtää, että esim. trotyylin räjäytys ison lohkareen päällä ei saa aikaan mitään. Mutta jos sen asentaa lohkareen juurelle, tai vaikka lohkareen päälle siten, että lapioi jonkin verran maata päälle, johtavat siihen, että lohkare hajoaa.
Joku räjäytysasiantuntija voi täydentää.
kertakenttään
Ylipäällikkö
Jos tuo räjähdemäärä tulee etukannelle niin tornin kääntyminen ja putki kärsivät, tornin katolle osuessa siellä on heikommat luukut ja optiikkaa, takakannella on ilmanotto ja moottoritila. Käytännössä ihan sama minne se osuu niin vahinkoa tulee. Kyllähän kannella suurin osa räjähdysenergiasta menee hukkaan.
Noista räjäytysjutuista niin esimerkiksi 1x1x1m kiven saa räjähtämään tuusan nuuskaks laittamalla niinkin vähän kuin 60gr penoa sisälle. Päällä sitä sais laittaa kymmeniä kertoja, en muista ulkoa niitä kaavoja.
fulcrum
Greatest Leader
Nojuu, kivi on kuitenki aika haurasta ainetta...ennen r-aineita kiviä rikottiin poraamalla reikä ja lyömällä niihin puutappeja. Kun ne kasteltiin niin laajetessaan ne halkaisivat kiven. Tankkia ei sillä keinoin taitaisi saada rikki...
Ei tarvitse tuotakaan, ainakaan meidän räjäytyskouluttajan mukaan. Pelkkä nalli riittää, kunhan se saadaan sinne kiven sisään sopivasti.
Huomatkaa muuten, että minulla ei ole virallista räjäytyskoulutusta, vaan lämärinä piti olla mukana räjäytyksissä ja kouluttaja antoi aina käskyn, että lämärikin osallistuu. Selvisi sekin, että vaikka kaavoissa onkin tietynlainen varusmies varmuuskerroin, niin sen lisäksi räjähdysainemäärä pyöristetään lähimpään sopivaan räjähteeseen. Eli laskettu 0.125 kiloa räjähdettä pyöristyy sellaiseksi itä-saksalaiseksi tulenosoituspanokseksi a 200 g.
kertakenttään
Ylipäällikkö
Tarkoitus ei ollut millään tapaa verrata kiveä ja panssariterästä, se oli vaan sivuhuomautus.
kertakenttään
Ylipäällikkö
Nallista riippuen niissä on 1-2 grammaa räjähdysainetta, ei tasan hajoa tuolla määrällä kuution kokoinen kivi, ehkä sipulin kokoinen saattais hajota.
Homma vaatii, että nalli asetetaan jonkinlaiseen saveen reiässä, että räjähdys välittyy kunnolla kiveen. Tietenkään kivi ei sinällään hajoa mihinkään, mutta lohkeilee tarpeeksi, että sen saa rautakangella ja lapiolla levitettyä maastoon mikä oli kyseisen harjoituksen pointti, eli tiepohjan teko metsään.