Miehistön kuljetus

Juuri näin, ja kun puhuin pataljoonasta, tarkoitin huoltopataljoonaa, josta löytyy sitten lääkintäkomppania. Panssarijääkäripataljoonasta löytyy sitten huoltokomppania, jossa toimii ensihoitojoukkue, pääosin ilmeisesti (?) EHAS kalustolla, näin esimerkkinä.

Tarkkuutta, tarkkuutta...pataljoonia on niin monenlaisia...
 
Mikä tuossa jutussa jää epäselväksi on se, että onko tuo takaboxi entisellään, vai onko moottoria siirretty? Epäilemättä sinne on tullut lisää tilaa, mutta miten ne tulee ulos? Etukulmilla näyttäisi edelleen olevan pieni luukku, johon varmaankin voisi asentaa ne konekiväärit.

hlXiU9v.jpg


http://www.deagel.com/library2/?pag=2
 
New_BMP_3M_100_Dragun_fitted_with_RCWS_turret_unveiled_at_Russia_Arms_Expo_2015_640_001.jpg


New_BMP_3M_100_Dragun_fitted_with_RCWS_turret_unveiled_at_Russia_Arms_Expo_2015_640_002.jpg


BMP-3M-100 "Dragun"

This new variant of the BMP-3 infantry fighting vehicle fitted with the Dragun unmanned fighting module and powerpack located in the front has several advantages compared to series-production BMP-3 vehicles.

The location of the engine, an UTD-32 four-stroke, direct fuel injection with gas-turbine supercharging engine developing 816 hp, in the vehicle front increases appreciably the squad protection against conventional weapons. Location of the 8 troopers at the rear and the new hydraulic ramp improve landing forces dismounting and embarkation conditions with the vehicle on the move at a speed of up to 10km/h. The location of fuel tanks in the vehicle rear increases fire safety.

The BMP3M Dragun variant is fitted with the "Vityaz" modern fire control system, increasing fire power compared to older BMP-3 IFVs. It decreases the preparation time for shooting, the principle "quicker detect-quicker shoot" is fulfilled; and increases fighting vehicle survivability at the expense of function backup at the commander and gunner's stations. It also allows provision for indirect fire and firing at low-flying air attack means.

The "Vityaz" fire control system is fully automated, digital, with unified information environment, all-day round, jam-free, and is capable of automatic tracking of ground and air targets and indirect fire, with registration of the system operation parameters and crew actions.
http://www.armyrecognition.com/rae_...veiled_at_russia_arms_expo_2015_21109152.html
 
Jos niitä evakuointivaunuja tulee, lienee niiden sijoituspaikka esim. Pataljoonan lääkintäkomppania, ja siellä evakuointijoukkue jonka kipot hakevat komppanian EHP:ltä haavoittuneet. Joukkueiden lääkintämiesten pisteiltä EHP:lle evakuointi tapahtunee edelleen manuaalispedaalisesti käytössä olevilla laitteilla; kantamalla ja mahdollisesti käytössä olevalla ajoneuvokalustolla.

Mitään suurta hoitovalmiutta vaunussa ei mielestäni tarvitse olla, koska etenkin maastossa liikkuvassa ajoneuvossa hoitaminen on hemmetin hankalaa, jolloin keskitytään lähinnä potilaan tarkkailuun, ja kuitenkin eri pisteiden välillä (etenkin EHP-pataljoona) potilas on saanut hoidon jolla sen pitäisi selvitä seuraavalle pisteelle hengissä.

PV on kehittänyt jääkäripasiin eräänlaisia seinävaatteita jotka sisältävät perustarvikkeita, siteitä yms. Joilla voidaan varustella vaunu nopeasti evakuointiin paremmin sopivaksi.

Mutta; aika näyttää.

Samaa mieltä Sivarin kanssa mitä tulee evakointivaunun hoitovalmiuteen.
Kyky kuljettaa paljon potilaita, pari koukkua tippapusseille ja hyvä lämmityslaite, siinä ne suurimmat. Aina voidaan hifistellä, mutta tuolla pärjää.
Isompi kysymys on miten komppanian lääkintäryhmä kulkee riittävän lähellä taistelevia osia, jotta se voisi tehdä työnsä. Samalla pitäisi kulkea tarvittava lääkintämateriaali, eikä lämmin hoitopaikka olisi pahasta.
Kantamista pidän kuitenkin epärealistisena vaihtoehtona, kantamalla mennään satoja metrejä järkevästi, kilometri on jo paljon. Joukon oman ajoneuvokaluston käyttö taas halvaannuttaa joukon liikkeen.
 
Miehekkään näköinen konetykki:) Tehokas pääase ei toki muuta sitä tosiasiaa, että jalkaväen kannalta BMP-3 on kehno taisteluajoneuvo ja että 30mm konetykillä siitä tekee reikäjuustoa.

Tuossa BMP-3M-100 Dragunissa näyttäisi nuo jalkaväen ongelmat olevan hoidossa etumoottorirakenteen johdosta. Vesipropulsion luukuista päätellen vaunu on edelleen uiva, joten panssaroinnissa ei varmaankaan ole mainittavaa edistystä.

Jotenkin kummallinen tuo Venäläisten BMP-vaunujen kehityskaari: BMP-1 oli hyvä liikkuvuudeltaan ja toimi varsin hyvin jalkaväen taisteluajoneuvona, mutta asejärjestelmä kaikin puolin susi. BMP-2 puolestaan omasi loistavan asejärjestelmän ja oli muutenkin erinomainen vaunu omana aikanaan. 80-luvulla AT-5 oli varsin pätevä ase myös taistelupanssarivaunuja vastaan ja 2A42 konetykki lienee yksi parhaista nykyäänkin. Sitten tuli BMP-3, jossa olisi olettanut, että venäläinen olisi korjannut BMP-2:n puutteet, eli vajavaisen pimeätoimintakyvyn ja kevyehkön panssaroinnin. Mutta ei: venäläiset päättivät pistää kaiken uusiksi. Uudessa asejärjestelmässä korostuivat tornin tilanahtaus, paljon ammuksia miehistötilassa, tarpeeton monimutkaisuus, edelleen yötoimintakyvyn puute ja uutuutena puuttui uskottava kyky tuhota taisteluvaunuja. Jalkaväki päätettiin ripotella eripuolille vaunua (5 taakse ja kaksi eteen) ja heidän jalkautumisestaan tehtiin likipitäen mahdotonta. Panssaroinnissa ei ollut merkittävää parannusta. BMP-3 on vaununa edeltäjäänsä huonompi ihan absoluuttisestikin ja erityisesti suhteutettuna siihen ajankohtaan, jolloin ne tulivat aktiivipalvelukseen.
 
Viimeksi muokattu:
IMG_4454.jpg

BMP-2M. Pistin joskus surffaillessani merkille seuraavan havainnon: Kuvan vaunu on tullut tehtaalta ulos BMP-1 mallina. Kyljissä on neljä ampumakalottia (iso PKM:lle ja kolme pienempää Kalasnikoville), BMP-2:ssa on vain kolme kalottia puolellaan. Lisäksi kuskin takana BMP-2:ssa on seitsemäs ampumakalotti ns. desantinpaikalla, tästä vaunusta se puuttuu. Myös tuo pyöreä kehä "desantinpaikan" katolla kertoo, että siinä on aikanaan ollut kiinni pyörivä johtajan maalinetsin/luukku (BMP1).

Kuvahaulla BMP-2M löytyy kuvia sekä näistä BMP-1 pohjaisista vaunuista että BMP-2 pohjaisista vaunuista.

Kuinkahan suuressa määrin venäläiset ovat modernisoineet BMP-1 vaunuja BMP-2 tai BMP-2M speksiin?
 
IMG_4454.jpg

BMP-2M. Pistin joskus surffaillessani merkille seuraavan havainnon: Kuvan vaunu on tullut tehtaalta ulos BMP-1 mallina. Kyljissä on neljä ampumakalottia (iso PKM:lle ja kolme pienempää Kalasnikoville), BMP-2:ssa on vain kolme kalottia puolellaan. Lisäksi kuskin takana BMP-2:ssa on seitsemäs ampumakalotti ns. desantinpaikalla, tästä vaunusta se puuttuu. Myös tuo pyöreä kehä "desantinpaikan" katolla kertoo, että siinä on aikanaan ollut kiinni pyörivä johtajan maalinetsin/luukku (BMP1).

Kuvahaulla BMP-2M löytyy kuvia sekä näistä BMP-1 pohjaisista vaunuista että BMP-2 pohjaisista vaunuista.

Kuinkahan suuressa määrin venäläiset ovat modernisoineet BMP-1 vaunuja BMP-2 tai BMP-2M speksiin?
Hyvä bongaus tuo vaunun runko. Tornin vaihtohan ei ole ihan plug to play tyyppinen BMP-1 ja BMP-2 välillä vaan vaunun kanteen pitää todellakin tehdä isompi aukko isommalle tornille. Samaten peräloosteria pitää karsia raskaalla kädellä.
 
Hyvä bongaus tuo vaunun runko. Tornin vaihtohan ei ole ihan plug to play tyyppinen BMP-1 ja BMP-2 välillä vaan vaunun kanteen pitää todellakin tehdä isompi aukko isommalle tornille. Samaten peräloosteria pitää karsia raskaalla kädellä.
Juurikin näin. peräloosterissa pitää penkkejä ja niiden välissä olevaa polttoainetankkia lyhentää yhden takapuolen mitalla. Kanteen on hitsattava isompi torinkehä. Torninkehällä kulkee myös moottorin ilmanotto kanava... tornin takana on ilmanotto, joka nousee teleskooppisesti vesiajossa. Lisäksi peräkannen etummaiset miehistöluukut on poistettava ja korvattava suoralla pellillä, koska ne jäisivät osittain isomman tornin alle. Muutos töitä on jonkin verran, mutta toisaalta niistä selviää rälläkällä, hitsipillillä ja peltilevyllä. Lisäksi on huomattava, että kuvan vaunuun on myös lisätty BMP-2:n tapaan toiseen telapyörään iskunvaimennin, jota BMP-1:ssä ei alunperin ole (tällä vähennetään vaunulle tyypillistä nyökkimistä vaikeammassa maastossa).

Olisi mielenkiintoista tietää missä mittakaavassa näitä konversioita on tehty, koska BMP-2 on oikea sotakone/rynnäkkövaunu ja BMP-1 puolestaan kuljetuspanssari joka ottaa MTLB:tä pienemmän jalkaväkiryhmän.
 
Viimeksi muokattu:
Miehekkään näköinen konetykki:) Tehokas pääase ei toki muuta sitä tosiasiaa, että Jalkaväen kannalta BMP-3 on kehno toisteluajoneuvo ja että 30mm konetykillä siitä tekee reikäjuustoa.

Tuossa BMP-3M-100 Dragunissa näyttäisi nuo jalkaväen ongelmat olevan hoidossa etumoottorirakenteen johdosta. Vesipropulsion luukuista päätellen vaunu on edelleen uiva, joten panssaroinnissa ei varmaankaan ole mainittavaa edistystä.

Jotenkin kummallinen tuo Venäläisten BMP-vaunujen kehityskaari: BMP-1 oli hyvä liikkuvuudeltaan ja toimi varsin hyvin jalkaväen taisteluajoneuvona, mutta asejärjestelmä kaikin puolin susi. BMP-2 puolestaan omasi loistavan asejärjestelmän ja oli muutenkin erinomainen vaunu omana aikanaan. 80-luvulla AT-5 oli varsin pätevä ase myös taistelupanssarivaunuja vastaan ja 2A42 konetykki lienee yksi parhaista nykyäänkin. Sitten tuli BMP-3, jossa olisi olettanut, että venäläinen olisi korjannut BMP-2:n puutteet, eli vajavaisen pimeätoimintakyvyn ja kevyehkön panssaroinnin. Mutta ei: venäläiset päättivät pistää kaiken uusiksi. Uudessa asejärjestelmässä korostuivat tornin tilanahtaus, paljon ammuksia miehistötilassa, tarpeeton monimutkaisuus, edelleen yötoimintakyvyn puute ja uutuutena puuttui uskottava kyky tuhota taisteluvaunuja. Jalkaväki päätettiin ripotella eripuolille vaunua (5 taakse ja kaksi eteen) ja heidän jalkautumisestaan tehtiin likipitäen mahdotonta. Panssaroinnissa ei ollut merkittävää parannusta. BMP-3 on vaununa edeltäjäänsä huonompi ihan absoluuttisestikin ja erityisesti suhteutettuna siihen ajankohtaan, jolloin ne tulivat aktiivipalvelukseen.

Päättivät laittaa siinä amerikkalaisia paremmaksi :)

Mites, foorumilla on keskusteltu T-14 Armatasta paljon, mutta ei T-15 tai Kurganetzeistä juurikaan. Onko niissä veli venäläinen tälläkin kertaa lyönyt kirveensä kiveen vai onko nyt syntynyt oikeasti uutta ja pätevää?

Itse arvelisin, että nämä uudet miehistönkuljetusvehkeet ovat suhteessa jopa parempia kuin Armata, jonka käytännön toimivuudesta olen vielä vähän skeptinen.
 
Päättivät laittaa siinä amerikkalaisia paremmaksi :)

Mites, foorumilla on keskusteltu T-14 Armatasta paljon, mutta ei T-15 tai Kurganetzeistä juurikaan. Onko niissä veli venäläinen tälläkin kertaa lyönyt kirveensä kiveen vai onko nyt syntynyt oikeasti uutta ja pätevää?

Itse arvelisin, että nämä uudet miehistönkuljetusvehkeet ovat suhteessa jopa parempia kuin Armata, jonka käytännön toimivuudesta olen vielä vähän skeptinen.
T-15 voi aikanaan olla hyvinkin pätevä, jos venäläiset päättää tuottaa taisteluvaunun hintaista rynnäkkövaunua. Muutenkaan en pysty ymmärtämään, miksi Armatassa on jääräpäisesti pitäydytty takamoottorirakenteessa: Kun torni on kerran remote, niin se voidaan asentaa painopisteen kannalta optimaaliseen paikkaan vaunun kannella. Alusta olisi paljon monikäyttöisempi, jos se olisi alusta lähtien suunniteltu pelkästään etumoottori käyttöön.

Merkavastahan tosiaan tehdään kuljetuspanssarivaunu versiota. Sellaiseen jos löisi katolle esim Kongsbergin 30mm konetykki remote tornin, johtajan omalla RWS:llä, niin se olisi varmaan kovin rynnäkkövaunu ikinä... Toisaalta myöskin kallein.
 

Päheen oloinen peli :)

Kaksi kysymystä nousi mieleen:
  1. Milloin Suomen puolustusvoimissa näyttää tuolta? Tai edes Porin Prikaatissa?
  2. Mitenköhän paljon Patria maksaa puolustusvoimille avusta markkinointimateriaalien tuottamisessa? Vai meneekö tuo samalla puolustusvoimien markkinointibudjetista? Sama Suomi-niminen firmahan siellä on taustalla...
 
Milloin Suomen puolustusvoimissa näyttää tuolta? Tai edes Porin Prikaatissa?

Ei koskaan. Saattaisi pv:lle kelvata muutama konetykillinen amv, muttei varmasti ole hankintalistan kärjessä. Ja sitten vielä Beretan super rynkyt:D.

Mitenköhän paljon Patria maksaa puolustusvoimille avusta markkinointimateriaalien tuottamisessa? Vai meneekö tuo samalla puolustusvoimien markkinointibudjetista? Sama Suomi-nimine

Veikkaan että lasku mainoksesta menee Patrialle. PV tuskin on valmis jakamaan vähää budjettiaan valtionyhtiön kanssa.
 
Ei koskaan. Saattaisi pv:lle kelvata muutama konetykillinen amv, muttei varmasti ole hankintalistan kärjessä. Ja sitten vielä Beretan super rynkyt:D.



Veikkaan että lasku mainoksesta menee Patrialle. PV tuskin on valmis jakamaan vähää budjettiaan valtionyhtiön kanssa.

Varmasti koko Porin Prikaati haluaisi konetykilliset AMV:t, nostaisi tulivoiman uudelle tasolle. Nykyään PORJPR on sekalainen seurakunta XA-kalustolla, jotka sopisivat paremmin alueellisille joukoille. Mutta rahaa ei varmaan tuollaisiin ole... :(
 
Varmasti koko Porin Prikaati haluaisi konetykilliset AMV:t, nostaisi tulivoiman uudelle tasolle. Nykyään PORJPR on sekalainen seurakunta XA-kalustolla, jotka sopisivat paremmin alueellisille joukoille. Mutta rahaa ei varmaan tuollaisiin ole... :(

No vittu. On se ihme homma. F35seen ollaan panostamassa miljardikaupalla mutta AMVtä ei saa ostaa, koska, suomi?
 
No vittu. On se ihme homma. F35seen ollaan panostamassa miljardikaupalla mutta AMVtä ei saa ostaa, koska, suomi?
Yllätyksiä tietysti voi tapahtua, ja enhän minä toisaalta mitään mistään tiedä oikeasti. Samaan syssyyn voisi julkistaa tilauksen "Puolustusvoimat hankkii ja modernisoi rynnäkköpanssarivaunuja" . Kiitos :)
 
upload_2015-9-16_16-55-52.jpeg
m02008062000178.jpg
Patria_8x8_wheeled_armoured_vehicle_concept_DSEI_2013_Finland_finnish_defense_industry_military_technology_details_001.jpg

1. Protector dual RWS 40mm krkk, kk ja savut 2. Tackfire 40mm krkk ja NLAW 3. Trackfire LW25 25mm "kevytkonetykki", kk ja savut. Tässä mallissa tähtäin on vakautettu omalla akselillaan.

Oikeat taisteluajoneuvot olisivat toki erinomaisen tarpeelliset Porinprikaatille.

Itse pitäisin kuitenkin vieläkin kriittisempänä ja ennenkaikkea kustannustehokkaampana, että olemassa oleva MTLB, Pasi ja teka kalustoa aseistettaisiin nykyaikaisilla RWS:llä. Esim Saab trackfire tai Kongsberg Protector Dual RWS. Niihin saisi kiinni savuheitteet, apukonekiväärin (7,62mm) ja pääaseeksi 12,7mm kk tai 40mm krkk. Em. laitteissa on vakaaja, laseretäisyymittari ja lämpökamera. Ainakin Saabin Trackfireen saa myös automaattisen maalinseurannan, mikä todennäköisesti tekisi siitä murhaavan lähi-it aseen. 40mm kranaattikk nostaisi tulivoiman likipitäen konetykin tasolle maamaaleja vastaan. 12,7mm olisi tehokkaampi ilmamaaleja vastaan. Saab on asentanut kilkkeisiinsä myös LW25 kevytkonetykkiä (jossa saattaisi yhdistyä kranaattikonekiväärin ja raskaankonekiväärin hyvät puolet) ja NLAW pstohjusta kevyen kk:n paikalle.

Esim 100miljoonan budjetilla pystyttäisiin varustamaan RWS:llä 500-700 vaunua. Samalla rahalla saisi ostettu vain n. 30kpl jalkaväentaisteluajoneuvoa.

RWS aseistetut kuljetusvaunut kykenisivät yllättävässä kohtaamisessa nopeaan ja tarkkaan tulenavaamiseen, tehokkaaseen lähi-ilmatorjuntaan, niiden lämpökameralla pystyisi valvomaan leiriä/asemia tehokkaasti, "tornituliasemaan" kaivettuna/maastoutettuna ne antaisivat lisätulivoimaa puolustuslinjalle ja niitä voisi tarvittaessä käyttää myös jalkaväen tulitukena hyökkäyksessä. Erittäin kustannustehokkaasti saataisiin satoja vaunuja nostettua tulivoimaltaan aivan uudelle tasolle ja lisäksi järjestelmät ovat sen verran "high techiä", että ne olisivat omiaan nostamaan varusmiesten uskoa omaan tekemiseen.
 
Viimeksi muokattu:
1. Protector dual RWS 40mm krkk, kk ja savut 2. Tackfire 40mm krkk ja NLAW 3. Trackfire LW25 25mm "kevytkonetykki", kk ja savut. Tässä mallissa tähtäin on vakautettu omalla akselillaan.

Oikeat taisteluajoneuvot olisivat toki erinomaisen tarpeelliset Porinprikaatille.

Itse pitäisin kuitenkin vieläkin kriittisempänä ja ennenkaikkea kustannustehokkaampana, että olemassa oleva MTLB, Pasi ja teka kalustoa aseistettaisiin nykyaikaisilla RWS:llä. Esim Saab trackfire tai Kongsberg Protector Dual RWS. Niihin saisi kiinni savuheitteet, apukonekiväärin (7,62mm) ja pääaseeksi 12,7mm kk tai 40mm krkk. Em. laitteissa on vakaaja, laseretäisyymittari ja lämpökamera. Ainakin Saabin Trackfireen saa myös automaattisen maalinseurannan, mikä todennäköisesti tekisi siitä murhaavan lähi-it aseen. 40mm kranaattikk nostaisi tulivoiman likipitäen konetykin tasolle maamaaleja vastaan. 12,7mm olisi tehokkaampi ilmamaaleja vastaan. Saab on asentanut kilkkeisiinsä myös LW25 kevyt konetykkiä (joka saattaisi yhdistyä kranaattikonekiväärin ja raskaankonekiväärin hyvät puolet) ja NLAW pstohjusta kevyen kk:n paikalle.

Esim 100miljoonan budjetilla pystyttäisiin varustamaan RWS:llä 500-700 vaunua. Samalla rahalla saisi ostettu vain n. 30kpl jalkaväentaisteluajoneuvoa.

RWS aseistetut kuljetusvaunut kykenisivät yllättävässä kohtaamisessa nopeaan ja tarkkaan tulenavaamiseen, tehokkaaseen lähi-ilmatorjuntaan, niiden lämpökameralla pystyisi valvomaan leiriä/asemia tehokkaasti, "tornituliasemaan" kaivettuna/maastoutettuna ne antaisivat lisätulivoimaa puolustuslinjalle ja niitä voisi tarvittaessä käyttää myös jalkaväen tulitukena hyökkäyksessä. Erittäin kustannustehokkaasti saataisiin satoja vaunuja nostettua tulivoimaltaan aivan uudelle tasolle ja lisäksi järjestelmät ovat sen verran "high techiä", että ne olisivat omiaan nostamaan varusmiesten uskoa omaan tekemiseen.

Jos tuo NLAW versio jätetään pois, niin nuo kyllä vaikuttaisi aika houkuttelevilta, joskin ovat silti suolaisia. Mutta tulivoiman kannalta nuo on kyllä ihan OK.

Ja NLAW:ia en suosi, koska nyt tiedetään sen kantama liikkuvaan maaliin. Se ei oikein riitä edes kohtaamistaisteluihin.

MTLB KrKK tornilla sopivassa syvennyksessä voisi olla ilkeä yllätys viholliselle, kun IP kameralla ohjattua tulta alkaisi tulla niskaan.
 
Jos tähän linkkiin on uskominen niin Suomi maksoi Kongberg Protector RWS melkein 400 k$ http://www.army-guide.com/eng/product1725.html eli ei mitään halpaa kyllä ole.

Mutta mitenkäs vaihtoehtoisesti ihan vaan suojattu kehälavaetti esim. Platt jota jo hankittukin (vajaa 40 k€) ja siihen NSV kiinni johon pultataan TWS (AN/PAS-13) hinta jossain 15 k€ paikkeilla. Koko paketti siis 50 k€ hujakoilla, toki tuon Platin voi vaihtaa, löytyy varmasti halvempiakin vaihtoehtoja. Suojaus parantuisi ja saataisiin yötoimintakykyä parannettua, toki tuolla TWS-tähtäimellä ei sellaisenaan harjoiteta ilma-ammuntaa eikä se toki ole vakautettu, mutta huomattavasti halvempi vaihtoehto.
 
Jos tähän linkkiin on uskominen niin Suomi maksoi Kongberg Protector RWS melkein 400 k$ http://www.army-guide.com/eng/product1725.html eli ei mitään halpaa kyllä ole.

Average Unit Cost: $235,542

Halvempaa kuin 400 tonttua, ja nykykehityksellä varmaan halventuu, kun remote torneja pukkaa joka puolella. En usko että miehitetty torni ole järkevä vaihtoehto eteenpäin mentäessä. 25mmsta taikka isompaa konetykkiä minä kaivaisin krkkn rinnalle. Siinä kehityksessä naapuri on oikeassa kun se on poistanut jannut katoilta ja yrittänyt parantaa miehistön selviytymiskykyä. 20-luvulta eteenpäin uskon että dronet yhdistetään miehistönkuljetukseen kiinteästi.
 
Back
Top