Tämä minua juuri huolestuttaakin, kun on sanottu, että se NLAW antaisi mahdollisuuden ampua kohdattua vihollista. Eli nyt se NLAW pitäisi ampua vasta sitten kun ajoneuvo on saatu pysäytettyä. Ja jos oikein olen ymmärtänyt, niin maalia kannattaa alkaa seuraamaan vasta kun ajoneuvo on pysähtynyt kokonaan!
Miehistön kuljetus
- Viestiketjun aloittaja noska
- Aloitus PVM
Tämä minua juuri huolestuttaakin, kun on sanottu, että se NLAW antaisi mahdollisuuden ampua kohdattua vihollista. Eli nyt se NLAW pitäisi ampua vasta sitten kun ajoneuvo on saatu pysäytettyä. Ja jos oikein olen ymmärtänyt, niin maalia kannattaa alkaa seuraamaan vasta kun ajoneuvo on pysähtynyt kokonaan!
Bemarimies
Kersantti
CV:stä en tiedä, mutta BMP-2:lla olen ampunut ilma-ammunta tähtäimellä (en tosin ilmamaalia). Bemarissa ampujan tähtäimen maksimi koro on 30 astetta. Johtajalla on erillinen ilma-ammunta(ja vaunun varatähtäin)tähtäin. Tykin ja ilma-ammuntatähtäimen koro on -5 - +70 astetta. Yläkoro ei ole bemarissa ikinään ongelma, mutta kuski pitää opettaa, ettei ikinä pysäytä vaunua sellaiseen paikkaan, että keula on korkeammalla, koska sitten loppuu alakoro. Ilma-ammunta tähtäimessä on kaksi suurennosta: x 1.2 ja x 2.4 (muistaakseni... voin olla väärässäkin suurennuskertoimista) toinen maalin etsintään ja toinen ampumiseen. Ilma-ammunnassa johtaja ampuu ja ampuja nousee luukusta tähystämään.
Intissä skapparit kertoivat, että 90-luvun puolivälissä oli panssariprikaati ollut Lohtajalla ilmamaaliammunnoissa BMP-2 ja ZSU-57-2 kalustolla. Bemarit olivat tiputtaneet kaikki prikaatille varatut neljä lennokkia, eikä ZSU-kalustolla oltu saatu yhtään osumaa. Ilmatorjunnan silloinen tarkastaja oli kuulemma ottanut asiasta niin paljon itseensä, että kielsi it-ammunnat BMP-2:lta, koska se oli hänen mielestään ilmatorjuntaan sopimaton ase. Tarinan todenperäisyydestä en tiedä, mutta totena se meille kerrottiin.
Tuossa siis pieni huomio, että tarkoitus ei noissa ammunnoissa ole edes osua niihin lennokkeihin, vaan lennokissa on sensori joka havaitsee ohittavan ammuksen ja osaa kertoa sen etäisyyden ja oletettavasti suunnan suhteessa sensoriin. Eli olisiko tuossa olleen niin, että ZSU ei ollut rikkonut yhtään lennokkia, mutta on voinut muuten osua vaikka kuinka hyvin.
Bemarimies
Kersantti
Totta, tuota en huomioinut. Siinä tarkennusvaiheessa ohjus mittaa maalin kulmanopeuden, jonka perusteella se laskee ennakkopisteen. Jos vaunu liikkuu suoraan kohti maalia tai pois maalista, niin tällä ei ole merkitystä, mutta jos ammutaan sivuttais liikkeestä, niin ennakkopisteen laskenta menee pieleen. Eli jos ohjus halutaan toimivan tarkasti myös liikkeestä, pitäisi ohjukselle toimittaa myös vaunun nopeus ja tähtäys suunta tiedot, jolla vaunun liike voidaan kompensoida. Saab saattaa sen olla integroinnissaan tehnytkin.
Bemarimies
Kersantti
Kyllä sen tarinan pointti oli, että Bemarit olivat pesseet 6-0 ZSU kaluston. Mainitun tapauksen johdosta (tarinan mukaan) me 2/98 saapumiserässä ei enää ammuttu ilma-ammuntaa Bemareilla. Teknisten yksityiskohtien enkä koko tarinan todenperäisyyteen ota kantaa, koska Intissä liikkuu niin paljon sitä "torni huhu" tarinaa ihan skapparienkin kertomana.
Kuulostaa ainakin minusta siltä, että vaatisi muutoksia laukauksen sisältämään hardwareen.
Mitä taas tulee vaunun ja maalin liiketilaan, niin on turvallisinta olettaa, että aina kaikki liikkuvat sivuttaissuunnassa ainakin jossakin määrin.
Ei se sinällään ole yllätys. Kummassakaan ei ole mitään erityisiä tähtäimiä ja BMP-2:ssa on huomattavasti suurempi tulinopeus. Olisiko BMP-2 vielä hieman vakaampi alusta tai jotakin. Oliko muuten BMP-2:ia useampi ampumassa kerralla?
Mutta oma pointtini oli se, että ei kannata olettaa, että ne ZSU:t eivät olisi tositilanteessa osuneet helikoptereihin tms. mitä olisi tullut kantamalle.
Bemarimies
Kersantti
Tuskin vaatii muutosta hardwareen, mutta softassa täytyy mitattu kulamanopeus laskea uusiksi niin, että laukaisualustan liike on laskettu pois kulmanopudesta.
En tiedä kuinka Saab on toteuttanut integroinnin. Voi olla, että ohjus on laukaistava paikaltaan. On myös mahdollista, että voidaan ampua liikkeestä, mutta tällöin on tiedettävä liikkeen nopus ja suunta. Suunta saadaan RWS:n kääntökulmasta, mutta nopeus vaatii anturin. Käytännössä se vaatisi nopeus anturin esim vaunun vetoakseliin. Se voitaisiin toteuttaa myös GPS:llä, mutta se ei välttämättä ole validi metodi sotilaskäytössä.
Joo, mutta miten saat sen tiedon siirrettyä ammukselle? Käsittääkseni nykyisellään siinä on vain yksi ulkoinen input, joka on liipasin, ei muuta. Joten vaatii muutosta hardwareen ainakin sen töpselin verran, josta siis syötetään korjaustieto.
Bemarimies
Kersantti
Tietoa ei ole, mutta oletettavasti silloinen PsTiedK, eli neljä vaunua.
Bemarimies
Kersantti
Juu, korjaus tieto, maalinseuranta ja laukaisu käsky. Joku töpseli ohjuslaukauksessa on oltava. Yleensä kaikissa laitteissa, joissa on noin paljon softaa sisällään on jonkun tulpan alla liitin, josta saadaan sarjaliikennekaapeli tai joku modernimpi piuha kiinni. Oletan, että NLAWissa sellainen on, mutta voin olla väärässäkin... silloin tarvitaan HW muutosta, eikä vakio jalkaväen NLAW kelpaa RWS:lle.
Ilma-ammunnasta:
Bemarimies
Kersantti
Itse pitäisin hieman hassuna, että kehälavetteja korvattaisiin panssaroiduilla kehälaveteilla. Parempi pistää kerralla kunnon RWS:t ja pitää kehälavetit niissä, vaunuissa joihin raha ei riitä. Osassa vunuja (etenkin XA203 kalusto) on jo nyt riittävän hyvä asejärjestelmä, eikä muutoksien tekeminen ole kustannustehokasta.
Olisin hyvin tyytyväinen, jos muutostöiden jälkeen, meillä olisi esim yhteensä 500kpl Pasia, MTLB:tä ja tekaa modernilla RWS:llä ja kaikissa lopuissa vähintään kehälavetti (mielellään myös suojasavut). Nythän osa tekoista ja osa Paseista on kokonaan vailla aseistusta?
MTLB:stä irroitettavat veivattavat kk tornit joutaisivat sulattoon (toki PKT/PKM talteen). Jos kehälavetteja vapautuisi, niin niitä voisi ruuvata esim Panssarihaupitseihin tai maastokuorma-autoihin.
Kaikkien aiemmin keskustelussa mainittujen RWS:n etujen lisäksi se parantaa joukkojen toimintakykyisinä säilymistä hankalissa sääolosuhteissa: Talvella, vesisateessa jne. on paljon mukavampi istua vaunun sisällä kuin ulkona luukusta.
RWS:n pariksi kaikki niillä varustetut vaunut tulisi varustaa pienellä agrekaatilla, jotta järjestelmille saadaan sähköä silloin kun vaunu on asemassa (BMP-2M vaunuun oli modernisoinnissa agrekaatti asennettu, toki RWS:n kanssa riittää pienenmpi tehoinen, koska RWS suuntaus vaatii paljon vähemmän virtaa kuin BMP:n tornin kääntö). Kun agrekaatti sijoitetaan vaunun sisälle ja pakokaasut johdetaan vaunun alle, niin sen aiheuttama ääni ja lämpöjälki ovat olemattomat. Agrekaatin hankinta hinta laadusta ja koosta riippuen lienee 200-1500 euroa.
MTLB kalustossa olisi myös syytä kääntää peltilaatikolla pakokaasut alaviisoon (kuten Paseissa ja modernisoiduissa Bemareissa on tehty), jottei vaunu ilmoita etukäteen lämpökameroille tulostaan puhaltelemalla lämpimiä pakokaasu pilviä kymmenen metrin korkeuteen.
Viimeksi muokattu:
Olisikos tuo pakko poistaa ja etenkin sulattaa? Eikö noita voisi käyttää jotenkin? Siis jos nuo otettaisiin pois ajoneuvoista, jotka saavat RWS:n, niin voisiko noita torneja laittaa jonnekin missä ei ole asetta lainkaan? MT-LB:ssä on toki vain kaksi ukkoa miehistönä, joten jos on RWS, niin silloin sitä vanhaa tornia ei olisi kukaan käyttämässä. Mutta voisikos sen tornin siirtoistuttaa vaikka vaikka Pasiin tai muuhun ajoneuvoon, jossa on joutavia miehistönjäseniä? Olettaisin, että se RWS kykenisi ampumaan sen tornin yli ilman suurempia vaikeuksia. Ja kun mainitsit nuo panssarihaupitsit, niin nekin ovat aseetta, joten olisiko tarvetta? Myös sellainen villi ajatus kävi mielessä, että miten vaikea tuollainen torni olisi kiinnittää laivakontin katolle? Ajatuksena on siis jotakin tämän tyylistä, mutta helpommin liikuteltavaa:
Käyttötarkoitus: Kohteensuojaus. Koko homma liikkuisi kuin laivakontti ja kohteessa kasataan vaan maata sivuille suojaa lisäämään ja naamioinnin vuoksi. Olettaisin, että ainakin ilmavoimien tukikohtarumba voisi kaivata tuollaisia.
Toivottavasti siitä agregaatista saisi tarpeeksi sähköä ulos, jotta saisi käytettyä tiettyjä sähkölaitteita. Lisäisi vielä enemmän joukkkojen toimintakykyä, kun lämmintä juomaa olisi aina saatavilla.
Bemarimies
Kersantti
Olisikos tuo pakko poistaa ja etenkin sulattaa? Eikö noita voisi käyttää jotenkin? Siis jos nuo otettaisiin pois ajoneuvoista, jotka saavat RWS:n, niin voisiko noita torneja laittaa jonnekin missä ei ole asetta lainkaan? MT-LB:ssä on toki vain kaksi ukkoa miehistönä, joten jos on RWS, niin silloin sitä vanhaa tornia ei olisi kukaan käyttämässä. Mutta voisikos sen tornin siirtoistuttaa vaikka vaikka Pasiin tai muuhun ajoneuvoon, jossa on joutavia miehistönjäseniä? Olettaisin, että se RWS kykenisi ampumaan sen tornin yli ilman suurempia vaikeuksia. Ja kun mainitsit nuo panssarihaupitsit, niin nekin ovat aseetta, joten olisiko tarvetta? Myös sellainen villi ajatus kävi mielessä, että miten vaikea tuollainen torni olisi kiinnittää laivakontin katolle? Ajatuksena on siis jotakin tämän tyylistä, mutta helpommin liikuteltavaa:
Käyttötarkoitus: Kohteensuojaus. Koko homma liikkuisi kuin laivakontti ja kohteessa kasataan vaan maata sivuille suojaa lisäämään ja naamioinnin vuoksi. Olettaisin, että ainakin ilmavoimien tukikohtarumba voisi kaivata tuollaisia.
Helppohan niitä olisi jatkosijoittaa Pasiin tai konttiin. Panssarihaupitsiin ei taida järkevästi onnistua, kun se pitäisi laittaa tornin luukkuun, joka olisi sitten tukossa.
Lähinnä ajattelin sulattoa, koska se MTLB:n torni on vähän eilispäivän tekniikkaa: Pelkkä tähtäin kaukoputki (ei muita tähystimiä, joten tilannekuva jää huonoksi), käsiveivit, eikä mitään pimeätoimintakykyä. Niissä muistaakseni aseena PKT (PKM:n vaunuversio) jonka voisi suoraan siirtää RWS:n apukonekivääriksi.
Rannikkolinnakkeissa uusiokäytettiin aikanaan T54 kaluston torneja menestyksekkäästi.
Bemarimies
Kersantti
Totta. Lämmin juoma on omiaan pitämään porukkaa toimintakunnossa.
RWS varmaan pyörii 3-5kW:n agrekaatilla, Bemarin torninkääntö vaatii varmaan toistakymmentä kW. Molemmissa riittäisi potku veden keittoon (vedenkeitin 1-2kW), tarvittaisiin vain harvinaisempi 24V vedenkeitin. 230V vedenkeitin tarvitsisi väliin 24VDC-230VAC-invertterin, joka maksaa luokkaa 500e. Invertteri toisi varusmiehille töpselin, että saa älypuhelimeen virtaa ja voi pistää ajantasaiset some päivitykset
Totta. Lämmin juoma on omiaan pitämään porukkaa toimintakunnossa.
RWS varmaan pyörii 3-5kW:n agrekaatilla, Bemarin torninkääntö vaatii varmaan toistakymmentä kW. Molemmissa riittäisi potku veden keittoon (vedenkeitin 1-2kW), tarvittaisiin vain harvinaisempi 24V vedenkeitin. 230V vedenkeitin tarvitsisi väliin 24VDC-230VAC-invertterin, joka maksaa luokkaa 500e. Invertteri toisi varusmiehille töpselin, että saa älypuhelimeen virtaa ja voi pistää ajantasaiset some päivitykset
Vaikka en älypuhelinta omistakaan, niin suosisin tuota töpseliä. Olisi vaan niin paljon monikäyttöisempi.
Pantherapardus
Kersantti
Someen päivitykset ja ladattua taistelijan päätelaitteet (kovassa tilanteessa hyvinkin mahdollisesti suurimmalla osalla ihan stanttu android-älylaitteet joihin ajettu joku soveltuva softa), radioiden akut yms.
Bemarimies
Kersantti
Juu, radioiden, jalkaväen pimeänäkölaitteiden yms. laitteiden laturit vaativat virtaa, joten 230VAC invertteri olisi hyvä ja halpa lisiä joka vaunuun. Invertteri kannattaa kytkeä suoraan vaunun akulta, niin se toimii moottorin tai agrekaatin käydessä sekä pelkällä akku virralla. Jos vaunun akku menee vahingossa tyhjäksi, niin agrekaatilla sen saa aina ladattua. MTLB:ssä taitaa olla venäläisvaunujen tapaan sähköinen starttimoottori vain varajärjestelmänä ja kone käynnistetään normaalisti paineilmalla?
Yksi "pakollinen" halpa päivitys meinasi unohtua: Peruutuskamera. Kohtaamis tilanteessa, RWS:llä paahdetaan kuulaa putki punaisena kohti vihollista, eikä kukaan silloin voi ajattaa luukusta ulkona vaunua. Kuskilla pitää olla peruutuskamera, onneksi osat (näyttö ja kamera) ovat nykyään puoli-ilmaisia. Bemari kakkosiin oli peruutuskamera lisätty modernisoinnissa, CV:ssä se on varmaan aina ollut, Leo A6 sellainen on A4:stä en tiedä. Jokainen MTLB huutaa peruutuskameraa.
Viimeksi muokattu: