Miehistön kuljetus

Homma on nykyisellään jotenkin nyrjähtänyt, kun kuvitellaan optiikan tai vakautuksen tekevän jotenkin autuaaksi Suomen oloissa. Ne ehkä merkitsevät jossain kaukomailla, joissa ampuma-alaa riittää rajattomasti kaikkiin suuntiin, mutta Suomessa väännetään yleensä korkeintaan muutaman sadan metrin päässä olevan vihollisen kanssa.

Lähtökohtaisesti voisi sanoa, ettei Suomessa kyetä juurikaan näkemään vihollista ja valtaosa laukauksista pitää ampua kasvillisuuden läpi. Jatkosodassa hyökkäävät joukot tukivat taistelua Maksimeilla ja silloin oli aivan normaali käytäntö ampua tuhansia laukauksia näkemättä mitään. Sama periaate pitäisi olla mahdollisella älli-tällin päälle lykätyllä konekiväärillä. Suojakilven takaa vyö toisensa jälkeen etumaastoon jalkaväen osoittamien suuntien pohjalta tai puhtaalla arvauksella.
 
Muutamia pointteja tornikeskusteluun. Itse olen kaukana asiantuntijasta mutta näin olen asiantuntijan kanssa keskustellessa kuullut:

1) Kehälavetti vs. RWS. On väitetty että kehälavetti vie enemmän tilaa kun RWS esim XA'ssa koska luukussa seisotaan. Tämä ei pidä paikkaansa. RWS tarvitsee myös käyttäjälle tilan ja itseasiassa ampuja istuu "korissa" tornin alla ja kääntyy tornin mukana (on kokeiltu sellaisia jotka ei käänny mutta ne ei oikein toimi kun ampuja menee sekaisin suunnista). Vertailu: esim XA-185 mahtuu ajaja+johtaja + "ampuja" ITKK:lle + 10 miestä istumaan...XA-203 mahtuu 3 (ajaja+ampuja+johtaja) + 8 miestä istumaan. Tätä kannattaa miettiä kun MT-LB:hen halutaan laittaa RWS - joka ei mahdu vanhan tornin tilalle vaan täytyy laittaa nykyiseen miehistötilaan, mikä auttamatta vie tilaa jalkaväeltä.

2) Nyt sotketaan KULJPSV:t ja RYNNPSV:t. XA ja MT-LB on edelleenkin vain KULJPSV/KULJPSAJON:ja vaikka niihin laittaisikin RWS:n. KULJPSV/KULJPSAJON tehtävä on viedä JV-joukko etäisyydelle josta se voi hyökätä JALAN vihollisen ryhmityksiin ja sen jälkeen ajoneuvo/vaunu voi TUKEA JALKAVÄKEÄ raskaalla konekivääritulella tms. Hyökkäys on mennyt pieleen jos vaunuissa kohdataan vihollista. Myös siinä onnistuneessa hyökkäyksessä voidaan toki kohdata vihollisen ps-kalustoa, mutta ei niitä ole tarkoituskaan omilla KULJPSV/KULJPSAJON:lla tuhota vaan JALKAVÄEN pst-aseilla (singot,ohjukset)

3) RWS on huono IT-ase. Sieltä ei näe mitään, johtaja ei pysty avustamaan maalinosoituksessa ja osuminen on huomattavasti vaikeampaa RWS:llä kun esim RYNNPSV:lla, eikä RWS:ä ole siksi edes varustettu ilma-ammuntaan tarkoitetuilla laajakulmatähtäimillä, ilma-ammuntaennakon huomioivilla asteikolla tai puoliautomaattisilla ilma-ammuntamoodeilla.

4) Se että RWS:t ovat niin suosittuja, johtuu enemmän nykyisestä suurvaltojen painotuksesta COIN -tyyppisiin operaatioihin (suomeksi: savimajasissien kurmotukseen) kun niiden yleisestä hyvyydestä.

Eli realismia peliin tähän(kin) keskusteluun. RWS sinällään ei tee autuaaksi.

Osittain olen samaa mieltä.
Tuo ero KULJPSV ja RYNNPSV:n välillä on toki syytä muistaa, mutta...
Nykyinen taistelutapa jossa taistelu velloon epämääräisellä alueella ilman selvää rintamalinjaa aiheuttaa kohtaamistilanteita, haluttiin sitä tai ei.
Toisaalta vihollisella on suuri määrä kevyesti panssaroitua kalustoa joka pitäisi jotenkin tuhota. RSKK, tai KRKK sopivat siihen hyvin, paremmin kuin kehälavetti.
Kaikilla on siis puolensa, vaikka pysytään realismissa.
 
Homma on nykyisellään jotenkin nyrjähtänyt, kun kuvitellaan optiikan tai vakautuksen tekevän jotenkin autuaaksi Suomen oloissa. Ne ehkä merkitsevät jossain kaukomailla, joissa ampuma-alaa riittää rajattomasti kaikkiin suuntiin, mutta Suomessa väännetään yleensä korkeintaan muutaman sadan metrin päässä olevan vihollisen kanssa.

Lähtökohtaisesti voisi sanoa, ettei Suomessa kyetä juurikaan näkemään vihollista ja valtaosa laukauksista pitää ampua kasvillisuuden läpi. Jatkosodassa hyökkäävät joukot tukivat taistelua Maksimeilla ja silloin oli aivan normaali käytäntö ampua tuhansia laukauksia näkemättä mitään. Sama periaate pitäisi olla mahdollisella älli-tällin päälle lykätyllä konekiväärillä. Suojakilven takaa vyö toisensa jälkeen etumaastoon jalkaväen osoittamien suuntien pohjalta tai puhtaalla arvauksella.

Vakautuksella on juurikin merkitystä kun kohdataan vihollinen liikkeessa, kun kuljettaja lyö lapikasta lattiaan ja tekee muutaman suunnan korjauksen on se kehälavetti helposti ampumassa aivan väärään suuntaan.
Samoin se lämpökamera helpottaa juuri tuon peitteisen maaston tähystämistä.

Tuosta runsaalla tulella tukemisesta olen samaa mieltä, mutta RSKK/KRKK on siinä mielestäni juuri sitä mitä lääkäri määrää.
 
Muutamia pointteja tornikeskusteluun. Itse olen kaukana asiantuntijasta mutta näin olen asiantuntijan kanssa keskustellessa kuullut:

1) Kehälavetti vs. RWS. On väitetty että kehälavetti vie enemmän tilaa kun RWS esim XA'ssa koska luukussa seisotaan. Tämä ei pidä paikkaansa. RWS tarvitsee myös käyttäjälle tilan ja itseasiassa ampuja istuu "korissa" tornin alla ja kääntyy tornin mukana (on kokeiltu sellaisia jotka ei käänny mutta ne ei oikein toimi kun ampuja menee sekaisin suunnista). Vertailu: esim XA-185 mahtuu ajaja+johtaja + "ampuja" ITKK:lle + 10 miestä istumaan...XA-203 mahtuu 3 (ajaja+ampuja+johtaja) + 8 miestä istumaan. Tätä kannattaa miettiä kun MT-LB:hen halutaan laittaa RWS - joka ei mahdu vanhan tornin tilalle vaan täytyy laittaa nykyiseen miehistötilaan, mikä auttamatta vie tilaa jalkaväeltä.
Tämä edellinen ei pidä nykyään paikkaansa. Esim AMV:ssä ampuja istuu kuljettajan takana eikä pyöri RWS:n mukana. Näytöllä oleva kuvake osoittaa kääntökulman suhteessa vaunun runkoon. AMV:n miehistätilassa on se häkki, mutta se ei käänny ja siinä istuu vaunun johtaja, koska luukun kehällä on prismat, josta johtaja näkee 360 astetta ja lisäksi hänellä on rinnakkaisnäyttö RWS:n tähtäimestä.

MTLB:ssä olisi pitäydyttävä kahden hengen miehistössä, eli vaunun johtaja käyttäisi RWS (kuten käyttää kk:ta nykyään). RWS itsessää voitaisiin sijoittaa, joko nykyisen tornin paikalle tai vaunun takakannelle. Itse suosisin takakantta, koska silloin asetta pystyisi pyörittämään 360 astetta ilman pelkoa että kk:n piippu osuu puihin.

Lisäksi RWS:ssä on laajakulmainen optiikka, siksi esim. norjalaiset asentavat Protectorit nykyiseen CV90 kalustoonsa johtajan maalinetsimiksi. Laajakulma optiikka parantaa kykyä ilma-ammuntaan, mutta se, että johtaja ei pysty avustamaan maalinosoituksessa heikentää kykyä ilma-ammuntaan.

Uudistuneen taistelutavan myötä pienemmällä joukolla käydään liikkuvampaa sodankäyntiä, joten yllätyksiä tulee entistä enemmän, mistä johtuen kaikki etulinjan läheisyydessä toimivat joukot tarvitsevat nykyistä tehokkaampaa omasuojaa.
 
Tuo Norskien modernisoidun CV90:n Protector on tosiaan ihan kätevän oloinen. Oletan että sen avulla ko. vaunulla on ns. hunter-killer-kyky kaikissa olosuhteissa. Eli vaununjohtaja etsii Protectorilla ampujalle maaleja. Tuon RWS takia tuon CV:n profiili on varsin typerän näköisen korkea, mutta sillä ei liene nykyään merkitystä.
 
Tuo Norskien modernisoidun CV90:n Protector on tosiaan ihan kätevän oloinen. Oletan että sen avulla ko. vaunulla on ns. hunter-killer-kyky kaikissa olosuhteissa. Eli vaununjohtaja etsii Protectorilla ampujalle maaleja. Tuon RWS takia tuon CV:n profiili on varsin typerän näköisen korkea, mutta sillä ei liene nykyään merkitystä.

Mikä on pointti tuossa norskien CV90+protector-kombossa? Eikö se ole sananmukaisesti torta på torta? Eikö CV.ssä ole johtajalle muuta kuin prismat / yhteinen tähtäin ampujan kanssa? Ainakin uudemmissa versioissa ilmeisesti on oma.

The CV9035 mkIII features a Bushmaster III 35/50 cannon, Saab UTAAS fire control system with ammunition programmer, a rotating cupola which provides hunter-killer capabilities and commander and gunner stabilised day / night sights, with third-generation thermal cameras.

1200042477.jpg
 
Mikä on pointti tuossa norskien CV90+protector-kombossa? Eikö se ole sananmukaisesti torta på torta? Eikö CV.ssä ole johtajalle muuta kuin prismat / yhteinen tähtäin ampujan kanssa? Ainakin uudemmissa versioissa ilmeisesti on oma.

The CV9035 mkIII features a Bushmaster III 35/50 cannon, Saab UTAAS fire control system with ammunition programmer, a rotating cupola which provides hunter-killer capabilities and commander and gunner stabilised day / night sights, with third-generation thermal cameras.

Vanhemmissa CV:ssä ml. Suomen CV9030FIN ei ole vaununjohtajalle omaa lämppäriä, vaan samaa näkymää voi johtaja ruudustaan katsoa kuin ampuja. Onko tuossa ajajan luukun vieressä lämpökamera ajajalle?
 
Mikä on pointti tuossa norskien CV90+protector-kombossa? Eikö se ole sananmukaisesti torta på torta? Eikö CV.ssä ole johtajalle muuta kuin prismat / yhteinen tähtäin ampujan kanssa? Ainakin uudemmissa versioissa ilmeisesti on oma.

The CV9035 mkIII features a Bushmaster III 35/50 cannon, Saab UTAAS fire control system with ammunition programmer, a rotating cupola which provides hunter-killer capabilities and commander and gunner stabilised day / night sights, with third-generation thermal cameras.

1200042477.jpg
Norjalaisten ja suomalaisten CV:t ovat johtamisen kannalta hyvin perinteisiä vaunuja: johtaja istuu pää pihalla luukusta ja etsii maaleja ihan tähystämällä, osoittaa niitä ampujalle käyttäen vaunuradiota. Kiinteä johtajan tähtäin (Norjassa ei ollut, Suomessa on) on käytännössä vain vaunun varatähtäin, koska se osottaa aina samaan suuntaan ampujan tähtäimen kanssa.

Jotta johtaja pystyy tehokkaasti etsimään maaleja kaikissa valaistus olosuhteissa tarvitsee johtaja oman 360 astetta pyörivän laajakulma maalinetsimen mielellään lämpökameralla. Hollantilaisilla tälläinen tähtäin muistaakseni on. Nyt norjalaiset vain veivät asian pykälää pidemmälle integroimalla Protectorin tuohon käyttöön. Lisähyötyä tulee liikkeessä mm. siitä, että johtaja voi lämpökameralla tähystää uran vasenta puolta ja ampuja omallaan uran oikeaa puolta. Molemmilla on kyky avata tuli.

Norjalaiset modernisoivat 103 CV:tä ja ostivat 41 uutta. Protectorit on täysin integroitu vaunun muuhun ammunnanhallintaan ja muihin järjestelmiin, eli vaunuja on modernisoitu oikein isolla kädellä. Muistaakseni kauppahinta oli sen mukainen... en nyt pikaisella googlauksella löytänyt summaa.
 
Viimeksi muokattu:
Se että RWS:t ovat niin suosittuja, johtuu enemmän nykyisestä suurvaltojen painotuksesta COIN -tyyppisiin operaatioihin (suomeksi: savimajasissien kurmotukseen) kun niiden yleisestä hyvyydestä.

Olen erimieltä. RWS ei ole pelkkä kamelikuskien pelottaja taikka savimajan kurmoottaja. Kyllä siinä pohjalla on ajatus systeemien päivityksestä ja siitä että katolla suhteellisen avoimessa tilassa ampuja on turhaan tarjoittimella. Miinuksena suojassa ampumissa on että jannu ei ole yhtä tilanne tietoinen kuin se olisi seistessä kehälavetilla. Plussana on ammunnan vakauttaminen, ammus kontrolli, (ja laitteiden tuomat visiomoodit kuten esim lämpökamera tähystäminen.)
 
Olen erimieltä. RWS ei ole pelkkä kamelikuskien pelottaja taikka savimajan kurmoottaja. Kyllä siinä pohjalla on ajatus systeemien päivityksestä ja siitä että katolla suhteellisen avoimessa tilassa ampuja on turhaan tarjoittimella. Miinuksena suojassa ampumissa on että jannu ei ole yhtä tilanne tietoinen kuin se olisi seistessä kehälavetilla. Plussana on ammunnan vakauttaminen, ammus kontrolli, (ja laitteiden tuomat visiomoodit kuten esim lämpökamera tähystäminen.)

Tästä ei varmaankaan kukaan ole erimieltä, onhan se RWS edistysaskel. Mutta asiantuntija jonka mielipiteen asiasta sain, halusi ymmärtääkseni alleviivata sitä että RWS ei ole mikään ihmeidentekijä. Parannus se toki on pelkkään kehälavetissä tököttävään letkapyssyyn verrattuna, tosin tiettyjä haittapuoliakin on (tilaa vievä, tilannetietoisuus heikompi).
 
  • Tykkää
Reactions: ctg
Kyllä, sitä tarkoitin.



Oliko arvaus vai tiedätkö varmasti? Eikö lähtönopeusantureita käytetä enemmänkin putken suussa, kuten CV9035NL-vaunuissa?

8213544581_6447d0fbbf.jpg
Arvaus. Siksi siinä oli kysymysmerkki perässä. Muistan nähneeni joskus Boforssin 40mm kanssa lähtönopeustutkan, joka näytti likipitäen samalta ja oli asennettu putken sivulle.
 
Norjalaisten ja suomalaisten CV:t ovat johtamisen kannalta hyvin perinteisiä vaunuja: johtaja istuu pää pihalla luukusta ja etsii maaleja ihan tähystämällä, osoittaa niitä ampujalle käyttäen vaunuradiota. Kiinteä johtajan tähtäin (Norjassa ei ollut, Suomessa on) on käytännössä vain vaunun varatähtäin, koska se osottaa aina samaan suuntaan ampujan tähtäimen kanssa.

Jotta johtaja pystyy tehokkaasti etsimään maaleja kaikissa valaistus olosuhteissa tarvitsee johtaja oman 360 astetta pyörivän laajakulma maalinetsimen mielellään lämpökameralla. Hollantilaisilla tälläinen tähtäin muistaakseni on. Nyt norjalaiset vain veivät asian pykälää pidemmälle integroimalla Protectorin tuohon käyttöön. Lisähyötyä tulee liikkeessä mm. siitä, että johtaja voi lämpökameralla tähystää uran vasenta puolta ja ampuja omallaan uran oikeaa puolta. Molemmilla on kyky avata tuli.

CV9035NL (hollanti) vaunussa on ainakin Steel Beasts Pron mukaan itsenäisesti kääntyvä johtajan tähtäin, se on myös varustettu lämpökameralla. Kääntyy siis keskilinjasta jotain 45-asteen luokkaa oikealle/vasemmalle.

Tarvitseeko johtajan tähtäimen olla 360-astetta pyörivä? Mekanisoitu joukko kuitenkin kulkee melko tiheässä ryhmityksessä ja kaikilla joukkueen vaunuilla on omat tähystyssuuntansa, joten ei siellä 360 asteen sektorissa kokoajan tähystellä.
 
Back
Top