Miehistön kuljetus

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja noska
  • Aloitus PVM Aloitus PVM
kertakenttään kirjoitti:
Taistelupanssarivaunuilla kun tunnetusti on erinomainen maastoliikkuvuus.
Klikkaa laajentaaksesi...
Etkö ole lukenut Stars and Stripes-lehteä?

http://www.stripes.com/news/europe/moose-tanks-and-the-army-s-tough-terrain-in-europe-1.366334

Where there are moose there are swamps, and for tanks deployed by U.S. Army Europe, that’s no good.
With a sizable Russian force just across the border, “we were thinking heavy [equipment], quite honestly, but heavy has some limitations in this terrain,” said USAREUR’s Col. Jeffrey French during a strategy huddle of top Army leaders on a recent stop in Latvia’s capital of Riga. “We need to start rethinking the types of formations we want to use. ”More light-weight attack vehicles such as Strykers could be in order, he said.

In Estonia, drive off road, and tanks are liable to sink into the swamps favored by the country’s large moose population, Army engineers explained. Bog land, limited highway networks throughout the Baltics and a shortage of rail cars strong enough to carry U.S. tanks also pose obstacles.
Klikkaa laajentaaksesi...
 
Jos verrokkina on aavikko, on Eestin maasto varmaan liikettä rajaavaa.
Omasta mielestä rajoitteita on varsin vähän, mutta totta suolle ei kannata ajaa.
Se kannattaako sillä Strykerillä ajaa sille suolle voidaan olla montaa mieltä.
 
Olihan jo Strachwitzin panssareilla ongelmia kevään kelirikoissa Sinimäkien soisessa maastossa.
Eihän sitä tarvitse suolle ajaa, muuallakin on ihan tarpeeksi vetistä paikka paikoin jotta raskaat panssarit jää kiinni mutta kevyempi Stryker ehkä pääsee läpi.
 
Paino toki vaikuttaa, mutta maahan kohdistuva pintapaine on tärkeämpi suure.
Renkaassa vain pieni osa koskettaa maahan, telassa pinta-alaa on enemmän. Suolla ei kulje tankki, eikä Stryker, siellä pitää olla Teka.

Luulen, että jenkeillä on tottumattomuutta pienipiirteiseen maastoon jota meilläkin on.
 
Herman30 kirjoitti:
Liittyy varmaan siihen kun huomasivat että Abramsit ovat monessa paikkaa liian raskaita Baltian suomaastoissa ja Stryker olisi siihen kevyempänä parempi mutta liian heppoisasti aseistettu kohtaamaan venäläisiä joten siksi upgreidataan 30mm tykillä.
Klikkaa laajentaaksesi...

Syyksi kerrottiin suuremman tulivoiman ("lethality") tavoittelu stryker-osastoille. Itä-Euroopassa voi todellakin tulla vastaan tilanteita, joissa potentiaalinen vastustaja ajelee muillakin kuin Hiluxeilla, joten vaatimukseksi asetettiin kohtaamistaistelusta selviytyminen samantyylisen moottorisoidun osaston kanssa. Jenkeiltä ei ole jäänyt huomaamatta venäläisten tapa pultata konetykki lähestulkoon kaikkeen liikkuvaan ja sellaista vastaan ei tahdo pärjätä nykyisillä .50 cal konekivääreillä, kuten totesitkin. Panssarivaunuja näillä ei tosin korvata Balttiassa tai muuallakaan.

Strykers-2CR-Romania.jpg


Ps. Ilmeisesti tämä Stryker-osasto on jenkkien raskain maayksikkö Euroopassa. Panssareita toki säilytetään mm. Norjassa ja Saksassa, mutta näiden miehistöt ovat sitten jossain muualla (Yhdysvalloissa).

MC1_6574.jpg
 
Herman30 kirjoitti:
Liittyy varmaan siihen kun huomasivat että Abramsit ovat monessa paikkaa liian raskaita Baltian suomaastoissa ja Stryker olisi siihen kevyempänä parempi mutta liian heppoisasti aseistettu kohtaamaan venäläisiä joten siksi upgreidataan 30mm tykillä.
Klikkaa laajentaaksesi...

Ei strykeristä tule mitään abramsin korvaajaa vaikka siihen ruuvattaisiin 30mm bushmasterin sijasta 35mm versio. Stryker suorittaa omaa tehtäväänsä, on se sitten tiedustelua, jalkaväen kuljetusta, tulitukea jne, ja abrams vastaa edelleen paksujen panssareiden tuhoamisesta.

Kyse on enemmänkin- kuten jo mainittu- tulivoiman kasvattamisesta vaunun omassa luokassa, jolloin strykeristä tulee iskukykyisempi itäisiä vastineitaan vastaan, kuten esim. BTR-82A:ta josta 30mm konetykki jo löytyykin.
 
Juu en minä sitä usko enkä usko jenkkienkään tarkoittavan että skippaavat Abramsit kokonaan Baltiasta vaan että Strykerille olisi enemmän käyttöä kuin ajattelivat alunperin. Kun heille näköjään tuli pikku yllätyksenä tuo laajasti esiintyvä suomaasto Baltiassa.
Esim. Viron pinta-alasta on 22% suota. Wikipedian mukaan. Se on aika paljon pienelle maalle että viidennes maasta on suota.
 
kimmo.j kirjoitti:
Paino toki vaikuttaa, mutta maahan kohdistuva pintapaine on tärkeämpi suure.
Renkaassa vain pieni osa koskettaa maahan, telassa pinta-alaa on enemmän. Suolla ei kulje tankki, eikä Stryker, siellä pitää olla Teka.
Klikkaa laajentaaksesi...
Intti kokemuksien perusteella vaunujen maastoliikkuvuus on kertaluokkaa parempi kuin millään pyöräajoneuvolla. Ajettiin BMP-2:lla jos jonkin moisessa maastossa, eikä koskaan ollut ongelmia liikkuvuuden suhteen. Kerran kuitenkin oltiin soisessa maastossa ja saatiin yksi joukkueen vaunuista jumiin. Telat suti tyhjää ja suo kannatti vaunua pohjasta. Mitä enemmän suti, sitä syvemmälle vaunu upposi. Toisella vaunulla saatiin lopulta vedettyä pulaan joutunut vaunu ylös.

Suohon vaunua ei kannata ajaa.
 
kimmo.j kirjoitti:
Joo, Älli leveillä teloilla on aika peli kulkemaan. Se pääsee varmasti lähemmäksi Tekan etenemistä.
Klikkaa laajentaaksesi...
MTLB molempina versioina on hyvä kuljetuspanssarivaunu. Siinä on hyvä maastoliikkuvuus, luotettavuus, kuljetus- ja vetokapasiteetti. Se kuljettaa ukkelit ja romut tehokkaasti sirpalesuojassa. Toivottavasti Älli kalustoa huolletaan ja pidetään kunnossa. Älleillä pärjätään vielä pitkän aikaa: uusiin kuljetusvaunuihin investointi on kallista ja tehotonta, parempi säästää rahat taisteluajoneuvojen hankintaan ja jatkaa nykyisen kuljetuspanssarikaluston elinkaarta (kuten Pasien kanssa jo tehdäänkin).
 
Älleistä kannattaa kyllä pitää huolta. Ne ovat panssariyhtymän/osaston työhevosia joista on moneksi.
Taisteluajoneuvoa niistä ei saa, mutta kaikkea muuta melkein kyllä. Toivottavasti ne jossain vaiheessa modernisoidaan järkevästi.
 
kimmo.j kirjoitti:
Älleistä kannattaa kyllä pitää huolta. Ne ovat panssariyhtymän/osaston työhevosia joista on moneksi.
Taisteluajoneuvoa niistä ei saa, mutta kaikkea muuta melkein kyllä. Toivottavasti ne jossain vaiheessa modernisoidaan järkevästi.
Klikkaa laajentaaksesi...
Juurikin näin. Esim Tsekeistä Tatralta saa uusia/peruskorjattuja vaihteistoja ja moottoreita älliin. Oikein huollettuna kalustolla voidaan ajaa 30 vuotta lisää.

Venäläiset eivät oikein ole ymmärtäneet, että Ällistä ei saa taisteluajoneuvoa: ovat modernisoinnissa änkeneet 30mm konetykkitornin takakanteen, joka vie puolet kuljetuskapasiteetistä. Lopputuloksena hyvästä kuljetusvaunusta tuli kehno taisteluajoneuvo (ali panssaroitu, vaikeasti johdettava ja kehno teho/painosuhde).
 
Kyttääjä kirjoitti:
Kuinka suureen modernisointiin kannattaa edes ryhtyä? Moottorin perusteellinen huolto ja voimansiirron uusiminen voi olla perusteltua, mutta riittääkö pv:llä mielenkiintoa/rahaa muuhun?
Klikkaa laajentaaksesi...
Kalustolla on melko vähän kilometrejä, joten tuollaisessa 30 vuotis huollossa voi monesti riittää, että vaihdetaan vain moottorin tiivisteet ja kumiletkut. Laakereita, männänrenkaita, sylinteriputkia ja vaihteiston hammaspyöriä vaihdetaan jos on tarvis. Puhdistusta ja maalausta riittää aina. Johtosarjoja voidaan vaihtaa tarpeen mukaan (näissä vaunuissa ne on melko yksinkertaisia).

Itse näkisin, että kuljettajalle pitäisi saada hyvä valonvahvistin pimeäajoon ja peruutus kamera. Pakokaasut tulisi johtaa alaviistoon lämpöjäljen pienentämiseksi. "Maastouttamisjärjestelmät" eli kiinteät tai irralliset naamioverkot olisivat tarpeen. Suojasavut mielellään kaikkiin vaunuihin. Sisäpintoihin voisi asentaa sirpalesuojauksen. Kaikki em. modifikaatiot ovat verrattain halpoja.

Mielestäni niissä vaunuissa, jotka toimivat etulinjassa (esim. Leojen suojamiehistön kuljetus) olisi nykyaikainen RWS (Esim Protector tai Trackfire) perusteltu. Tässä puhutaan jo noin 200ke/vaunu hintaluokasta, mutta toisaalta 20 miljoonalla saa RWS:t sataan vaunuun. RWS vaatii agregaatin parikseen, että maastoa/leiriä voidaan valvoa 24h ilman ison dieselin kulutusta, melua ja lämpöjälkeä (agrekaatit ei maksa juuri mitään).
 
kimmo.j kirjoitti:
Jos verrokkina on aavikko, on Eestin maasto varmaan liikettä rajaavaa.
Omasta mielestä rajoitteita on varsin vähän, mutta totta suolle ei kannata ajaa.
Se kannattaako sillä Strykerillä ajaa sille suolle voidaan olla montaa mieltä.
Klikkaa laajentaaksesi...
Stryker jumittaa suohon siinä missä Abramskin. Ainoa paikka, jossa Strykerillä on liikkuvuusetu taistelu- tai rynnäkkövaunuun verrattuna on tiellä, maastossa pyöräajoneuvo häviää aina.
 
Sinun täytyy kirjautua vastataksesi.
Back
Top