Miehistön kuljetus

[Ohjus-tiedustelija]

Kiitos tarkemmasta tiedosta, näin asian ajattelin olevankin. Ylikorostin lähinnä tuota aseella uhkaamista mutta ongelmiahan tuossa autojen takavarikoinneissa on. Mistä auto tilalle, kun työmatkat Suomessa ovat mitä ovat. Pystyisikö valtio maksamaan heti vai jos sota voitetaan? Käytännössä viimeistään polttoaineen säännöstelyyn pysähtyy koko Suomi, kun ihmiset eivät pääse työpaikoilleen.

Eiköhän se homma mene kuitenkin niin päin että suht isolla osalla porukasta menee työt alta jo hyvän aikaa ennen varsinaista sotaa, tokkopa talouden rattaat ihan normaalisti pyörivät tuollaisen uhan alla... Osan porukasta täytyy tietysti päästä liikkumaan siviilissä sodan aikanakin, voisi kuvitella että pv antaa autoliikkeiden varastosta siviilin käyttöön sopivan pelin luovutetun maasturin tilalle. Voisi kuvitella että tuota ottotoimintaa pyöritetäänkin esim. autoliikkeiden tiloissa/yhteistyössä niiden kanssa tms. Aika iso osa kalustosta tulee varmaan suoraan yrityksiltä, takaportaan logistiikan osalta ymmärtääkseni kuskeineen päivineen.

Eikös luovutettu kalusto ole tarkoitus palauttaa omistajalleen kriisin jälkeen ja siinä vaiheessa katsotaan onko enää mitään palautettavaa/mitä käytöstä korvataan?

 

[Ohjus-tiedustelija]

Kiitos tarkemmasta tiedosta, näin asian ajattelin olevankin. Ylikorostin lähinnä tuota aseella uhkaamista mutta ongelmiahan tuossa autojen takavarikoinneissa on. Mistä auto tilalle, kun työmatkat Suomessa ovat mitä ovat. Pystyisikö valtio maksamaan heti vai jos sota voitetaan? Käytännössä viimeistään polttoaineen säännöstelyyn pysähtyy koko Suomi, kun ihmiset eivät pääse työpaikoilleen.

Kyllähän sita maa on muutenkin aika sekaisin, jos jopa 350 000 pääasiassa työikäistä reserviläistä jää pois työstään ja häipyy kurkkusalaatit päällä metsiin ja taajamiin. On noita mietitty, mutta kieltämättä haja-asutusalueella asuvalle, palvelukseen kutsumattomalle citymaasturinsa pakko-otossa menettäneelle voi tulla työmatkaongelmia. Ohjatut pakkokimppakyydit ovat yksi mahdollisuus. En tunne tämän päivän suunnitelmia näiltä osin -eikä niitä saa edes kertoa - , mutta viime sotien aikana joka kunnassa (vai oliko se kansanhuoltopiirissä) oli liikennetoimisto, joka johti ja ohjasi harvojen siviiliautojen käyttöä. Autoja oli tosin silloin todella vähän, parin tuhannen asukkaan kunnassa saattoi olla 1-2 kuorma-autoa siviilikäytössä ja kunnanlääkärillä yksi henkilöauto - kaikki vielä häköpönttökäyttöisiä!

Suomessa on tänä päivänä käyttökelpoisia hlö autoja talouden suhdannehuipussakin ns. yli tarpeen, kuten jo tetesinkin, veikkaan että autoliikkeiden varastoista löytyy korvaava käyttis tilalle ilman minkäänlaista ongelmaa jos ottotoiminnan takia talouteen ei jää muuta autoa. En usko että tuosta tulisi minkäänlaista ongelmaa.

 

[commando]

Ihan totta. Tilanne on vain uusi, koska esimerkkejä maailmalta ei juuri ole. Vaatii kuitenkin hieman monimutkaisempaa matematiikkaa laskea kansanhuollon kannalta edullisin määrä autoja, matkoja ja reittejä. Jos asia olisi helppoa ja siihen käytössä olevia parempia tietokonemallinnuksia niin ihan näin syvän rauhan aikana jo pelkät kaupan elintarvikkeet olisivat paljon halvempia alentuneiden kuljetuskustannusten vuoksi.

Näitäkin päätöksiä tälläkin hetkellä matematiikan sijaan johdetaan mutu-tuntumalla esimerkkinä eräiden kansanedustajien fantasiat kumipyöristä junavaunujen kyydissä jne. Toinen esimerkki voisi olla vaikka joukkoliikenteestä, nythän valtio määrää mm. pakollisia linja-autovuoroja, busseja ajelee tyhjillään paljon, sen sijaan että antaisi kapitalismin hoitaa asiat kannattavasti. Siksi ei ole mikään ihme, että yksityisautolla (jos ei lasketa auton hankintahintaa, huoltoja) matkaa halvemmin kuin julkisilla liikenneyhteyksillä. Auto kuitenkin on käytännössä pakollinen Suomessa ellei ole hippi keskustassa, joka ei kuluta, vie lapsia harrastuksiin, tee töitä jne.

Viime sotien aikana kansanhuollon oli suhteellisen helppo järjestää autokyyditykset, koska Suomi oli agraariyhteiskunta. Maaseudun väki kulki hevosilla ja pysytteli omilla markeillaan. Kaupunkiväestö kävi tehdastyössä polkupyörä- tai kävelymatkan päässä. Mitenhän olisi tänä päivänä. Kaaos. Mitä tulee autojen huoltoihin, valittaviin merkkeihin autokannasta jne. en usko olevan kovin iso painoarvo. Luulen, ettei huoltokysymystä juurikaan huomioida, koska oletettavasti konfliktin venyessä Suomen kaltaisesta maasta loppuisi polttoaine ja koneet pysähtyisivät ennen kuin pystyttäisiin omavaraisesti polttoaineita valmistamaan, saati huoltoja tehtyä jne. 2. MS oli hidastempoista, en usko että nykyään olisi samanlaisiin ponnistuksiin varaa, koska järjestelmä pystytään haavoittamaan pienelläkin kitkalla yhteiskuntaan, koska riippuvuussuhteet ovat suurempia yhteiskunnan eri alojen välillä puhumattakaan että alihankintaketjut kaikessa ovat kansainvälisiä.

 

[suksisissi]

Rekisteritilaston mukaan Suomessa on 4.88 miljoonaa rekisteröityä ajoneuvoa. Ihan taatusti ilman suuria taivasteluja pv saa käyttöönsä riittävän määrän haluamaansa kalustoa, ei epäilystäkään.

Suurin ongelma ovat maastokelpoiset kevyet ja keskiraskaat kuorma-autot; niitä on siviilissä hyvin rajallisesti ja nimenomaan sellaisia tarvittaisiin jv-joukkojen käyttöön. Rajallisesti maastokelpoisa ovat tukkirekkojen nuppiosat ja maansiirtokäytössä oleva "kymppipyörät", mutta niiden ongelmana on suuri koko ja paino.

Eiköhän tuossa ole juuri se syy miksi kuvaan astuvat traktorit vaikka ne eivät kaikista kätevämpiä olekkaan käsitellä maastossa perävaunun kanssa. Osaatko/voitko kertoa minkälaisia traktoreita ottotoiminnassa suositaan? Tykistölle omansa ja jv-joukkueiden käyttöön omansa? Vai meneekö tykistö jo kätevämmin sorakuorkin perässä? Entä esim. heittimistön hinaus, jämäkkä maastoauto vai raskaampaa kalustoa?

Ja tavallaan samaa asiaan liittyen, painotetaanko kaluston saman mallisuutta/merkkisyyttä huollon helpottamiseksi? Otetaanko esim. mieluummin kaikki uusimman pään traktorit ja maastohlö autot merkistä/mallista riippumatta vai mieluummin vain samaa merkkiä/mallia vuosimallista riippumatta

Miten PV mahtaa suhtautuu esim. sen itsensä käytöstä poistamiin maastokuormureihin jotka on siviilien toimesta kunnostettu takaisin rekisteriin? Määrä on olematon, mutta ominaisuudet erittäin toivottuja.

Kyllä nelivetoinen traktori perävaunuineen menee maastossa osaavan kuskin käsissä lähes minne vain! En tietenkään tunne traktoreiden ottosuunnitelmia, mutta olettaisin, että keskiraskaat nelivetoiset ja mekaanisella voimansiirrolla varustetut traktorit ovat pv:n ottolistoilla ykkösinä. Kaiketi kotimainen merkki on ykkönen ja sitten yleisimmät ulkomaiset. Ne kaikista raskaimmat uudet mallit ovat niin täynnä erilaisia sähkösysteemejä, että ne on paras jättää VAP-viljelijöiden osaaviin käsiin huolehtimaan ruuantuotannosta.

Raskas heitin kulkee kyllä traktorin +peräkärryn perässä ja jopa kevyt tykistö (122H63), mutta varsinkin traktori-peräkärry - tykki on melkoinen juna, jota ei peruutella... Kokemusta on täyden traktorivetoisen heitinkomppanian harhaanajosta - ...yksi ...keleen suunnistustaidoton kokelas veti marssia... Oli aika souvi kääntää koko joukko ympäri ja alkuperäiseen käskettyyn marssijärjestykseen!

Heitin kulkisi kyllä jopa nelivetoisen pickupin perässä ja miehistö lavalla, mutta jo krh-joukkueelle kuuluu kailkenlaista tuliasemalaatikkoa sun muuta, ekan iskun a-tarvikkeet, ja tietenkin majoitusvälineet, miehistön reput, joten heitintä kohti tarvittaisiin kaksi avolavaa. Miksei niinkin, 4x4 Hi-Luxeja ym on aika paljon ja olisihan silloin varavetäjäkin joka heittimellä. Tarkkaan en tiedä...
Raskaammille tykeille käynee paremmin sorakuorkki vetäjäksi, mikäli niille ei ole pv:n varaamia vetäjiä - niitä saattaa jopa olla luolissa ja halleissa....Kysehän on "vain" joistakin sadoista autoista.

Yleinen ottoperiaate on, että samalle yksikölle pyritään saamaan samanmerkkiset ajoneuvot uusimmasta päästä.
Kunnostettu Proto tai GAZ-66 kelvannee kyllä pakko-otoissa, jos se todetaan vastaanottotarkastuksessa riittävän hyväkuntoiseksi. Useilla on kuitenkin ajettu "offia" ja kuormattuna esiin tulevia runkovaurioita saattaa löytyä.

 

[suksisissi]

Osan porukasta täytyy tietysti päästä liikkumaan siviilissä sodan aikanakin, voisi kuvitella että pv antaa autoliikkeiden varastosta siviilin käyttöön sopivan pelin luovutetun maasturin tilalle. Voisi kuvitella että tuota ottotoimintaa pyöritetäänkin esim. autoliikkeiden tiloissa/yhteistyössä niiden kanssa tms. Aika iso osa kalustosta tulee varmaan suoraan yrityksiltä, takaportaan logistiikan osalta ymmärtääkseni kuskeineen päivineen.

Eikös luovutettu kalusto ole tarkoitus palauttaa omistajalleen kriisin jälkeen ja siinä vaiheessa katsotaan onko enää mitään palautettavaa/mitä käytöstä korvataan?

Pv:n otto-organisaatiolla ei ole mahdollista tai edes oikeutta antaa pakko-otetun auton tilalle toista jonkun autoliikkeen varastosta. Itse se on ostettava ja ko tilanteessa nousevat varmasti ottoon kelpaamattomien vanhempien pienten henkilöautojen hinnat, kun kysyntä kasvaa, näinhän markkinatalous toimii.

En ole tarkkaan perehtynyt tuohon ottoautojen korvaussysteemiin. Lain mukaan otto tapahtuu täyden korvauksen periaatteet mukaisesti. Ymmärtääkseni ottohetkellä maksetaan ottolautakinnan arvioima korvaushinta ja palautettaessa , jos auto on enää jäljellä eikä kasa mustaa romua jonkun tien varressa, omistaja saa lunastaa sen takaisin sodan aikana kulumisesta johtuneella arvon laskulla alentuneella hinnalla. Täytyypä tutkia, olisiko julkissa tiedoissa tarkempia ohjeista tästä.

 

[akealik]

Älkää nuolaisko ennen kuin tipahtaa, Hiluxikin näköjään menee hangessa ihan pPheMUSfE5g[/media] hyvin pienin muutoksin (isommat matalapainerenkaat ja korotettu maavara, sotilasajoneuvoon aina hyödyllisiä asioita siis). Näyttäisi menevän ihan samanlaisessa hangessa mihin millä vain intin pyöräajoneuvolla kehtaa ajaa. Kaiken hyvän lisäksi muutostöitä tarjoava firma on suomalainen.

Jos muutostöineen Hiluxin kappalehinta olisi vaikka 50 000 euroa, saisi 50 miljoonalla 1000 ajoneuvoa. Siinä olisi liikkuvuutta esimerkiksi maakuntajoukoille. Kun hitsataan vielä ITKK-istukka lavan reunaan, ei pitäisi kovimmallakaan karjulla olla valittamista uskottavuuden puutteesta. Näin tsekkiläisetkin ovat tehneet: kuva :a-cool:

PS: Kyseinen firma näköjään modaa myös Hiaceja. Ottoautothan voisi kaikki käyttää suoraan tuon puljun kautta!

 

[Ohjus-tiedustelija]

Viime sotien aikana kansanhuollon oli suhteellisen helppo järjestää autokyyditykset, koska Suomi oli agraariyhteiskunta. Maaseudun väki kulki hevosilla ja pysytteli omilla markeillaan. Kaupunkiväestö kävi tehdastyössä polkupyörä- tai kävelymatkan päässä. Mitenhän olisi tänä päivänä. Kaaos.

Harmaassa vaiheessa liikkuminen/polttoaineen saatavuus ei pitäisi olla mikään ongelma siinä mittakaavassa etteikö töihin pääse jos sellainen on vielä olemassa, siinä vaiheessa kun varsinainen sota syyttyy ei isolla osalla siviileistä ole enää työpaikkaa jonne mennä. Tämän jälkeen pakollinen siirtyminen tarvitaan enään ruokahuollon luo joka on toisaalta tänä pvä:nä helpompi järjestää koska niin iso osa väestöstä on keskittynyt asutuskeskuksiin jossa ruokaa varmasti saadaan sellaisiin pisteisiin (joita myös kaupoiksi kutsutaan) josta se voidaan noutaa jalkaisinkin (kuka asuu taajamassa omasta mielestään lähimmästä kaupasta niin kaukana etteikö nälkä aja sinne asti jalkaisinkin?). Polttoainetta saadaan varmaan jaettua korttia vastaan taajamien ulkopuolella asuville ja mahdollisille työssä käyville tai sitten valtio hoitaa kyyditykset.

Olisi mielenkiintoista saada esim. Georgian konfliktin ajalta joku sepustus miten se vaikutti Georgian ns. siviili yhteiskuntaan, miten työttömyys% reagoi, nousiko jotkut hinnat oleellisesti, kerkesikö mikään asia menemään säännöstelyn piikkiin jne?
Entä ex Jugoslavia, Irak jne?

Mitä tulee autojen huoltoihin, valittaviin merkkeihin autokannasta jne. en usko olevan kovin iso painoarvo. Luulen, ettei huoltokysymystä juurikaan huomioida, koska oletettavasti konfliktin venyessä Suomen kaltaisesta maasta loppuisi polttoaine ja koneet pysähtyisivät ennen kuin pystyttäisiin omavaraisesti polttoaineita valmistamaan, saati huoltoja tehtyä jne.

Totta, konfliktin ovat nykyään huomattavasti lyhyempiä ja autojen huoltotarve pienempi. Hajonneen ottoauton tilalle on myös helpompi saada uusi koska tarjolla olevat määrät ovat ihan eri sfäärissä kuin viime sodissa ja Sa-vahvuuskin puolta pienempi.

2. MS oli hidastempoista, en usko että nykyään olisi samanlaisiin ponnistuksiin varaa, koska järjestelmä pystytään haavoittamaan pienelläkin kitkalla yhteiskuntaan, koska riippuvuussuhteet ovat suurempia yhteiskunnan eri alojen välillä puhumattakaan että alihankintaketjut kaikessa ovat kansainvälisiä.

Tämän takia konfliktissa niitä työssäkäyviä tuskin olisi kovin ruuhkasti asti Suomen kaltaisessa vientiteollisuus maassa, ei kukaan tilaa tavaraa maasta kun ei tiedä tuleeko se ikinä perille. Ainoastaan sitä saataisiin kaupaksi mista on maailmalla huutava pula/sitä ei muualta oikein saa. Muutama pitkälle automatisoitu tehdas ei työntekijöineen kummoista aamuruuhkaa aikaiseksi saa. Tuskin kotimainen kysyntäkään kummoisessa kantimissa keikkuisi kun maan tulevaisuus olisi täysin auki, rakennuspuolella ei olisi hommia kuin pv:n leivissä pioneeri porukoissa. Ruokahuoltoa varmaan yritettäisiin kiireen vilkkaa ajaa omavaraisemmaksi, mutta sekin on niin pitkälle koneellista hommaa viime sotiin nähden ettei sekään mitään oleellisia työntekijämääriä vaadi.

 

[baikal]

Hei gamoon, jos kansa tappelee säilymisensä puolesta niin ei silloin kysellä onko Heinolan kirjanpitäjä-Martalla autoa duuniaan varten vai ei??? Tuollaisessa tilanteessa prioriteetit ovat varmasti aika erilaiset kuin nyt voisi edes kuvitella. Jos pv tarvii Heinolan Martan tai Hyvinkään Mertsin uutukaisen maasturin alleen, se ottaa sen ja ihan sillä siisti.

 

[commando]

Harmaassa vaiheessa liikkuminen/polttoaineen saatavuus ei pitäisi olla mikään ongelma siinä mittakaavassa etteikö töihin pääse jos sellainen on vielä olemassa, siinä vaiheessa kun varsinainen sota syyttyy ei isolla osalla siviileistä ole enää työpaikkaa jonne mennä. Tämän jälkeen pakollinen siirtyminen tarvitaan enään ruokahuollon luo joka on toisaalta tänä pvä:nä helpompi järjestää koska niin iso osa väestöstä on keskittynyt asutuskeskuksiin jossa ruokaa varmasti saadaan sellaisiin pisteisiin (joita myös kaupoiksi kutsutaan) josta se voidaan noutaa jalkaisinkin (kuka asuu taajamassa omasta mielestään lähimmästä kaupasta niin kaukana etteikö nälkä aja sinne asti jalkaisinkin?). Polttoainetta saadaan varmaan jaettua korttia vastaan taajamien ulkopuolella asuville ja mahdollisille työssä käyville tai sitten valtio hoitaa kyyditykset.

Ja toisaalta maaseutu on yhtälailla riippuvainen supermarkettien valikoimista kuin kaupunkilaiset muinoin ja nykyään. Ennen kaupunkilaiset pakenivat maaseudulle, entä nyt? Maaseudulla elävästä väestöstä yhä harvempi on maanviljelijä ja vaikka olisikin niin se ei takaa, että talous olisi omavarainen kuten ennen varsinkaan viljatiloilla. Myöskin eläintila on täysin riippuvainen sähkönsaannista ja ulkopuolisesta rehusta nykyään eli jo pelkän peruselintarvikeomavaraisuuden, jota emme ole nytkään, pystyssä pitäminen on todellinen haaste verrattuna entisaikoihin, jolloin kantava voima maatalossa oli isäntä hevosineen. Tuolloin kuitenkin oli helppo valjastaa perillinen töihin aikaisemmin. Nykyisin tuhotun voimalaitoksen tilalle on vaikea keksiä korvaajaa, polttoaine on tiukassa eikä aggregaatteja ole liikaa tässä maassa. Sotatilanne aiheuttaisi uskomattoman pakolaisvyöryn maasta toisin kuin viime sodissa.

 

[Ohjus-tiedustelija]

Älkää nuolaisko ennen kuin tipahtaa, Hiluxikin näköjään menee hangessa ihan pPheMUSfE5g[/media] hyvin pienin muutoksin (isommat matalapainerenkaat ja korotettu maavara, sotilasajoneuvoon aina hyödyllisiä asioita siis). Näyttäisi menevän ihan samanlaisessa hangessa mihin millä vain intin pyöräajoneuvolla kehtaa ajaa. Kaiken hyvän lisäksi muutostöitä tarjoava firma on suomalainen.

No eihän tuossa mennä kuin loppupäässä 20cm syvempään "hankeen" ja siinäkin pysytellään ilmaisesti tienpohjalla ja pidetään vauhti kokoajan päällä... Isommilla renkailla + kunnon lumiketjuilla (a`la trkatori) voi huoletta käydä tien ulkopuolellakin ja myös pysähtyä tarvittaessa ilman kiinni jäämisen pelkoa.

Jos muutostöineen Hiluxin kappalehinta olisi vaikka 50 000 euroa, saisi 50 miljoonalla 1000 ajoneuvoa. Siinä olisi liikkuvuutta esimerkiksi maakuntajoukoille. Kun hitsataan vielä ITKK-istukka lavan reunaan, ei pitäisi kovimmallakaan karjulla olla valittamista uskottavuuden puutteesta. Näin tsekkiläisetkin ovat tehneet: kuva :a-cool:

PS: Kyseinen firma näköjään modaa myös Hiaceja. Ottoautothan voisi kaikki käyttää suoraan tuon puljun kautta!

Ja mikähän olisi tuotanto kapasiteetti... Kuten SuksiSissi ylempänä totetaa, niin porukkaan jos toiseenkin mahtuu kaikenlaista rensseliä kuljetettavaksi , noiden lavoista loppuu pinta-ala yllättävän nopesti kesken kun ne ukotkin pitäisi jossain vielä kulkea. Ehkä nuo on enemmän huollon / komentoportaa vehkeitä...

ps. viime vkl olin hiace miesten juttusilla ja tarina kertoo että enää ensi vuonna ei tämän hetken tiedon mukaan uutta Hiacea (myös muut vastavat esim maasturit?) enää Suomesta (euroopasta?) saa koska se ei mene päästönormeista enää läpi?? Alkaa tuon EU:n koukerot taas olemaan omassa luokassaan...

 

[Pullosorsa]

Yllättävää kyllä, maasturit eivät ole ensimmäisinä ottolistalla, vaan kappaletavaranosturilla varustetut ruotsalaisvalmisteiset kuorma-autot. Sen jälkeen otetaan ruotsalaisvalmisteisia henkilöautoja tarvittava määrä. Kaipa ajoneuvojen yhdenmukaisuus ja edes teoreettiset mahdollisuudet saada varaosia menevät maastokelpoisuuden edelle. Toisaalta meidän tieverkostolla ei tarvita nelivetoa kuin auraamattomilla teillä.

Kaiketi tarkoitus on ostaa kuljetuspalveluita autoilijoilta ja liikennöitsijöiltä tarvittava määrä ja jättää huolto ym ongelmat heidän ratkaistavaksi ja keskittyä olennaiseen.

 

[KIM]

Minulla ei ole tarvetta puolustaa itäautoja, mutta totean kuitenkin venäläisten tekevän nykyään hieman erilaisia halpismaastureita kuin 30 vuotta sitten. Eli nekin on kehittyneet jonkun verran.

En minäkään halua, että intin "varastoihin" ostetaan kymmeniä tuhansia maastureita/pakuja/henkilöautoja. Jos niihin pitää tuhlata rahaa niin olkoot kuitenkin halpaa itäkamaa. Saa sieltä sellaisiakin jotka on mahdollista saada rekisteröityä. Esim. Lada nivaakin saa suomessa kilpiin kun tuo yksityisesti saksasta.

 

[noska]

Eikös Lada Nivan maahantuonti aloitettu uudelleen tuossa jossain 20008-2009 tietämillä?

Moniko näistä siviilien "maastureista" muuten on alkuunkaan maastokelpoinen. Suuri osa ainakin näyttää lähinnä hieman kulmikkaammalta tila-autolta, jolle jo mökkitie tuottaa ongelmia. TUossa ottoautoista huolehtivassa porukassa on varmaan kokonainen omakomppaniansa joka on erikoistunut lastenistuinten poistamiseen ottoautoista.

Eräs seikka jota ei ole vielä huomioitu lainkaan on se, ettei traktori ole pelkkä kuljetusväline, vaan osaavissa käsissä oiva työkone. Siinä vaihjeessa kun se kuorma-auto ajetaan ilamsuojaan, voidaan se traktori valjastaa monenöaisiin töihin. Siitä on apua linnoitushommissa, se voi parannella tienpohjia, tekeepä itse oman suojaasemansakin, repii rikki rakennuksia, siirtää kiviä, puskee nurin puita jne jne

 

[akealik]

Hesarissa oli mielenkiintoinen artikkeli ottoautoista pari viikkoa sitten. Siinä luki varsin selvästi, että katsastusmiesten SA-tehtävä on ottoautojen valitseminen ja lunastaminen ja PV kouluttaa heitä tähän tehtävään aktiivisesti.

 

[commando]

Moniko näistä siviilien "maastureista" muuten on alkuunkaan maastokelpoinen. Suuri osa ainakin näyttää lähinnä hieman kulmikkaammalta tila-autolta, jolle jo mökkitie tuottaa ongelmia. TUossa ottoautoista huolehtivassa porukassa on varmaan kokonainen omakomppaniansa joka on erikoistunut lastenistuinten poistamiseen ottoautoista.

Suurempi maavara näissä autoissa on se juttu jolloin ne voidaan ajaa esim. harvahkoon kangasmetsään paremmin piiloon ilman että öljyt tulevat pihalle. Myöskin (city)maastureiden vetokyky on tärkeä juttu, johtamiskeskus voi nimittäin sijaita vihreäksi raiskatussa matkailuvaunussa vaikkapa. Metsässä ei maasturillakaan juuri ajella - offroad-pelit erikseen. Selkeästi eniten hyötyä maasturista on kun sillä ajellaan etu- tai takavetoisesti ja vasta kiinnijuuttumistilanteessa kytketään neliveto ja/tai lukot. Osaamaton saa maastoauton vain tiukempaan paikkaan kiinni. Harvassa ovat muutenkin oikeat maastokelpoiset autot, joissa olisi mm. lukot, aito neliveto, kunnon pohjapanssari, maastokelpoiset renkaat, nostettu alusta, vinssi tai kaksi. Mitä tulee auraamattomaan tiestöön niin ihan kaupunkikäytössä maastoautolla tekee enemmän kuin maaseudulla syvän rauhan aikanakin. Kaksi viimeisintä talvea ovat hyviä perusteluja kotiväelle.

 

[Iso-Mursu]

Hesarissa oli mielenkiintoinen artikkeli ottoautoista pari viikkoa sitten. Siinä luki varsin selvästi, että katsastusmiesten SA-tehtävä on ottoautojen valitseminen ja lunastaminen ja PV kouluttaa heitä tähän tehtävään aktiivisesti.

Onko aiheesta linkkiä? Jäänyt itsellä huomaamatta ja noin vanhaa hesaria ei ole tallessa

 

[noska]

Pitipä oikein käydä tossa meidän parkkipaikalla mittanauhan kanssa. Oli siinä sopiva vertailukohtakin Lada 1200. Lisäksi löytyi mittausajankohtana 9 ns. maasturia. Tilastollinen tulos osoitti että kun mittaustarkkuutena käytetään senttimetriä, niin kolmessa oli Ladaa korkeampi maavara, kolmessa sama ja kolmessa matalampi. Siinä paria omistajaa haastatellessa niin ainakin yksi näistä sama luokkaan kuuluvista aikoi lähiaikoina asentaa autoonsa madallussarjan (yhdessä matalimpaan luokkaan kuuluvista oli jo).

 

[Ohjus-tiedustelija]

Yllättävää kyllä, maasturit eivät ole ensimmäisinä ottolistalla, vaan kappaletavaranosturilla varustetut ruotsalaisvalmisteiset kuorma-autot. Sen jälkeen otetaan ruotsalaisvalmisteisia henkilöautoja tarvittava määrä. Kaipa ajoneuvojen yhdenmukaisuus ja edes teoreettiset mahdollisuudet saada varaosia menevät maastokelpoisuuden edelle. Toisaalta meidän tieverkostolla ei tarvita nelivetoa kuin auraamattomilla teillä.

Mistähän tietotoimistosta tämä hlöauto väite on peräisi...
Ja mihin ihmeen käyttöön pv haalisi puhtaita hlö autoja ennen maastureita? Mitä ihmeen iloa 2000-luvun Volvoista ja Saabeista olisi PV SA-organisaaatiolle?

 

[suksisissi]

Yllättävää kyllä, maasturit eivät ole ensimmäisinä ottolistalla, vaan kappaletavaranosturilla varustetut ruotsalaisvalmisteiset kuorma-autot. Sen jälkeen otetaan ruotsalaisvalmisteisia henkilöautoja tarvittava määrä. Kaipa ajoneuvojen yhdenmukaisuus ja edes teoreettiset mahdollisuudet saada varaosia menevät maastokelpoisuuden edelle. Toisaalta meidän tieverkostolla ei tarvita nelivetoa kuin auraamattomilla teillä.

Mistähän tietotoimistosta tämä hlöauto väite on peräisi...
Ja mihin ihmeen käyttöön pv haalisi puhtaita hlö autoja ennen maastureita? Mitä ihmeen iloa 2000-luvun Volvoista ja Saabeista olisi PV SA-organisaaatiolle?

Tuo lienee 80-luvun ja 90-luvun alun tietoa. Silloin maastureita oli verovapaudesta huolimatta aika vähän ja 99/90 ja 900-sarjan Saabit ja 240-sarjan Volvot olivat kohtuullisen sopivia myös huonommille teille isojen pyöriensä ja ison maavaran ansiosta.
Nelivedolle on kyllä käyttöä sulan maan aikanakin. Kesällä pienet tilus- ja kylätietkin kantavat, mutta syyssateiden tai kevätkelirikon aikana joku tilustie jauhautuu jo traktoroiden pataljoonan kertamarrsin alla aikamoiseksi puuroksi.

 

[JOKO]

Ei tarvii haavoittuneiden odotella tuskasena, kuolo korjaa pois ne jotka eivät saa hoitoa. Parin päivän odottelu ilman kirurgista hoitoa ja antibiottirynnäkköä poistaa sotainvalidi ongelman tehokkaasti. :a-cry:

Tämä se on aina pienen maan kohtalo, kun suurvalta rynnistää niskaan. Nykyisin Afganistanissa tulee muistaakseni noin kymmenen haavakkoa yhtä kaatunutta kohden. Tästä kiitos kuluu osin suojavarusteille, mutta myös aika pitkälti tehokkaalle evakuoinnille ja riittävälle leikkauskapasiteetille. Me voimme toki suojavarusteet hankkia, mutta evakuointi tulee tökkimään ja kirurgeista tulee olemaan pulaa. Sissitoimintaan jätettyjen alueellisten joukkojen osalta tilanne on varmasti pahin. Paremmat mahdollisuudet näkisin olevan liikkuvan kevyen osaston miehillä. On sentään kulkupelit millä evakuoida, kunhan jostain joku ura löytyy.