Miehistön kuljetus

[CV9030FIN]

Panssaroidussa miehistönkuljetuksessa voidaan jakaa välineet karkeasti neljään kategoriaan.
1) taisteluajoneuvot (rynnäkköpanssarivaunut, esim CV9030, Puma)
2) pyörätaisteluajonneuvot (rynnäkköpanssariajoneuvot, esim. Rosomak, VCBI)
3) kuljetuspanssarivaunut (MT-LB, M113)
4) kuljetuspanssariajoneuvot (XA-180/203, Tpz Fuch, VAB)

Näistä 1 ja 2 on tarkoitettu toimimaan jalkaväen taistelua välittömästi tukevina asejärjestelminä vahvaa mekanisoitua vihollista vastaan. Nämä konetykein varustetut ajonevot etenevät JV:n tasalla ja tukevat JV:ä tuhoamalla vihollisen ajoneuvoja ja asepesäkkeitä tai vastaavia konetykeillä sekä konekivääreillä. Suojaltaan suojavat edestä konetykeiltä ja sivuilta vähintään raskaalta konekivääriltä. Ero 1 ja 2 osalta tulee liikkuvuusvaatimusten painottamisesta: 1 tapauksessa painotetaan taktista liikkuvuutta ja 2 tapauksessa operatiivista liikkuvuutta.

3 ja 4 on tarkoitettu toimimaan jalkaväen sirpalesuojattuna kuljetusvälineinä taistelualueelle taistelun tapahtuessa ilman ajoneuvoja. Nämä ajoneuvot on varustettu omasuojaa varten konekivääreillä - viimeisinä vuosina näille ajoneuvoille on löydetty käyttöä kriisinhallinta tehtävissä joissa vihollisella ei ole raskasta kalustoa, jolloin myös 3 ja 4 kategorian ajoneuvoja voidaan käyttää taistelua välittömästi tulevina asejärjestelminä ja siksi niitä on aeistettu myös "offensiivisesti" (mm KRKK:t). Suojaltaan suojavat edestä raskaalta konekivääriltä ja sivuilta konekivääriltä - tärkein ominaisuus on kuitenkin sirpalesuojaus sillä suurin uhka on epäsuora tuli ja kriisinhallintaoperaatioissa lisäksi tienvarsipommit. Myös ero 3 ja 4 osalta tulee liikkuvuusvaatimusten painottamisesta: 3 tapauksessa painotetaan myöskin taktista liikkuvuutta ja 4 tapauksessa operatiivista liikkuvuutta. 4 kategoriassa merkittävä tekijä on myös nykyään strateginen liikkuvuus, mistä syystä mm. 2ACR muuttui Abrams, Bradley, M113 ja M109 pohjaisesta joukosta 2CR:si Strykereilla.

Siis:
Rynnäkköpanssarivaunu = kyky toimia suorassa tst-kosketuksessa ja hyvä
maastoliikkuvuus
Rynnäkköpanssariajoneuvo =
= kyky toimia suorassa tst-kosketuksessa ja huonompi
maastoliikkuvuus
Kuljetuspanssarivaunu = ei kykyä toimia suorassa tst-kosketuksessa ja hyvä
maastoliikkuvuus
Kuljetuspanssariajoneuvo = ei kykyä toimia suorassa tst-kosketuksessa ja heikompi maastoliikkuvuus.

Vielä: Hyökkäyksessä CV yksikkö jalkauttaa mahdollisimman lähellä taistelua (käytännösdä taistelukosketuksessa, ei erillistä jalkautumisaluetta) ja jatkaa hyökkäystä vaunujen tukemana. Hyökkäyksessä XA yksikkö jalkauttaa muutamia kilometrejä - satoja metrejä ennen taistelua (erilllinen jalkautumisalur) ja vaunut jäävät jalkautumisalueelle, josta ne siirretään taistelujen sopivassa vaiheessa eteenpäin esim. kun JV on tavoitteessa.

Toivottavasti selvitti asiaa?

 

[kertakenttään]

Panssaroidussa miehistönkuljetuksessa voidaan jakaa välineet karkeasti neljään kategoriaan.
1) taisteluajoneuvot (rynnäkköpanssari vaunut, esim CV9030, Puma)
2) pyörätaisteluajonneuvot (rynnäkköpanssariajoneuvot, esim. Rosomak, VCBI)
3) kuljetuspanssarivaunut (MT-LB, M113)
4) kuljetuspanssariajoneuvot (XA-180/203, Tpz Fuch, VAB)

Näistä 1 ja 2 on tarkoitettu toimimaan jalkaväen taistelua välittömästi tukevina aejärjestelminä vahvaa mekanisoitua vihollista vastaan. Nämä konetykein varustetut ajonevot etenevät JV:n tasalla ja tukevat JV:ä tuhoamalla vihollisen ajoneuvoja ja asepesäkkeitä tai vastaavia konetykeillä sekä konekivääreillä. Suojaltaan suojavat edestä konetykeiltä ja sivuilta vähintään raskaalta konekivääriltä. Ero 1 ja 2 osalta tulee liikkuvuusvaatimusten painottamisesta: 1 tapauksessa painotetaan taktista liikkuvuutta ja 2 tapauksessa operatiivista liikkuvuutta.

3 ja 4 on tarkoitettu toimimaan jalkaväen sirpalesuojattuna kuljetusvälineinä taistelualueelle taistelun tapahtuessa ilman ajoneuvoja. Nämä ajoneuvot on varustettu omasuojaa varten konekivääreillä - viimeisinä vuosina näille ajoneuvoile on löydetty käyttöä kriisinhallinta tehtävissä, joissa vihollisella ei ole raskasta kalustoa, jolloin myös 3 ja 4 kategorian ajoneuvoja voidaan käyttää taistelua välittömästi tulevina asejärjestelminä ja siksi niitä on aeistettu myös "offensiivisesti" (mm KRKK:t). Suojaltaan suojavat edestä raskaalta konelivääriltä ja sivuilta konekivääriltä - tärkein ominaisuus on kuitenkin sirpalesuojaus sillä suurin uhka on epäsuora tuli ja kriisinhallintaoperaatioissa lisäksi tienvarsipommit. Myös ero 3 ja 4 osalta tulee liikkuvuusvaatimusten painottamisesta: 3 tapauksessa painotetaan myöskin taktista liikkuvuutta ja 4 tapauksessa operatiivista liikkuvuutta. 4 kategoriassa merkittävä tekijä on myös nykyään strateginen liikkuvuus, mistä syystä mm. 2ACR muuttui Abrams, Bradley, M113 ja M109 pohjaisesta joukosta 2CR:si Strykereilla.

Siis:
Rynnäkköpanssarivaunu = kyky toimia suorassa tst-kosketuksessa ja hyvä
maastoliikkuvuus
Rynnäkköpanssariajoneuvo =
= kyky toimia suorassa tst-kosketuksessa ja huonompi
maastoliikkuvuus
Kuljetuspanssarivaunu = ei kykyä toimia suorassa tst-kosketuksessa ja hyvä
maastoliikkuvuus
Kuljetuspanssariajoneuvo = ei kykyä toimia suorassa tst-kosketuksessa ja heikompi maastoliikkuvuus.

Vielä: Hyökkäyksessä CV yksikkö jalkauttaa mahdollisimman lähellä taistelua (käytännösdä taistelukosketuksessa, ei erillistä jalkautumisaluetta) ja jatkaa hyökkäystä vaunujen tukemana. Hyökkäyksessä XA yksikkö jalkauttaa muutamia kilometrejä - satoja metrejä ennen taistelua (erilllinen jalkautumisalur) ja vaunut jäävät jalkautumisalueelle, josta ne siirretään taistelujen sopivassa vaiheessa eteenpäin esim. kun JV on tavoitteessa.

Toivottavasti selvitti asiaa?

Tiesin kyllä tuon verran jo entuudestaan joten ei juurikaan tuonut lisäselvennystä tai sitten muotoilin kysymykseni huonosti.

Edit. Muotoilen kysymykseni uudelleen, onko paseilla ja älleillä varustetuilla yksiköillä merkittävää eroa, joka johtuisi ajoneuvokalustosta?

 

[CV9030FIN]

Edit. Muotoilen kysymykseni uudelleen, onko paseilla ja älleillä varustetuilla yksiköillä merkittävää eroa, joka johtuisi ajoneuvokalustosta?

On. Maastoliikkuvuus. Eli esim koukkaukset ovat MT-LB joukoilla yleensä nopeampia kun joukko voidaan viedä lähemmäs taistelua ajoneuvoin ja vaikea kulkuisemman maaston kautta. MTTSTOS on tosin PSAJON TSTOS:a muutenkin paljon reagointikykyisempi, nopeampi ja suojatumpi taktisella tasalla johtuen joukon johtamiskalustosta, kokonaisvaltaisemmasta panssaroinnista ja maastoliikkuvuudesta.

 

[kertakenttään]

On. Maastoliikkuvuus. Eli esim koukkaukset ovat MT-LB joukoilla yleensä nopeampia kun joukko voidaan viedä lähemmäs taistelua ajoneuvoin ja vaikea kulkuisemman maaston kautta. MTTSTOS on tosin PSAJON TSTOS:a muutenkin paljon reagointikykyisempi, nopeampi ja suojatumpi taktisella tasalla johtuen joukon johtamiskalustosta, kokonaisvaltaisemmasta panssaroinnista ja maastoliikkuvuudesta.

Tästä oli jo enemmän apua. Kerran päässyt seuraamaan kun PSJK älleillä hyökkää ja siitä jäi ajoneuvojen käytöstä vaan mieleen, että jääkärit hyökkäs pari sataa metriä vaunujen edellä ja vaunut oli kurvin takana maastosuojassa. En sitten tiedä olivatko jalkauttaneet siinä mutkan takana, mutta matkaa kosketukseen oli ehkä 200 metriä, jos niin tekivät. Tultiin paikalle kesken taistelun.

 

[CV9030FIN]

Tästä oli jo enemmän apua. Kerran päässyt seuraamaan kun PSJK älleillä hyökkää ja siitä jäi ajoneuvojen käytöstä vaan mieleen, että jääkärit hyökkäs pari sataa metriä vaunujen edellä ja vaunut oli kurvin takana maastosuojassa. En sitten tiedä olivatko jalkauttaneet siinä mutkan takana, mutta matkaa kosketukseen oli ehkä 200 metriä, jos niin tekivät. Tultiin paikalle kesken taistelun.

Kyllä. Periaatteessa jos maasto (=tiestö) sallii tekee JK XA:lla ihan samoin. Ja edelleen jos maaston takia XA:lla ei pääse koukkua viemään "perille", hyökkäysmatka jalan pitenee = nopeus vaikutukseen pääsyyn pitenee.

JK TEKA:n osalta samoin, mutta niiden ongelma on sirpalesuojaksen puute; vaikka liikkuvuutta riittääkin tämä pakottaa usein jättämään TEKA:t vastustajan välittömän epäsuorantulituen vaikutusalueen ulkopuolelle piiloon. Näin hyökkäysmatka jalan pitenee = nopeus hidastuu.

PSJK MT-LB yhdistää nämä (kohtuulisen) suojan ja liikkuvuuden, joten nopeus on huomattavasti "nopeampi".

 

[kertakenttään]

Kyllä. Periaatteessa jos maasto (=tiestö) sallii tekee JK XA:lla ihan samoin. Ja edelleen jos maaston takia XA:lla ei pääse koukkua viemään "perille", hyökkäysmatka jalan pitenee = nopeus vaikutukseen pääsyyn pitenee.

JK TEKA:n osalta samoin, mutta niiden ongelma on sirpalesuojaksen puute; vaikka liikkuvuutta riittääkin tämä pakottaa usein jättämään TEKA:t vastustajan välittömän epäsuorantulituen vaikutusalueen ulkopuolelle piiloon. Näin hyökkäysmatka jalan pitenee = nopeus hidastuu.

PSJK MT-LB yhdistää nämä (kohtuulisen) suojan ja liikkuvuuden, joten nopeus on huomattavasti "nopeampi".

Onkohan tulevaisuuden PSJK panssariteka kalustolla? Ivecot sun muut infantry mobility vehiclet ei taida näille leveyspiireille sen suuremmin sopia jo ihan ihan ryhmäkoon takia tai sitte neljäsosa sotilaista olisi kiinni ajohommissa. Ehkä semmoiset ryhmät, joita on tarkoituskin käyttää kahteen jaettuna kuten tykistön ja heittimistön tuliasemaryhmät, jotka mahtuisivat nätisti kahteen ajoneuvoon mittauskalustoineen. Varsinaiseen jalkaväen kuljettamiseen ne olisivat suorituskyvyn alentuma verrattuna XA-kalustoon. Tarpeeksi iso sen on oltava.

 

[PJ85]

Kunhan saataisiin edes Pohjoisen/Kainuun joukoille panssaritekoja enemmän kuin ne 10 kappaletta. Veikkaan että MTTSTOS kohtaa loppunsa ensi vuosikymmenen puolenväliin mennessä. Saataisiin vaikka KARJPR:lle ja PORJPR:lle enemmän kunnon kalustoa (CV9030/XA-360->XC-360), niin saataisiin vanhoja XA:ta valuttaa alueellisille.

 

[CV9030FIN]

Onkohan tulevaisuuden PSJK panssariteka kalustolla?

Ei tule olemaan.

Kunhan saataisiin edes Pohjoisen/Kainuun joukoille panssaritekoja enemmän kuin ne 10 kappaletta.

Niitä on 20. Sitä paitsi kuka on sanonut että PSTEKA:t olisivat alun alkaenkaan edes tarkoitettu Pohjoiseen? Tai edes jalkaväelle? Tai kotimaahan? Tai...

 

[PJ85]

Nokun Pv:n diassa sanottiin niin...

PSTEKA voisi olla aika hyvä peli PSJK:n tukiajoneuvoksi, ilmeisesti kuten Ruottissa?

 

[kertakenttään]

Nokun Pv:n diassa sanottiin niin...

PSTEKA voisi olla aika hyvä peli PSJK:n tukiajoneuvoksi, ilmeisesti kuten Ruottissa?

Onko lisäinfoa saatavilla, kuten vaikka ruotsalaisen mekkikomppanian organisaatio ja kalusto.

 

[kertakenttään]

Milloinkahan jenkeissä hoksataan, että rynnäkkövaunukalusto alkaa olemaan liian vanhaa, niissä ei ole tilaa päivityksille ja itäkalusto ajaa ohi? Joku perillä jenkkien tilanteesta onko suunnitteilla Bradleyn ja vaikka LAV-25 korvaamista uudella kalustolla.

 

[Deleted member 266]

Siinäpä uusivat, kannattaa katsoa elokuva Pentagon Wars

 

[kertakenttään]

Siinäpä uusivat, kannattaa katsoa elokuva Pentagon Wars

On katsottu, hyvä leffa.

 

[peelo]

Milloinkahan jenkeissä hoksataan, että rynnäkkövaunukalusto alkaa olemaan liian vanhaa, niissä ei ole tilaa päivityksille ja itäkalusto ajaa ohi? Joku perillä jenkkien tilanteesta onko suunnitteilla Bradleyn ja vaikka LAV-25 korvaamista uudella kalustolla.

Ei Bradley nyt niin huono ole että sitä tarttis paljoa korvailla ja siitä ei kyllä itäkalusto ole ohi mennyt. Jos idällä nyt tarkoitat sitä mitä sillä yleensä tarkoitetaan. Jenkeillä on Bradleyt, mutta kenenkään muun niitä ei kannata ostaa.

LAVin korvaaminen on sitten toinen juttu tai Strykerin. Strykerkin taitaa jenkeillä ajaa asiansa vaikka parempia on tarjolla. Siitäkään ei itäkalusto ole mennyt ohi.

 

[kertakenttään]

Ei Bradley nyt niin huono ole että sitä tarttis paljoa korvailla ja siitä ei kyllä itäkalusto ole ohi mennyt. Jos idällä nyt tarkoitat sitä mitä sillä yleensä tarkoitetaan. Jenkeillä on Bradleyt, mutta kenenkään muun niitä ei kannata ostaa.

LAVin korvaaminen on sitten toinen juttu tai Strykerin. Strykerkin taitaa jenkeillä ajaa asiansa vaikka parempia on tarjolla. Siitäkään ei itäkalusto ole mennyt ohi.

Mitä DTR:ää tullut luettua, niin aussien mielestä LAV on auttamattoman vanhentunut panssaroituun tiedusteluun eikä se vastaa konventionaalisen sodan vaatimuksia nykyaikana. Stryker on kuitenkin sukupolven uudempi kuin LAV enkä itsekään keksi miksi sitä pitäisi korvata millään vielä hetkeen.

 

[miheikki]

Muutamia poimintoja M2 Bradley vaunusta.

http://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/115803/SM872.pdf?sequence=2

Taistelevissa joukoissa rynnäkköpanssarivaunu otettiin innokkaasti vastaan. Lisääntyneellä tulivoimalla pystyttiin lamauttamaan vihollinen tehokkaammin ja parempi liikkuvuus mahdollisti nopeat taisteluliikkeet. Panssarintorjuntaohjuksilla voitiin taistella taistelupanssarivaunujakin vastaan ja suojelujärjestelmän ansiosta voitiin toimia saastuneilla alueilla. Kokeiluharjoituksissa saatiin tulokseksi, että M2-kalustolla varustettu joukko oli kaksi kertaa tehokkaampi kuin M113-kalustolla varustettu.115

Toinen keskustelunaihe oli rynnäkköpanssarivaunuilla varustettujen joukkojen jalkautuva voima. Mielipiteet jalkaväen määrästä vaihtelivat liian vähäisestä riittävään. Määrä riitti hyökkäystaistelussa vihollisen tuhoamiseen, mutta valvonta- ja suojaustehtävissä miehiä ei ollut riittävästi. Tappionsietokyky oli pieni, mikä vaikutti erityisesti puolustuksessa. Bradleyn ohjuksen arveltiin houkuttelevan sen käyttöön vain pitkiltä etäisyyksiltä, mikä pitäisi myös jalkaväen kaukana taisteluista, missä sitä olisi tarvittu. 138

Rynnäkköpanssarivaunu M2 Bradley osoittautui oletettua paremmaksi. Sitä pidettiin erinomaisena jalkaväen taisteluajoneuvona taisteltaessa panssaroitua vihollista vastaan, mutta tiedustelutehtäviin se oli liian iso ja helposti havaittava. Panssarintorjuntaohjuksilla pystyi tuhoamaan panssarivaunuja pitkillekin etäisyyksille ja konetykki oli myös tehokas. Eräässä tapauksessa irakilainen BMP-rynnäkköpanssarivaunu tuhottiin kolmella konetykin laukauksella. Keskimääräinen kulutus oli kuusi laukausta yhtä tuhottua kevyttä panssarivaunua kohti. Kaiken kaikkiaan sodassa kului huomattavasti oletettua vähemmän Bradleyn konetykin ammuksia.150 Ohjuksien käyttöä kuitenkin helpotti maaston avoimuus, irakilaisten passiivisuus ja ohjusten huomattavasti pidempi kantama verrattuna irakilaisten asejärjestelmiin.

Kehitettävää Bradleysta kuitenkin löytyi. Panssarintorjuntaohjusta ammuttaessa vaunu joutui olemaan paikallaan, mikä altisti vaunun vihollisen tulelle. Lämpökameran erottelukyky ei riittänyt kohteiden tunnistamiseen. Paremmilla tähystysvälineillä olisi saatu täysi hyöty asejärjestelmien kantamasta. Vaunun peruutusnopeus ei ollut riittävä ja ajajalle haluttiin lämpö- kamera heikkoja näkyvyysolosuhteita varten. Radiot osoittautuivat epäluotettaviksi. M113- kuljetuspanssarivaunun kanssa ilmeni ongelmia. Lukuun ottamatta M113A3-versiota kuljetuspanssarivaunut ja sen pohjalle rakennetut johtamis- ja huoltoajoneuvot eivät pysyneet M2- rynnäkköpanssarivaunujen vauhdissa mukana. Vanhempia versioita esitettiin päivitettäviksi tai poistettaviksi.151

Taistelu- ja rynnäkköpanssarivaunut osoittautuivat jälleen kriittisiksi välineiksi. Niiden suoja ja tulivoima vähensivät omia tappioita ja mahdollistivat viholliseen vaikuttamisen panssarintorjunta-aseiden kantaman ulkopuolelta. M1 ja M2-panssarivaunut nähtiin olevan käyttökelpoisia vielä pitkään. Nousevana trendinä oli ollut raskaiden taistelu- ja rynnäkköpanssarivaunujen korvaaminen kevyemmillä ja helpommin liikuteltavilla panssaroiduilla pyöräajoneuvoilla. Irakissa kokeillut Stryker-pyöräajoneuvot eivät olisi kestäneet samoja osumia kuin mitä M1- ja M2-panssarivaunut saivat taistelujen aikana. Stryker-ajoneuvoilla varustettu prikaati olisi edelleen kevyttä jalkaväkeä, jonka taistelunkestävyys ja tulivoima eivät olisi todennäköisesti riittäviä. Vakavasti otettavan joukon olisi jatkossakin perustuttava vähintään M2 Bradley -rynnäkköpanssarivaunuun.204 Bradleyn käyttö rakennetun alueen taisteluissa toi esille joitakin kehitystarpeita. Vaununjohtajat halusivat oman vakautetun konekiväärin, jolla he voisivat lamauttaa lähellä olevaa vihollista kun ampuja toimii toiseen suuntaan. Konekivääriä käytettiin muutenkin paljon tarpeettomien vahinkojen minimoimiseksi, joten sen ammuskulutus oli suuri. Jotkin M2A3-vaunut olivat kärsineet putkivaurioita. Tähän ehdotettiin ratkaisuksi lyhyempiä ”kaupunkitaisteluputkia”. Pienten toimintamukavuutta parantavien ehdotusten lisäksi tarvetta oli lankaleikkureille ja valonheittimille.205

Mekanisoidusta jalkaväkipataljoonasta tuli Army of Excellencen ja Bradleyn myötä hyökkäystaisteluun soveltuva joukko. Erittäin tärkeä ominaisuus oli rynnäkköpanssarivaunujen kyky lamauttaa vihollista tehokkaasti liikkeestä. Taisteluvoimasta suurin osa oli käytössä jo ennen jalkautumista ja hyökkäysnopeutta voitiin kasvattaa. Yhtenäinen liikkuvuus taistelupanssarivaunujen kanssa helpotti myös yhteistoimintaa. 66 Panssarintorjuntaohjusten ansiosta Bradley kykeni vaikuttamaan myös taistelupanssarivaunuihin, mutta ampuessaan ohjusta vaunu joutui pysähtymään. Tämä teki vaunusta helpomman maalin ja saattoi rikkoa taistelun tempon. Rynnäkköpanssarivaunun ohjuksesta ei ollut haittaa, mutta se vaikutti käyttöperiaatteisiin.

 

[Iso-Mursu]

Jos et tiedä mitä mitä erityistä on TJJ:ssä ei varmasti sinun tarvitsekaan tietää. Lukumäärät eivät ole julkista tietoa kuten ei myöskään paljonko ampumatarvikkeita johonkin on.

Ajatusleikki..

Entäs jos ostettaisiin 150 kpl. BMP-2 vaunuja. Modernisoidaan osa ja muutetaan osa tulenjohtivaunuiksi jne..

Modernisoidut vaunut sitten Porin Prikaatille ja A4:t mukaan

 

[J0h1F]

Ajatusleikki..

Entäs jos ostettaisiin 150 kpl. BMP-2 vaunuja. Modernisoidaan osa ja muutetaan osa tulenjohtivaunuiksi jne..

Modernisoidut vaunut sitten Porin Prikaatille ja A4:t mukaan

Mitä olen BMP-2:sta kuullut valitusta, niin sen konetykin koro on Suomen maastoon epäkäytännöllisen rajoittunut, koska tykillä ei voi kunnolla tähdätä alaviistoon. Etenkin maastossa se haittaa oleellisesti.
Mutta jos rahaa on vähän, ja hankintoja pitäisi tehdä, niin tuo ehkä on järkevääkin. Toisaalta, jos yhtäkkiä tiedustelulle alkaisi kantautua huolestuttavia tietoja Suomen turvallisuustilannetta koskien, niin eiköhän kalliimpaan ja parempaankin kalustoon riittäisi rahaa.
BMP tuhoutuu kuitenkin melko helposti vastapuolenkin rynnäkkövaunujen tulesta, mutta esim. AMV (ja CV, olettaisin) kestävät etusektorista 30 mm nuoliammukset. Sen sijaan, kuten tuossa USA:n Bradleystä kertovassa gradussa mainitaan, niin BMP:t tuhoutuivat jo noin 5:llä osumalla Bradleyn 25 mm konetykistä.

 

[Iso-Mursu]

Mitä olen BMP-2:sta kuullut valitusta, niin sen konetykin koro on Suomen maastoon epäkäytännöllisen rajoittunut, koska tykillä ei voi kunnolla tähdätä alaviistoon. Etenkin maastossa se haittaa oleellisesti.
Mutta jos rahaa on vähän, ja hankintoja pitäisi tehdä, niin tuo ehkä on järkevääkin. Toisaalta, jos yhtäkkiä tiedustelulle alkaisi kantautua huolestuttavia tietoja Suomen turvallisuustilannetta koskien, niin eiköhän kalliimpaan ja parempaankin kalustoon riittäisi rahaa.
BMP tuhoutuu kuitenkin melko helposti vastapuolenkin rynnäkkövaunujen tulesta, mutta esim. AMV (ja CV, olettaisin) kestävät etusektorista 30 mm nuoliammukset. Sen sijaan, kuten tuossa USA:n Bradleystä kertovassa gradussa mainitaan, niin BMP:t tuhoutuivat jo noin 5:llä osumalla Bradleyn 25 mm konetykistä.

Ajatusleikkinä olen miettinyt mitä maksaisi ja saisiko mitään hyötyä jos Porin prikaatista tekisi köyhän miehen mekanisoidun prikaatin.

110-120 kpl. BMP-2 vaunuja jostain sopivasta maasta (200 - 350 000€/kpl hintaan plus modernisointi). Ja nämä Porin Prikaatille. Samoin parhaat 40 kpl. Leo A4 vaunut.

Siihen päälle 30-40 kpl. vaunuja joilla korvattaisiin tulenjohdon jne vaunut.

Jos olisi rahaa niin kuin mieli, niin tilanne olisi toinen. Silloin Pori voisi saaha 120-150 kpl. AMV-vaunuja kunnon konetykeillä ja 40 kpl Leo 2 A6 vaunuja saataisiin mukaan.

Mutta

 

[SJ]

Mitä olen BMP-2:sta kuullut valitusta, niin sen konetykin koro on Suomen maastoon epäkäytännöllisen rajoittunut, koska tykillä ei voi kunnolla tähdätä alaviistoon. Etenkin maastossa se haittaa oleellisesti.
Mutta jos rahaa on vähän, ja hankintoja pitäisi tehdä, niin tuo ehkä on järkevääkin. Toisaalta, jos yhtäkkiä tiedustelulle alkaisi kantautua huolestuttavia tietoja Suomen turvallisuustilannetta koskien, niin eiköhän kalliimpaan ja parempaankin kalustoon riittäisi rahaa.
BMP tuhoutuu kuitenkin melko helposti vastapuolenkin rynnäkkövaunujen tulesta, mutta esim. AMV (ja CV, olettaisin) kestävät etusektorista 30 mm nuoliammukset. Sen sijaan, kuten tuossa USA:n Bradleystä kertovassa gradussa mainitaan, niin BMP:t tuhoutuivat jo noin 5:llä osumalla Bradleyn 25 mm konetykistä.

No, vaunu on matala ja kevyt. Jotta torniin saisi enemmän alakoroa, niin se luultavasti pitäisi suunnitella uudelleen ja siitä tulisi korkeampi. Ja vaunu on tosiaankin vain n. 14 t, joten panssaria siinä on lähinnä käsiaseiden tulta vastaan ja joiltakin sirpaleilta suojaamaan.