Leopard 2 korvattaneen merkittävissä armeijoissa tuossa aikahaarukassa. Saksa-Ranska yhteistyönä on jo kehitteillä Leopard 3. Challenger 2:n odotetaan olevan käytössä vuoteen 2035 asti. Amerikkalaiset suunnittelevat viimeisten Abramsien sinnittelevän 2050-luvulle, mutta lienee selvää, että uutta kalustoa aletaan ottaa riviin jo paljon aiemmin.
Rynnäkköpanssarivaunuista Marder pitäisi olla korvattu vuoteen 2020 mennessä Pumalla, tämä siis Saksassa. Marder on toki suunnittelunsa osalta 10 vuotta vanhempaa perua kuin BMP-2, mutta suuntaa tästäkin saa. Bradley ollaan korvaamassa Future Fighting Vehicle -konseptilla, jonka kehitystyön pitäisi valmistua 2031.
Vertailun vuoksi esimerkiksi Suomen Leo 2A6:t ovat alkujaan 1980-luvulta, ja niitä on päivitetty/korjattu vuosien varrella. Kaluston elinkaaren odotetaan yltävän 2030-luvulle. Suomen BMP-2:t ovat 80/90-lukujen taitteesta, ja nyt kun niitä päivitetään parhaillaan, elinkaari yltää 2030-luvulle.
Kaikkea olisi kiva pitää käytössä loputtomiin, mutta karu totuus on, ettei ikälopun kaluston tekohengittäminen ole ilmaista. Itse asiassa se on aivan helvetin kallista.
15-25 vuoden kuluttua Neuvostoliitossa valmistettu kalusto alkaa olla vähintäänkin 40-50 vuotta vanhaa. Se on länsimaisten esimerkkien pohjalta tuossa vaiheessa käytännössä poistokunnossa. Sen pitäminen taktisesti relevanttina on vaikeaa päivittämällä, kun peruskonstruktio on vanhaa designia ja asettaa rajoitteensa päivityksille. Ennen kaikkea puoli vuosisataa palvellut kalusto on siinä teknisessä kunnossa, että se pitäisi käytännössä rakentaa uusiksi: moottori vetelee viimeisiään, torni ruostuu paikalleen, hydrauliikka vuotaa...
Kannattaako edes Venäjällä tuhlata pennosia tekohengittämiseen, joka ei todellakaan ole ilmaista ja tuottaa suhteellisen rajallisen suorituskykylisän, vai kannattaako vanhan kaluston antaa mennä ja ostaa uuden sukupolven laitteita sen verran kuin on varaa?
Optimistista ajattelua. Venäläisten puheet 2000 Armatasta vuoteen 2020 mennessä ovat kyllä sitä itseään, mutta ajatus, ettei Venäjän kokoinen maa kykenisi kuin alle 30 vaunun vuosituotantoon, on jokseenkin naurettava.
Venäjä on panostanut vanhojen vaunujen päivittämiseen T-72B3-standardiin.
Nykytahti on ilmeisesti satoja vaunuja vuodessa. Toki kyse on päivityksestä eikä uudesta vaunusta, mutta kyse ei ole mistään pienestä (tai halvasta) päivityksestä. Jos Venäjä tuottaisi suhteellisen konservatiivisen määrän, 100 vaunua MBT ja 100 vaunua IFV vuodessa, niin kahdessakymmenessä vuodessa Venäjällä olisi 2000 uuden MBT:n ja 2000 uuden IFV:n fleetti.
Niin olisi.
Oli vihollinen sitten kuinka heikko tahansa, me emme silti voi tehdä virheitä. Niihin ei ole varaa, ei kalustossa, ei osaamisessa, eikä etenkään asenteessa. Verraten vahvatkin armeijat ovat hävinneet heikkoja ja huonoja vihollisia vastaan käydyissä taisteluissa ja sodissa, kun asiat on tehty huonosti: Neuvostoliitto ja talvisota, Venäjä ja Taistelu Groznyista, USA ja Vietnam...