Miehistön kuljetus

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja noska
  • Aloitus PVM Aloitus PVM
Mä en ole koskaan kuvitellut uintikykyä jonain maihinnousuhyökkäyskykynä vaan mieltänyt sen enemmän kykynä mennä sieltä mistä pääsee vs. sieltä mistä on pakko. Eli kykynä siirtyä vesistön yli uudelleen ryhmittyessä, vetäytyessä jne. Jos vaikka sillat on poikki tai kiertotie vesistön yli on poikki (liian vaarallinen) tai liian pitkä. Ei niinkään hyökkämistä tulen alla. Se kuulostaa aika hasardilta.

Vieläkö vesistönylityksiä treenataan? Vai loppuiko se siihen BTR:n uppoamiseen 90-luvulla?
 
ak.tied kirjoitti:
Mä en ole koskaan kuvitellut uintikykyä jonain maihinnousuhyökkäyskykynä vaan mieltänyt sen enemmän kykynä mennä sieltä mistä pääsee vs. sieltä mistä on pakko. Eli kykynä siirtyä vesistön yli uudelleen ryhmittyessä, vetäytyessä jne. Jos vaikka sillat on poikki tai kiertotie vesistön yli on poikki tai liian pitkä. Ei niinkään hyökkämistä tulen alla. Se kuulostaa aika hasardilta.

Vieläkö vesistönylityksiä treenataan? Vai loppuiko se siihen BTR:n uppoamiseen 90-luvulla?
Klikkaa laajentaaksesi...
Niin no miten se huolto ja tulituki seuraa? Vain jääkärikomppanian jääkärijoukkueilla on XA:t. Ei seuraa KVRHJ, ei seuraa TVÄLR, ei edes komppanian ViestiR. Puhumattakaan TSTOS KRHK:sta, Viestiasemista, PIONK:sta tai LÄÄKJ:sta...miten operoit? Ai niin ja vesiajovalmistelut ottavat aikaa ja jos vesiajon jälkeisiä huoltoja ei vaunuille tehdä loppuu meno muutamassa päivässä.

Tekninen vesiajokoulutus annetaan, mutta byrokratia on tehnyt joukkojen ylimenoharjoitukset mahdottomiksi BTR-onnettomuuden jälkeen.
 
Viimeksi muokattu:
Nojatuolipanssarijääkärin haihatelmia:
Voisiko BTR:n osalta uintiasioissa olla kyse neuvostokoneiston (ml. nyk. venäläinen toimintatapa) tarpeesta toimia offensiivisesti kellon kilahtaessa? Kaikkea muutakin mekanisoitua kalustoa on paljon ja eteneminen tapahtuu doktriinin mukaan rivakasti sieltä mistä läpi pääsee helpoimmin. Jokien ylitystä voisi ainakin kuvitella harjoitettavan jo ennen kuin ponttoonit ehditään levittää sillaksi. Jokia on maailmalla monen kokoisia (syvyys, leveys, virtaama).

Meillä tuo oletettu "soan ratekia" on hieman erilainen kun ollaan oletusarvoisesti ns. vastaanottavassa päässä. Vähäisen mekanisoidun kaluston käyttö on sen mukaista.
 
Sarek1 kirjoitti:
Nojatuolipanssarijääkärin haihatelmia:
Voisiko BTR:n osalta uintiasioissa olla kyse neuvostokoneiston (ml. nyk. venäläinen toimintatapa) tarpeesta toimia offensiivisesti kellon kilahtaessa? Kaikkea muutakin mekanisoitua kalustoa on paljon ja eteneminen tapahtuu doktriinin mukaan rivakasti sieltä mistä läpi pääsee helpoimmin. Jokien ylitystä voisi ainakin kuvitella harjoitettavan jo ennen kuin ponttoonit ehditään levittää sillaksi. Jokia on maailmalla monen kokoisia (syvyys, leveys, virtaama).

Meillä tuo oletettu "soan ratekia" on hieman erilainen kun ollaan oletusarvoisesti ns. vastaanottavassa päässä. Vähäisen mekanisoidun kaluston käyttö on sen mukaista.
Klikkaa laajentaaksesi...
No juuri tästä on kyse. Kaikki kalusto ui tai syväkahlasi ml. tykistön PS-haupitsit ja Pioneerien erikoisvaunut. Silta tarvittiin vasta kun huoltoa oltiin tuomassa n. vrk:n päästä! Meillä ei tällälailla varustettuja mekanisoituja yhtymiä ole koskaan ollutkaan eikä meillä ole koskaan ollut varaa varustaa kaikkia joukkoja uivalla kalustolla edes pataljoonatasolla - prikaatissa puhumattakaan.
 
Sarek1 kirjoitti:
Nojatuolipanssarijääkärin haihatelmia:
Voisiko BTR:n osalta uintiasioissa olla kyse neuvostokoneiston (ml. nyk. venäläinen toimintatapa) tarpeesta toimia offensiivisesti kellon kilahtaessa? Kaikkea muutakin mekanisoitua kalustoa on paljon ja eteneminen tapahtuu doktriinin mukaan rivakasti sieltä mistä läpi pääsee helpoimmin. Jokien ylitystä voisi ainakin kuvitella harjoitettavan jo ennen kuin ponttoonit ehditään levittää sillaksi. Jokia on maailmalla monen kokoisia (syvyys, leveys, virtaama).

Meillä tuo oletettu "soan ratekia" on hieman erilainen kun ollaan oletusarvoisesti ns. vastaanottavassa päässä. Vähäisen mekanisoidun kaluston käyttö on sen mukaista.
Klikkaa laajentaaksesi...

Tähän ja tuohon @CV9030FIN mainitsemaan tukevien osien seuraamiseen, niin "Suurella ja mahtavalla" oli jo ehkä mieltäkin suunnitella uintikykyä joukoilleen aikoinaan kun taistelukentäksi uumoiltiin kolmannen maailmanpalon eurooppaa. Keski-Euroopassa menee muistaakseni pohjois-etelä -suunnassa melko tiheään jokia joiden ylittämiseen on tarve, ei pelkästään uimalla vaan varaamalla joukoille paljon siltakalustoa. Tästä jälkimmäisestähän heillä oli jo paljon kokemusta toisesta maailmanpalosta ja saivat tunnustustakin tämän pioneeriosaamisen hallinnastaan, ihan vastustajiltaankin.

Lisäksi heillä on/oli ainakin jonkinlainen kapasiteetti huoltaa vesistön ylittäneitä moottoroituja/mekanisoituja osastojaan tarvittaessa ilmateitse esimerkiksi koptereilla joita tähän käyttöön oli käsittääkseni varattukkin. Jos katsoo esimerkiksi MI-8:n eri huoltokäyttöön suunniteltuja ja valmistettuja variaatioita niin se on melko laaja kattaus. Ja sieltä löytyy muiden variaatioiden ohella mm MI-8TZ "tölkkiversio" joka oli tarkoitettu toimittamaan pelkästään polttoainetta maayksiköille ja toisille koptereille.

Kuten CV sanoo, niin jos tukevat osat eivät pysty seuraamaan perässä vesistönylityksen jälkeen niin aika lyhyeksi jää matka tämän jälkeen. Jotta eteneminen jatkuisi niin sitten pitää olla sitä siltakalustoa ja ilmakuljetuskapasiteettia tueksi.
 
Shadowmon kirjoitti:
Tuo on kyllä mielenkiintoista, johonkin järkeen homman pitää kyllä perustua. En usko että ne ovat kykyä lisänneet asenteella "eihän tässä järkeä oo mutta laitetaan kuitenkin". Olihan BTR:ssäkin uintikyky, joten Neuvostoliitto oli tätä järkeillyt tarvitsevansa.
Klikkaa laajentaaksesi...

Neukuilla oli paljon jokia ylitettäväksi. Joet (hitaasti virtaavat) sopivat kaikkein parhainten vaunuille ylitettäväksi, koska aallokko on yleensä rauhallinen.
Toisaalta ei tarvinnut välittää tappioista, koska yhteen ylitykseen saattoi helposti uhrata rykmentin moottoroitua jalkaväkeä.

Neukkujen miehistövaunut ovat muuten hyvin heikosti panssaroituja, seikka jota itse en arvosta.

Edit: muut olivat nopeampia.
 
kimmo.j kirjoitti:
Neukuilla oli paljon jokia ylitettäväksi. Joet (hitaasti virtaavat) sopivat kaikkein parhainten vaunuille ylitettäväksi, koska aallokko on yleensä rauhallinen.
Toisaalta ei tarvinnut välittää tappioista, koska yhteen ylitykseen saattoi helposti uhrata rykmentin moottoroitua jalkaväkeä.

Neukkujen miehistövaunut ovat muuten hyvin heikosti panssaroituja, seikka jota itse en arvosta.

Edit: muut olivat nopeampia.
Klikkaa laajentaaksesi...
SJ kirjoitti:
Tulevaisuuden kannalta on hyvä muistaa, että naapuri on tuon itsekin todennut ja alkanut korjaamaan tilannetta.
Klikkaa laajentaaksesi...

Henkilökohtainen mielipiteeni on se, että itse arvostan heidän historiaansa suunnitella sotakoneita taistelukentälle, vaikka ne heikosti panssaroituja olivatkin. Vaikka muitakin puutteita heidän vaunuissaan on kosolti, niin omasta mielestäni BTR sarja on ollut aikanaan käytännöllinen peli 14,5mm KPV:llä ja umpitornilla varustettuna, BMP-1 oli aikanaan innovatiivinen "taistelukentän taksi" ja ei T-64:kään ollut aikanaan mikään katastrofi vaan melko innovatiivinen vaunu. Vaikka nykyään he ovat jämähtäneet vanhoihin kuvioihin, aikoinaan he ovat osanneet olla innovatiivisia suunnittelijoita omalla logiikallaan ja suunnitella käytännöllisiä vaunuja. Uskon kyllä että edelleenkin heillä löytyy asiallista näkemystä ja osaamista tällä alalla eikä sitä olisi syytä väheksyä tai ylenkatsoa. Mekanisoidun sodankäynnin osaaminenkin on varmasti paremmalla tolalla kun monella muulla maalla.
 
vastarannankiiski kirjoitti:
Vaikka muitakin puutteita heidän vaunuissaan on kosolti, niin omasta mielestäni BTR sarja on ollut aikanaan käytännöllinen peli 14,5mm KPV:llä ja umpitornilla varustettuna
Klikkaa laajentaaksesi...

BTR:n käytännöllisyyden pilasi se seikka, että siinä ei ollut jalkaväelle kunnollisia luukkuja mitä kautta poistua. Siinä KPV tornissa kuuluu olleen erityisen hankalat hallintavälineet (siltä se erään videon mukaan näyttikin) ja sen ammusvyöhön meni kerrallaan olikos se 40 laukausta (toki PKM paikkasi asiaa siinä rinnalla). Vaunu oli myös teknisesti erittäin epäluotettava. Mutta joo, ideana vaunu oli hyvä, käytännön toteutus oli sitten ihan oma asiansa.
 
SJ kirjoitti:
BTR:n käytännöllisyyden pilasi se seikka, että siinä ei ollut jalkaväelle kunnollisia luukkuja mitä kautta poistua. Siinä KPV tornissa kuuluu olleen erityisen hankalat hallintavälineet (siltä se erään videon mukaan näyttikin) ja sen ammusvyöhön meni kerrallaan olikos se 40 laukausta (toki PKM paikkasi asiaa siinä rinnalla). Vaunu oli myös teknisesti erittäin epäluotettava. Mutta joo, ideana vaunu oli hyvä, käytännön toteutus oli sitten ihan oma asiansa.
Klikkaa laajentaaksesi...

Puhutaanko pelkästään BTR-60:sta vai koskeeko myös 80:stä?
 
SJ kirjoitti:
BTR:n käytännöllisyyden pilasi se seikka, että siinä ei ollut jalkaväelle kunnollisia luukkuja mitä kautta poistua.
Klikkaa laajentaaksesi...

BTR-60 oli tosiaan jalkamiehille aivan jäätävän karmea viritys. Tiedä sitten kuinka paljon -70 tai edes -80 paransi tilannetta. Kovin ahtaalta vaikuttavat niidenkin jalkautumisreitit.

Hienosti se kuitenkin meni vedessä. Ja aikana ennen Taipalsaarta ei osannut edes isosti jännittää.
 
SJ kirjoitti:
80:ssä on toki vikoja korjattu. Torni lienee se sama edelleenkin jos aseena on KPV.
Klikkaa laajentaaksesi...

Ei ilmeisesti ihan sama. Kasikymppisessä oli ainakin yläkoroa reilusti enemmän tarjolla jos oikein muistan.
 
Rannari kirjoitti:
BTR-60 oli tosiaan jalkamiehille aivan jäätävän karmea viritys. Tiedä sitten kuinka paljon -70 tai edes -80 paransi tilannetta. Kovin ahtaalta vaikuttavat niidenkin jalkautumisreitit.
Klikkaa laajentaaksesi...

80:ssä se luukku tai sen osa taittuu alaspäin ja muodostaa varsin kätevältä vaikuttavan askelman, että sieltä voi loikkia ulos vaikka ajoneuvo liikkuisi samalla. Mutta toki kuorman ja haavoittuneiden sisään saaminen voi olla jotakin ihmeellistä.
 
SJ kirjoitti:
80:ssä se luukku tai sen osa taittuu alaspäin ja muodostaa varsin kätevältä vaikuttavan askelman, että sieltä voi loikkia ulos vaikka ajoneuvo liikkuisi samalla. Mutta toki kuorman ja haavoittuneiden sisään saaminen voi olla jotakin ihmeellistä.
Klikkaa laajentaaksesi...

Reikä on kovin ahtaan ja kapoisen näköinen. Jos vaikka Pasin takaoveen vertaa. Huima parannus toki kuuskymppiseen verrattuna.

Edit

Tuossa voi toki olla myös optinen harha kun Pasissa on luukun takana enemmän vapaata tilaa niin sen peräpää näyttää väljemmälle. Kasikymppisessä on penkki heti kuukun takana poikittain joten väljyyden tunne puuttuu.
 
Viimeksi muokattu:
SJ kirjoitti:
Entä ne veivit? Kuulemma ampuminen vaati jonkinlaista akrobatiaa onnistuakseen.
Klikkaa laajentaaksesi...

Ei mitään hajua. Tuo tornin osuus oli 80-luvulla sotasalaisuus. Ei saanut kuvata eikä käpistellä.
 
Sinun täytyy kirjautua vastataksesi.
Back
Top