Miehistön kuljetus

[Pullosorsa]

Taitaa nuo katetut poterotkin olla vastapuolella vähissä. Niin nopeaa Itä-naapuri jyristää, ettei ehdi tehdä poteroita

Jossakin vaiheessa ne pysähtyy ja silloin ne kaivautuvat tai ainakin hakevat parhaat mahdolliset asemat. Tämän ei tarvitse olla siinä kovimmassa kärjessä, vaan vaikka jossakin sivustalla hyökkäysreitin varrella.

Ainakin ennen venäläiset kaivautuivat aina pysähtyessään, miten lie nykyisin? Hyvä tapa kaikkiaan.

 

[Radar]

Nykypäivänä se vasta salamasotaa olisikin. Parissa vuorokaudessa maan läpi

 

[koponen]

Kyllä "oikeissa armeijoissa" kaivaudutaan aina kun liike pysähtyy. Koskee myös naapuria.

 

[Einomies1]

MLRS:n ammuksia kannattaa meikäläisten käyttää varmasti siten, että tarkemmilla yksittäisammuksilla (ohjus) tuhotaan vihollisen siltoja ja huoltovarikoita jne. Muutoin pääasiallisesti kannattaisi käyttää pst-ammuksia sirotteina vihollisen niskaan. Perinteisellä tykistöllä voidaan kyllä hoidella vihollisen jalkaväkeä aivan riittävällä teholla. Joukkojen taktisen tason tukemiseen sopii sitten ne 120 ja 155mm pst-sirotteet (bonus, strix, jne.).

Jos me aletaan pistemaaleja tulittamaan taistelukentällä MLRS:n ohjuksilla tai jalkaväkeä niittämään, niin kyllä sitten menee rahat ja käyttöarvot pahasti hukkaan.

Nuo Bonux, strix tyyppisetkin ovat muistaakseni pirun kalliita

Bonus Mk II on ainakin tämän mukaan 40 000 taalaa per laaki http://www.deagel.com/Projectiles/BONUS-Mk-II_a001089002.aspx Miten paljon siinä on ilmaa on hyvä kysymys.

Jos 1 kranaatti voi tuhota 2 taistelupanssarivaunua tai muuta ps-ajoneuvoa, niin kyllä hinta/hyöty suhde on mielestäni kohdallaan....

Ilmasta en tiedä mutta kyseessähän on lajissaan ainoa tyyppiään oleva ohjautuva ammus markkinoilla (2 itsenäisesti ohjautuvaa, ammu-ja-unohda tyyppistä tytärammusta). Eiköhän tuon valmistaminen ja kehittäminen toimivaksi tuotteeksi liene maksanut muutakin kuin ruudin, teräksen ja r-aineen hinnan....

 

[Radar]

Kyllä "oikeissa armeijoissa" kaivaudutaan aina kun liike pysähtyy. Koskee myös naapuria.

Tuskin jos ajetaan maan läpi 2 vuorokaudessa

 

[koponen]

Tuskin jos ajetaan maan läpi 2 vuorokaudessa

Jos lähtökohtana on että maan läpi ajetaan kahdessa päivässä kärkeä vaihtamatta, on syytä muuttaa sinne Vanuatulle heti eikä luottaa Silja-strategiaan tilanteen kiristyessä.

Miehistön kuljetukseen liittyen, taistelutilan tyhjeneminen ja yksittäisten lavettien merkityksen korostuminen ohjaa edelleen pohtimaan hajauttamista, parveilua ja muuta tossuvoimaa vaativaa osaksi kokonaistaistelua ja -liikettä. Aika pirusti kovempia vaatimuksia vaan asettaa yksittäiselle (reserviläis-)taistelijalle.

 

[SJ]

Kyllä "oikeissa armeijoissa" kaivaudutaan aina kun liike pysähtyy. Koskee myös naapuria.

Tuskin jos ajetaan maan läpi 2 vuorokaudessa

Tuskin on mahdollista. Tämän takaa miinat yksinäänkin, siellä ei ole resursseja tai tahtoa mennä läpi tappioista piittaamatta ja miinanraivaaja-ajoneuvot eivät raivaa kyllin nopeasti, että tuo onnistuisi. Lisäksi tankkaaminen vie oman aikansa ja kai se tellu jotakin tekee niihin raivaimiin, joten se raivaaja pitää välillä korjata, joskin seuraava raivaaja voi jatkaa samalla, niin kauan kuin näitä ajoneuvoja riittää.

Tietenkään sillä ei välttämättä ole väliä, josko johonkin menee 2 päivää, vai meneekö kolme, mutta jos Georgian operaatioon meni viikko, niin väittäisin, että vihollinen joutuu välillä pysähtymäänkin.

 

[baikal]

Tuskin jos ajetaan maan läpi 2 vuorokaudessa

Jos lähtökohtana on että maan läpi ajetaan kahdessa päivässä kärkeä vaihtamatta, on syytä muuttaa sinne Vanuatulle heti eikä luottaa Silja-strategiaan tilanteen kiristyessä.

Miehistön kuljetukseen liittyen, taistelutilan tyhjeneminen ja yksittäisten lavettien merkityksen korostuminen ohjaa edelleen pohtimaan hajauttamista, parveilua ja muuta tossuvoimaa vaativaa osaksi kokonaistaistelua ja -liikettä. Aika pirusti kovempia vaatimuksia vaan asettaa yksittäiselle (reserviläis-)taistelijalle.

koposen kyky heittää vihjeitä on kyllä omaa lajiaan.

Näin minäkin olen asian ymmärtänyt. Jos pv on noheva ja käyttää hyväkseen asevelvollisten ominaisuudet kympillä, nuo vaatimukset kyetään täyttämään. Mutta tulee edellyttämään muutakin kuin kovasti kategorisen joukkotuotantovelvoitteen täyttämisen. Suomi tuottaa edelleen riittävän lkm jalkavia poikia, mutta ne jalkavimmat on kyettävä sijoittamaan vaativimpiin tehtäviin.

 

[baikal]

Kyllä "oikeissa armeijoissa" kaivaudutaan aina kun liike pysähtyy. Koskee myös naapuria.

Tuskin jos ajetaan maan läpi 2 vuorokaudessa

No ei ajeta, jos Suomi käyttää etsikkoaikansa eikä nysvää. Kyllä Suomen sotalaitos on paskamainen lyötävä konventionaalisin keinoin. Melkein väittäisin, että niin kyinen kaski, että ensin koetettaisiin nujertaa kotirintama. Ja jos kuka siihen lähtee niin sitten soiton sävelet ovat selvät eikä tarvi pohtia mitä tuleman pitää.

 

[Ohjus-tiedustelija]

Georgian sodanpoikasessa Venäjä heitti kahdessa vuorokaudessa noin 40 kilometriä syvään alueeseen yli 200 raskaaksi sanottavaa tankkia, siihen sitten se kevyempi päälle, jota oli ehkä lähes tuplamäärä. Jos tankkitiheys tst-kentällä on tuonlaatuinen, ei siihen ole kyllä mitään asiaa sen enempää rynnäkkövaunuilla, Paseilla, Simoilla kuin kenttäkeittiöilläkään. Kyllä se on pojat ihan saletti juttu. Sellaiseen tilaan ei mennä kuin raskaiden vaunujen johdolla tai sitten maastoa halliten jalkaväen keinoin.

Kuka on väittänyt että sinne painetaan kevyemmät vaunut etunenässä? Kuten itsekkin toteat, sinne mennään tottakai raskaiden vaunujen johdolla. Jos raskaita vaunuja ei ole, niin on tyydyttävä lähinnä puolustamaan/viivyttämään.

Itse heittäisin tähän sellaisen karkean yleistyksen että rynnäkkövaunujen tehtävä tuossa tilanteessa on seurata tst-vaunuja enemmän tai vähemmän taka-alalla ja käyttää tulivoimaansa tst-vaunujen jalkoihin mahdollisesti jääneitä kevyempiä vaunuja/jv vastaan.

Kärki vastaan kärki tilanteessa (koukkaus pehmeämpään kylkeen asia erikseen) todennäköinen malli on varmaan se että tapahtumat etenevät pääasiassa tst-vaunut vs. tst-vaunut tilanteessa siihen asti kunnes jompi kumpi pakittaa tai tuhoutuu. Tämän jälkeen aukeaa sitten enemmän käyttöä niille ryntövaunujen aseille + kyydissä kulkeville jääkäreillekkin kun liike jossain vaiheessa sitten pysähtyy.

En ihan heti usko että kärki joukot ajetaan täydellä vahvuudella heti kohtaamisvaiheessa toistensa sekaan ns. kaasupohjassa jonka jälkeen ei tiedetä enää kuka on kuka. Eiköhän tilanne lähde ratkeamaan sen perusteella kumpi saa kärjessä muutaman tst-vaunun ensin tuhottua ja yrittää sitten ajaa vähän röyhkeämmin päälle, jos vastustaja panikoi ja alkaa peruuttelemaan (kuten monesti historiassa on käynnyt), niin siitä helposti seuraa kierre jossa vastustajan ryhmitykseen ajetaan sisään ja perässä seuraavat ryntävaunut saavat myös runsaasti kevyempiä maaleja/tulta puoleensa.

Ja tst-vaunu vs. tst-vaunu taisteluissa täytyy muistaa että maastomme harvoin antaa tilaisuuden painaa samaan aikaan ns. "samalla tulialueella" päälle kovin monella vaunulla kerrallaan, joten vastustajan runsaamman arsenaalin hyöty tulee esiin lähinnä siinä että tuhotun vaunun takana odottaa toinen ja tuhotun joukon takana toinen. Kerrallaan naapuri ei pääse päälle koko arsenaalillaan, kiitos metsäisen maaston.

Metsäinen maasto yms. jatkuu noin alle satanen Vaalimaalta länteen, sitten avautuu kyllä HERKULES-maastot mekanisoiduille joukoille.

Edelleen: ette kyllä edelleenkään vakuuttaneet muita kuin ehkä itsenne seuraavassa: jos tst-tilassa on syvyydellä 40 kilometriä 300 raskasta tankkia etupainotteisesti, niin miten työnnätte rynnäkkövaunun kärsän tuohon tilaan? Takaa? Sivulta? Päältä? Tunnelista?

Miten tuohon tilaan työnnetään vastahyökkäys raskaat tankit keulassa? Tai millä? Millä voimalla?

Löysin aika hyvän pätkän mek.tst-osaston kärjen hyökkäyksestä aukealla.
Kuten videosta nähdään, niin Leopardit lähtevät keulilla ja ryntävaunut seuraavat hyvän hajuraon takana perässä, homma aloitetaan epäsuoralla+savutuksella, tst-vaunut pyrkivät ensin lyömään vastustajan tst-vaunut jonka jälkeen ryntövaunut ajavat samalle tasalle tuhoamaan vastustajan jalkaväkeä ja kevyempiä maaleja, lopussa kun liike pysähtyy jalkautetaan jääkärit.

Kannattaa huomioda että kyseessä on kovapanosammunta joten Leopradit jättäytyvät lopussa taaemmas ja homma menee muutenkin sen takia aika käsikirjoitetusti, Niinisalon maasto ei myöskään vastaa normaalia peltoaukeaa vaan maasto kannattaa kuvitella vähän "repaleisemmaksi". Lopussa päädyttäsiin tod.näk. metsän reunaan/sisään jonne jääkärin jalkautetaan ja vaunut jäävät tukemaan (kuten tuossa lopussa jäävätkin).

 

[setämies]

Georgian sodanpoikasessa Venäjä heitti kahdessa vuorokaudessa noin 40 kilometriä syvään alueeseen yli 200 raskaaksi sanottavaa tankkia, siihen sitten se kevyempi päälle, jota oli ehkä lähes tuplamäärä. Jos tankkitiheys tst-kentällä on tuonlaatuinen, ei siihen ole kyllä mitään asiaa sen enempää rynnäkkövaunuilla, Paseilla, Simoilla kuin kenttäkeittiöilläkään. Kyllä se on pojat ihan saletti juttu. Sellaiseen tilaan ei mennä kuin raskaiden vaunujen johdolla tai sitten maastoa halliten jalkaväen keinoin.

Kuka on väittänyt että sinne painetaan kevyemmät vaunut etunenässä? Kuten itsekkin toteat, sinne mennään tottakai raskaiden vaunujen johdolla. Jos raskaita vaunuja ei ole, niin on tyydyttävä lähinnä puolustamaan/viivyttämään.

Itse heittäisin tähän sellaisen karkean yleistyksen että rynnäkkövaunujen tehtävä tuossa tilanteessa on seurata tst-vaunuja enemmän tai vähemmän taka-alalla ja käyttää tulivoimaansa tst-vaunujen jalkoihin mahdollisesti jääneitä kevyempiä vaunuja/jv vastaan.

Kärki vastaan kärki tilanteessa (koukkaus pehmeämpään kylkeen asia erikseen) todennäköinen malli on varmaan se että tapahtumat etenevät pääasiassa tst-vaunut vs. tst-vaunut tilanteessa siihen asti kunnes jompi kumpi pakittaa tai tuhoutuu. Tämän jälkeen aukeaa sitten enemmän käyttöä niille ryntövaunujen aseille + kyydissä kulkeville jääkäreillekkin kun liike jossain vaiheessa sitten pysähtyy.

En ihan heti usko että kärki joukot ajetaan täydellä vahvuudella heti kohtaamisvaiheessa toistensa sekaan ns. kaasupohjassa jonka jälkeen ei tiedetä enää kuka on kuka. Eiköhän tilanne lähde ratkeamaan sen perusteella kumpi saa kärjessä muutaman tst-vaunun ensin tuhottua ja yrittää sitten ajaa vähän röyhkeämmin päälle, jos vastustaja panikoi ja alkaa peruuttelemaan (kuten monesti historiassa on käynnyt), niin siitä helposti seuraa kierre jossa vastustajan ryhmitykseen ajetaan sisään ja perässä seuraavat ryntävaunut saavat myös runsaasti kevyempiä maaleja/tulta puoleensa.

Ja tst-vaunu vs. tst-vaunu taisteluissa täytyy muistaa että maastomme harvoin antaa tilaisuuden painaa samaan aikaan ns. "samalla tulialueella" päälle kovin monella vaunulla kerrallaan, joten vastustajan runsaamman arsenaalin hyöty tulee esiin lähinnä siinä että tuhotun vaunun takana odottaa toinen ja tuhotun joukon takana toinen. Kerrallaan naapuri ei pääse päälle koko arsenaalillaan, kiitos metsäisen maaston.

Metsäinen maasto yms. jatkuu noin alle satanen Vaalimaalta länteen, sitten avautuu kyllä HERKULES-maastot mekanisoiduille joukoille.

Edelleen: ette kyllä edelleenkään vakuuttaneet muita kuin ehkä itsenne seuraavassa: jos tst-tilassa on syvyydellä 40 kilometriä 300 raskasta tankkia etupainotteisesti, niin miten työnnätte rynnäkkövaunun kärsän tuohon tilaan? Takaa? Sivulta? Päältä? Tunnelista?

Miten tuohon tilaan työnnetään vastahyökkäys raskaat tankit keulassa? Tai millä? Millä voimalla?

Löysin aika hyvän pätkän mek.tst-osaston kärjen hyökkäyksestä aukealla.
Kuten videosta nähdään, niin Leopardit lähtevät keulilla ja ryntävaunut seuraavat hyvän hajuraon takana perässä, homma aloitetaan epäsuoralla+savutuksella, tst-vaunut pyrkivät ensin lyömään vastustajan tst-vaunut jonka jälkeen ryntövaunut ajavat samalle tasalle tuhoamaan vastustajan jalkaväkeä ja kevyempiä maaleja, lopussa kun liike pysähtyy jalkautetaan jääkärit.

Kannattaa huomioda että kyseessä on kovapanosammunta joten Leopradit jättäytyvät lopussa taaemmas ja homma menee muutenkin sen takia aika käsikirjoitetusti, Niinisalon maasto ei myöskään vastaa normaalia peltoaukeaa vaan maasto kannattaa kuvitella vähän "repaleisemmaksi". Lopussa päädyttäsiin tod.näk. metsän reunaan/sisään jonne jääkärin jalkautetaan ja vaunut jäävät tukemaan (kuten tuossa lopussa jäävätkin).

Kohdassa 2:12 vaunu heittää aika iloiset keinulaudat ylittäessään hiekkakumparetta. Olin ihan kuulevinani videon taustalta kuinka kuusi päätä takaloosterissa käy katossa ja putoaa takaisin penkeille päästäen seuraavan äänimaiseman: "kaBOMP-RYnks-aijais**tanans**tana!"

Oikeen kirsikkana kakunpäällä oli jalkaosien jalkautuminen puolentoista tunnin köröttelyn jälkeen tuohon tasalle, jotta pääsis "vähän roimimaan". Todellisuudessa jalkaosat olis jalkautettu taustalla näkyvien kumpujen ja metsän suojaan.

Eli summa summarum. Kovapanosammunnat on aina käsikirjoitettua huttua kuten videon vaunumiehistön kommenteistakin kuulee, mutta aika hyvän kuvan ja idean siitä toiminnasta saa. Loppupeleissä leot menee kosketukseen asti keulalla ja sen jälkeen ratkotaan kuka lyö pataan ketä ja missä järjestyksessä. Esimerkiksi kärjen ottaessa matsia vastapuolen kanssa perässä tulevat eivät jää ihmettelemään sinne kauemmaksi vaan hakevat itsekkin kontaktia todennäköisesti koukulla samalla tavalla kuin jalkaväkikin. Eli kyllä sieltä tilaa löytyy kaikille. (aluksi...)

EDIT: Unohtamatta tietenkin myös sitä, että vastapuoli tekee ihan samaa ja tämänkin takia myös kärjen takana on oltava suorasuuntaustulta.

 

[Einomies1]

Georgian sodanpoikasessa Venäjä heitti kahdessa vuorokaudessa noin 40 kilometriä syvään alueeseen yli 200 raskaaksi sanottavaa tankkia, siihen sitten se kevyempi päälle, jota oli ehkä lähes tuplamäärä. Jos tankkitiheys tst-kentällä on tuonlaatuinen, ei siihen ole kyllä mitään asiaa sen enempää rynnäkkövaunuilla, Paseilla, Simoilla kuin kenttäkeittiöilläkään. Kyllä se on pojat ihan saletti juttu. Sellaiseen tilaan ei mennä kuin raskaiden vaunujen johdolla tai sitten maastoa halliten jalkaväen keinoin.

Kuka on väittänyt että sinne painetaan kevyemmät vaunut etunenässä? Kuten itsekkin toteat, sinne mennään tottakai raskaiden vaunujen johdolla. Jos raskaita vaunuja ei ole, niin on tyydyttävä lähinnä puolustamaan/viivyttämään.

Itse heittäisin tähän sellaisen karkean yleistyksen että rynnäkkövaunujen tehtävä tuossa tilanteessa on seurata tst-vaunuja enemmän tai vähemmän taka-alalla ja käyttää tulivoimaansa tst-vaunujen jalkoihin mahdollisesti jääneitä kevyempiä vaunuja/jv vastaan.

Kärki vastaan kärki tilanteessa (koukkaus pehmeämpään kylkeen asia erikseen) todennäköinen malli on varmaan se että tapahtumat etenevät pääasiassa tst-vaunut vs. tst-vaunut tilanteessa siihen asti kunnes jompi kumpi pakittaa tai tuhoutuu. Tämän jälkeen aukeaa sitten enemmän käyttöä niille ryntövaunujen aseille + kyydissä kulkeville jääkäreillekkin kun liike jossain vaiheessa sitten pysähtyy.

En ihan heti usko että kärki joukot ajetaan täydellä vahvuudella heti kohtaamisvaiheessa toistensa sekaan ns. kaasupohjassa jonka jälkeen ei tiedetä enää kuka on kuka. Eiköhän tilanne lähde ratkeamaan sen perusteella kumpi saa kärjessä muutaman tst-vaunun ensin tuhottua ja yrittää sitten ajaa vähän röyhkeämmin päälle, jos vastustaja panikoi ja alkaa peruuttelemaan (kuten monesti historiassa on käynnyt), niin siitä helposti seuraa kierre jossa vastustajan ryhmitykseen ajetaan sisään ja perässä seuraavat ryntävaunut saavat myös runsaasti kevyempiä maaleja/tulta puoleensa.

Ja tst-vaunu vs. tst-vaunu taisteluissa täytyy muistaa että maastomme harvoin antaa tilaisuuden painaa samaan aikaan ns. "samalla tulialueella" päälle kovin monella vaunulla kerrallaan, joten vastustajan runsaamman arsenaalin hyöty tulee esiin lähinnä siinä että tuhotun vaunun takana odottaa toinen ja tuhotun joukon takana toinen. Kerrallaan naapuri ei pääse päälle koko arsenaalillaan, kiitos metsäisen maaston.

Metsäinen maasto yms. jatkuu noin alle satanen Vaalimaalta länteen, sitten avautuu kyllä HERKULES-maastot mekanisoiduille joukoille.

Edelleen: ette kyllä edelleenkään vakuuttaneet muita kuin ehkä itsenne seuraavassa: jos tst-tilassa on syvyydellä 40 kilometriä 300 raskasta tankkia etupainotteisesti, niin miten työnnätte rynnäkkövaunun kärsän tuohon tilaan? Takaa? Sivulta? Päältä? Tunnelista?

Miten tuohon tilaan työnnetään vastahyökkäys raskaat tankit keulassa? Tai millä? Millä voimalla?

Löysin aika hyvän pätkän mek.tst-osaston kärjen hyökkäyksestä aukealla.
Kuten videosta nähdään, niin Leopardit lähtevät keulilla ja ryntävaunut seuraavat hyvän hajuraon takana perässä, homma aloitetaan epäsuoralla+savutuksella, tst-vaunut pyrkivät ensin lyömään vastustajan tst-vaunut jonka jälkeen ryntövaunut ajavat samalle tasalle tuhoamaan vastustajan jalkaväkeä ja kevyempiä maaleja, lopussa kun liike pysähtyy jalkautetaan jääkärit.

Kannattaa huomioda että kyseessä on kovapanosammunta joten Leopradit jättäytyvät lopussa taaemmas ja homma menee muutenkin sen takia aika käsikirjoitetusti, Niinisalon maasto ei myöskään vastaa normaalia peltoaukeaa vaan maasto kannattaa kuvitella vähän "repaleisemmaksi". Lopussa päädyttäsiin tod.näk. metsän reunaan/sisään jonne jääkärin jalkautetaan ja vaunut jäävät tukemaan (kuten tuossa lopussa jäävätkin).

Kohdassa 2:12 vaunu heittää aika iloiset keinulaudat ylittäessään hiekkakumparetta. Olin ihan kuulevinani videon taustalta kuinka kuusi päätä takaloosterissa käy katossa ja putoaa takaisin penkeille päästäen seuraavan äänimaiseman: "kaBOMP-RYnks-aijais**tanans**tana!"

Oikeen kirsikkana kakunpäällä oli jalkaosien jalkautuminen puolentoista tunnin köröttelyn jälkeen tuohon tasalle, jotta pääsis "vähän roimimaan". Todellisuudessa jalkaosat olis jalkautettu taustalla näkyvien kumpujen ja metsän suojaan.

Eli summa summarum. Kovapanosammunnat on aina käsikirjoitettua huttua kuten videon vaunumiehistön kommenteistakin kuulee, mutta aika hyvän kuvan ja idean siitä toiminnasta saa. Loppupeleissä leot menee kosketukseen asti keulalla ja sen jälkeen ratkotaan kuka lyö pataan ketä ja missä järjestyksessä. Esimerkiksi kärjen ottaessa matsia vastapuolen kanssa perässä tulevat eivät jää ihmettelemään sinne kauemmaksi vaan hakevat itsekkin kontaktia todennäköisesti koukulla samalla tavalla kuin jalkaväkikin. Eli kyllä sieltä tilaa löytyy kaikille. (aluksi...)

EDIT: Unohtamatta tietenkin myös sitä, että vastapuoli tekee ihan samaa ja tämänkin takia myös kärjen takana on oltava suorasuuntaustulta.

Ihan hieno video. Kertoo maallikolle (minä) jotain panssarivoimien käytöstä.

Ahdistaa ajatuskin änkeytyä tuohon Bemariin, katseltuani sitä messuilla.

Melkoisen antiikkisen näköinen vekotin tuo BMP-2.
Kyllä nuokin pitäisi pystyä korvaamaan CV:llä. Kyllä meidän pojat ansaitsisivat että heidän henkiriepunsa suojana olisi edes ajanmukaisia taisteluajoneuvoja.
Niitä kun ei muutenkaan ole liikaa, niin ne vähäisetkin pitäisi olla priimaa.

Huono yhtälö syntyy jos määrää ei voida korvata laadulla vaan tuloksena on se "halpa ja hyvä". Edes "ihan ok" ei riitä jos noissa pitää matkustaa sirotemiinoitteiden, tykistön ja raketinheitinten keskityksen keskellä ja vastaan tulee laakana 125mm murkulaa ja pst-ohjusta.

Ei kävisi kateeksi tosipaikassa.

Niin, ei tosin edes vihulaisen vastaavalla joukolla olisi hääviä jos vastassa on meikäläisten Spiket, NLAWit, vaunut ja tykistö (ja ne saatana puuttuvaksi jäävät MLRS-rypäleet).

 

[Hejsan]

Laitan se tähän

Nyt voi remote controllilla ohjaa näitä vehkeitä

Remote weapons platform Adunok

Adunok is constructed of the Belarusian company Visa and is a remote weapons platform, known as OWS corresponding Kongsvinger Protector. The system can be equipped with machine gun PKT, heavy machine gun (NSV or Kord) or garnet syringe AGS-17

http://oplatsen.wordpress.com/2011/10/10/fjarrstyrd/

Jä tässä brdm-2 ja lavetti mikä voit painaa ylös ja alas

 

[PJ85]

Katsoin Puolustusvoimien kalustoesittelyä ja kiinnitin telakuorma-autojen kohdalla erääseen seikkaan huomiota siellä on NASUt NA-120 GT sekä NA-120 GT KV1
http://tinyurl.com/cf8qoha (linkki esittelyyn)

Noista en ole ennen kuullutkaan, on ollut NASUt NA-110 ja NA-140 jos puhutaan "perusmalleista" joita ei kalustoesittelyssä mainita. Tuo NA-120 GT KV1 on ainakin kaikesta päätellen suunniteltu kansainvälisille kentille kun katsoo varustusta.

 

[Einomies1]

Laitan se tähän

Nyt voi remote controllilla ohjaa näitä vehkeitä

Remote weapons platform Adunok

Adunok is constructed of the Belarusian company Visa and is a remote weapons platform, known as OWS corresponding Kongsvinger Protector. The system can be equipped with machine gun PKT, heavy machine gun (NSV or Kord) or garnet syringe AGS-17

http://oplatsen.wordpress.com/2011/10/10/fjarrstyrd/

Jä tässä brdm-2 ja lavetti mikä voit painaa ylös ja alas

Kuinkahan vakaa tuo hökötys on pystyssä?

 

[SJ]

Kuinkahan vakaa tuo hökötys on pystyssä?

Paikaltaan eiköhän tuolla pysty ampumaan. Veikkaisin, että tuo on lähinnä vain maaston tarkkailuun. Ase on sitten sen takia, kun saattaa tulla se hyvä tilaisuus ampua jotakin ja muilla valmistajilla ei ole vastaavaa myynnissä, niin siitä saa pientä etua kaupanteossa.

 

[koponen]

Tuolla virityksellä hull down position on aika totaalinen... Mutta tosiaan, kohtuullisella optroniikalla voi olla suorastaan hyödyllinen.

 

[SJ]

Tuolla virityksellä hull down position on aika totaalinen... Mutta tosiaan, kohtuullisella optroniikalla voi olla suorastaan hyödyllinen.

BRDM-2 on tiedusteluajoneuvo, joten käyttöä varmasti löytyy. Tulipahan mieleen, että täällä kun on kiertänyt nuo kaikki ryssän joukkojen kokoonpanot, niin en muista huomanneeni mainintoja BRDM-2:sta? Paljonko noita on vaikkapa prikaatissa?

 

[Iso-Mursu]

Katsoin Puolustusvoimien kalustoesittelyä ja kiinnitin telakuorma-autojen kohdalla erääseen seikkaan huomiota siellä on NASUt NA-120 GT sekä NA-120 GT KV1
http://tinyurl.com/cf8qoha (linkki esittelyyn)

Noista en ole ennen kuullutkaan, on ollut NASUt NA-110 ja NA-140 jos puhutaan "perusmalleista" joita ei kalustoesittelyssä mainita. Tuo NA-120 GT KV1 on ainakin kaikesta päätellen suunniteltu kansainvälisille kentille kun katsoo varustusta.

Mitähän nuo perässä olevatr 164+244+164 tarkoittavat?

 

[adam7]

Mitähän nuo perässä olevatr 164+244+164 tarkoittavat?

olisikohan mitään tekemistä samalla sivulla olevan mystisen tekstin kanssa

akseliväli:1,64 m + 2,44 m + 1,64 m