Miehistön kuljetus

[Huhta]

Intialaisten insinöörien tutkimus modulaarisista ja ei-modulaarisista panssariajoneuvoista.

https://www.ijeat.org/wp-content/uploads/papers/v8i3/C5700028319.pdf

 

[Mili]

Suomella ei tule ikinä olemaan riittävästi modernia miehistönkuljetuskapasiteettia. Valtra, peräkärry ja pressu suojana mennään rintamalle.

Olisi parasta myöntää, että olemme tämän alueen kehitysmaa, vaikka teemme hienoja pelejä. Todennäköisimmin ostamme jostain laitteita mallia kehitysmaa tai senkin käytettynä.

Nyt kun pääsemme laittamaan kehitysavun lisäksi rahaa myös vetelä-euroopan tueksi, niin käytettykin kalusto vaikuttaa epätodennäköiseltä.

Kannattaisi katsoa mitä Syyriassa tapahtuu ja tutkia paikallisesti tehtyjä malleja, niitä tietoja tullaan tarvitsemaan.

Good riddance, sanoisi joku rintamalle menijöille.

Minä vuodatan kyyneleen.

 

[Shadowmon]

...
Kannattaisi katsoa mitä Syyriassa tapahtuu ja tutkia paikallisesti tehtyjä malleja, niitä tietoja tullaan tarvitsemaan.

Good riddance, sanoisi joku rintamalle menijöille.

Minä vuodatan kyyneleen.

Onko tämä nyt sitten suurimpia puutteita tai ongelmia, väitän että ei. Tai jos tästä on kovin huolissaan, kannattaa tutustua miten tärkeistä vehkeistä meillä oli pulaa vielä jokusia vuosia sitten.

 

[miheikki]

Miten noista kahdesta ajoneuvosta saisi väsättyä maastokelpoisen miehistönkuljetusvälineen?

Kuvassa on vissiin labra-auto. Linkissä paljon kuvia huutokaupasta.

kalkun huutokauppa syksy 2016 - sisua.net

 

[Huhta]

Onko tämä nyt sitten suurimpia puutteita tai ongelmia, väitän että ei. Tai jos tästä on kovin huolissaan, kannattaa tutustua miten tärkeistä vehkeistä meillä oli pulaa vielä jokusia vuosia sitten.

Mitä vehkeitä tarkoitat ja vihjaatko, ettei PV osaa hankkia tarvittavaa tavaraa?

 

[crane]

Miten noista kahdesta ajoneuvosta saisi väsättyä maastokelpoisen miehistönkuljetusvälineen?

Kuvassa on vissiin labra-auto. Linkissä paljon kuvia huutokaupasta.

kalkun huutokauppa syksy 2016 - sisua.net

Katso liite: 42936

Labra sinänsä että todennköisesti entinen Ilmavoimien liikkuva ilmakuvien kehitysauto. Mobiili pimiö siis, komeita pelejä!

 

[Shadowmon]

Mitä vehkeitä tarkoitat ja vihjaatko, ettei PV osaa hankkia tarvittavaa tavaraa?

Tarkoitin nimenomaan päinvastaista. Esim. pst- ja it-kalustoa on hankittu ihan mukavasti, ajoneuvojakin meiltä löytyy melko runsaasti. Se nyt vain ei ole prioriteettilistalla tärkeimpänä että (esim.) maanpuolustus.netin naavaparrat pääsee traktorikyydin sijasta rintamalle paseissa tai peräti jossain paremmissa vehkeissä.

 

[Huhta]

Tarkoitin nimenomaan päinvastaista. Esim. pst- ja it-kalustoa on hankittu ihan mukavasti, ajoneuvojakin meiltä löytyy melko runsaasti. Se nyt vain ei ole prioriteettilistalla tärkeimpänä että (esim.) maanpuolustus.netin naavaparrat pääsee traktorikyydin sijasta rintamalle paseissa tai peräti jossain paremmissa vehkeissä.

Panssarintorjunta- ja ilmatorjuntakalustossa ei kai suuria puutteita ole ollut enää pitkään aikaan? Ts. viime vuosina korjatut aukot tai "aukot" ovat olleet ihan muussa materiaalissa.

Tässä tulee tietynlaisia väreitä yhdeksänkymmentäluvusta, jolloin 10 jääkäriprikaatin ajoneuvokaluston hankinnat jäi kauas määrävahvuuksista. Samaan aikaan Saksasta ostettiin mittaamattomasti panssarivaunuja ja tykistöä. 2010-luvulla maavoimien panostukset on jälleen laitettu panssarikalustoon ja epäsuoraan, tällä kertaa onneksi ajanmukaisempaan materiaaliin.

 

[Hanski]

Panssarintorjunta- ja ilmatorjuntakalustossa ei kai suuria puutteita ole ollut enää pitkään aikaan? Ts. viime vuosina korjatut aukot tai "aukot" ovat olleet ihan muussa materiaalissa.

Tässä tulee tietynlaisia väreitä yhdeksänkymmentäluvusta, jolloin 10 jääkäriprikaatin ajoneuvokaluston hankinnat jäi kauas määrävahvuuksista. Samaan aikaan Saksasta ostettiin mittaamattomasti panssarivaunuja ja tykistöä. 2010-luvulla maavoimien panostukset on jälleen laitettu panssarikalustoon ja epäsuoraan, tällä kertaa onneksi ajanmukaisempaan materiaaliin.

1990-luvulla olisi ollut varsinaisia haasteita saada Saksasta ostettu tykistö vedettyä. 122 H:t olisivat varmaan valtaosin saaneet vetäjikseen Valtrat, mutta 152 H 55 -kaluston kanssa olisi ollut vähän tuskaisempaa. Tuolloinhan vedettävää raskasta kalustoa oli varsin reippaasti: 155 K 83, 152 K 89, 152 H 55, 152 H 37-88, 130 K 54 ja 130 K 90. EDIT: myös ilmatorjunnan 35 ITK ja 57 ITK olisivat vaatineet kunnon vetäjän.

 

[tsalesto]

1990-luvulla olisi ollut varsinaisia haasteita saada Saksasta ostettu tykistö vedettyä. 122 H:t olisivat varmaan valtaosin saaneet vetäjikseen Valtrat, mutta 152 H 55 -kaluston kanssa olisi ollut vähän tuskaisempaa. Tuolloinhan vedettävää raskasta kalustoa oli varsin reippaasti: 155 K 83, 152 K 89, 152 H 55, 152 H 37-88, 130 K 54 ja 130 K 90.

Varmasti silloin olisi sijoitettu kantalinnoitettuihin asemiin iso osa tykeistä.

 

[PSS]

Labra sinänsä että todennköisesti entinen Ilmavoimien liikkuva ilmakuvien kehitysauto. Mobiili pimiö siis, komeita pelejä!

Mää palvelin tossa

 

[magitsu]

Mää palvelin tossa

Kehitys kehittyy?

 

[Huhta]

1990-luvulla olisi ollut varsinaisia haasteita saada Saksasta ostettu tykistö vedettyä. 122 H:t olisivat varmaan valtaosin saaneet vetäjikseen Valtrat, mutta 152 H 55 -kaluston kanssa olisi ollut vähän tuskaisempaa. Tuolloinhan vedettävää raskasta kalustoa oli varsin reippaasti: 155 K 83, 152 K 89, 152 H 55, 152 H 37-88, 130 K 54 ja 130 K 90.

Miten tykki kiinnittyy vetäjään, millaista kytkentää käytetään?

 

[PSS]

Kehitys kehittyy?

Saattaneet litkut vanheta mun ajoista (85-86).
Tuossa oli takaa eteen: pimiö, kehityskone(huone), analysointihuone ja ohjaamo.

 

[Hanski]

Miten tykki kiinnittyy vetäjään, millaista kytkentää käytetään?

Ihan perinteisellä lenkillä, joiden koosta on läntinen ja itäinen standardi. Ysärillä osaa isommista tykeistä olisi ilmeisesti vedetty maansiirtoautoilla. Tiellä tuommoinen liikkuu varmasti hyvin, mutta tieuran ulkopuolelle ei kyllä poiketa.

 

[Rannari]

1990-luvulla olisi ollut varsinaisia haasteita saada Saksasta ostettu tykistö vedettyä. 122 H:t olisivat varmaan valtaosin saaneet vetäjikseen Valtrat, mutta 152 H 55 -kaluston kanssa olisi ollut vähän tuskaisempaa. Tuolloinhan vedettävää raskasta kalustoa oli varsin reippaasti: 155 K 83, 152 K 89, 152 H 55, 152 H 37-88, 130 K 54 ja 130 K 90. EDIT: myös ilmatorjunnan 35 ITK ja 57 ITK olisivat vaatineet kunnon vetäjän.

Semmoiset karkeasti 700-800 kappaletta kun taikoo jostain vetäjiä niin alkaa koko kalusto olla liikkeessä Ja 122H ei siis ole luvussa mukana. Eikä tykistö pärjää pelkillä vetäjillä vaan amitsuuniakin pitää saada liikkeelle.

 

[Protheon_93]

Semmoiset karkeasti 700-800 kappaletta kun taikoo jostain vetäjiä niin alkaa koko kalusto olla liikkeessä Ja 122H ei siis ole luvussa mukana. Eikä tykistö pärjää pelkillä vetäjillä vaan amitsuuniakin pitää saada liikkeelle.

Ja niille vetäjille tarvitaan varaosia, jotka tarvitsevat omat ajoneuvonsa. Ja vetäjien operoijat tarvotsevat ruokaa, jota varten tarvitsee järjestää myös ajoneuvoja. Ajoneuvoja tarvitaan myös muun varustuksen kuljetukseen.Ja joskus ihmiset sairastuvat/loukkaantuvat, niin näille tarvitsemme myös ajoneuvoja.

Sotalaitoksen logistiikka on loppumaton viidakko.

 

[Hanski]

Semmoiset karkeasti 700-800 kappaletta kun taikoo jostain vetäjiä niin alkaa koko kalusto olla liikkeessä Ja 122H ei siis ole luvussa mukana. Eikä tykistö pärjää pelkillä vetäjillä vaan amitsuuniakin pitää saada liikkeelle.

Amitsuuni pitäisi mielellään liikkua yhtä maastokelpoisessa ajoneuvossa kuin vetäjäkin on.

Vetäjätilanne 1990-luvulla oli suurin piirtein tällainen (suuruusluokkina, tarkkoja lukuja en tiedä):

• KrAZ:ja noin 250 kpl
• Raseja noin 150 kpl
• Scanian raskaita maaskuorma-autoja noin 36 kpl
• ja muita ei tainnutkaan olla?

Eli puolet tykeistä olisi liikkunut jonkin muun kuin pv:n vetäjän perässä. 122 H ja 120 KRH -kalustosta varmasti valtaosa olisi liikkunut Valtroilla, mutta nelivetomalli ei näiden osalta ole ollenkaan huonompi veturi.

 

[Shadowmon]

Panssarintorjunta- ja ilmatorjuntakalustossa ei kai suuria puutteita ole ollut enää pitkään aikaan? Ts. viime vuosina korjatut aukot tai "aukot" ovat olleet ihan muussa materiaalissa.

Tässä tulee tietynlaisia väreitä yhdeksänkymmentäluvusta, jolloin 10 jääkäriprikaatin ajoneuvokaluston hankinnat jäi kauas määrävahvuuksista. Samaan aikaan Saksasta ostettiin mittaamattomasti panssarivaunuja ja tykistöä. 2010-luvulla maavoimien panostukset on jälleen laitettu panssarikalustoon ja epäsuoraan, tällä kertaa onneksi ajanmukaisempaan materiaaliin.

Joo mutta nyt oli kyse sellaisten joukkojen kalustosta, joiden kulkupeleinä sota-tilassa olisi valtrat ja peräkärryt. Kuitenkin tuota kuljetuskalustoa on melko isoja määriä. Lisäksi kuljetuskalusto on sellaista mitä voimme jopa itse valmistaa, lisäksi sitä voisi "harmaassa vaiheessa" saada ulkomailta varmasti helpommin kuin esim. tykistöä. Lisäksi ei tarvi yhtä mittavaa koulutusta käyttöön.

 

[Huhta]

Joo mutta nyt oli kyse sellaisten joukkojen kalustosta, joiden kulkupeleinä sota-tilassa olisi valtrat ja peräkärryt. Kuitenkin tuota kuljetuskalustoa on melko isoja määriä. Lisäksi kuljetuskalusto on sellaista mitä voimme jopa itse valmistaa, lisäksi sitä voisi "harmaassa vaiheessa" saada ulkomailta varmasti helpommin kuin esim. tykistöä. Lisäksi ei tarvi yhtä mittavaa koulutusta käyttöön.

OK, luulin sinun kirjoittavan suuremmasta kokonaisuudesta. Kuitenkin jos miettii näiden Valtra-joukkojen muuta varustusta kuin ajoneuvoja, niin en ole varma, missä määrin sitäkään kannattaa ottaa niiden varustamisen painopisteeksi. Maailmalla on lukuisten maiden varastoissa suuria määriä ja helpohkosti meikäläiseen järjestelmään sovitettavissa ainakin seuraavaa materiaalia:

-Suojavarusteet
-Pimeänäkölaitteet ja lämpötähystimet
-Luotiaseet
-Singot
-Mieskuljetteiset ohjukset (olkapääohjukset, pst-ohjukset)
(-Vedettävät kranaatinheittimet ja tykit ?)

Kotimaisen ajoneuvotuotannon varaan en kriisitilanteessa paljoa laittaisi. AMV:n sarjatuotanto on nykyään Puolassa, täällä tehdään vain protyyppejä. Plus jos vuosituotanto on vaatimaton, kuten se perinteisesti on ollut, niin laittamalla linjan pyörimään kolmessa vuorossa ja kansallistamalla vientiin menossa olevat ajoneuvot ei vielä ihmeitä tehdä. Toki Suomessa on muuta ajoneuvo- ja konepajateollisuutta, mutta sen sotaan mukaan ehtimisen kanssa voi olla vähän niin ja näin.

Ulkomaiset ajoneuvot taas ovat sikäli ongelmallisia, että meiltä puuttuu huolto-osaaminen (pl. tietysti täällä ennestään käytössä oleva materiaali). Saadaan opetella nopeasti, miten Strykeriin vaihdetaan akseli, K808:aan moottori ja Type 08:aan vaihteisto.

Sotaa ei tietenkään käydä pelkillä ajoneuvoilla ja Valtra-porukkaa on monenlaista. Jos kuitenkin mietitään alueellisten joukkojen ottoajoneuvoilla liikkuvan osan parhaimmistoa, jolle oletettavasti riittää tykistöä, pst-ohjuksia, valonvahvistimia jne., niin varustaisin sen ensin Paseilla ennen kuin lähtisin parantamaan heikommin varustettuja joukkoja.