Miehistön kuljetus

Hanski kirjoitti:
Ilmavalvontaseloste ei ainakaan perusmuodossaan olisi tuonut ratkaisua, samaisella kurssilla sen seuraamista harjoittelimme teltassa suuri GT-kartta levitettynä. Wikiin joku on tehnyt ilmavalvontaseloste-sivun, jossa on esimerkki selosteesta: "Uusi maali, kolme–kaksi–seitsemän–viisi, november–hotel–kolme–nolla, itään–nolla–neljä–viisi, nopea, matalalla, parijono, kuusi rynnäkkökonetta" Tämän reaaliaikainen seuraaminen kuskinpukilla voi olla aavistuksen hankalaa!
Klikkaa laajentaaksesi...
Olet oikeassa. Se pitäisi olla erikseen käskettynä jollekin lavalla olevalle. Aavistuksen hankalaa sekin! Ei käy kuskille tosiaan.
Taitaapa toimia parhaiten paikoillaan oleville yksiköille.
 
JR49 kirjoitti:
Tuo on kyllä mielenkiintoista kokemusta asioista, joita minäkin olen joutunut pohtimaan.
Virallinen vastaus dilemmaan on varmaan se, että ylempi johtoporras järjestää it:n suojaamaan noin suojattomille moottorimarssialueille. Sekä että moottorimarssit pyritään ohjaamaan ilmasuojaisille tiereiteille.
No järjestää varmasti, ja ohjataan varmasti, mutta se ei poista sitä tosiasiaa, että kuvailemasi tilanteita olisi ollut tositilanteessa (on vieläkin). Vaikka miten luotan, että veljet @Umkhonto ja @Woodsman olisivat järjestäneet tulikirnun ilkeämielisen vihollisen lentolaitteille, niin tämä on sitä pohdintaa, mitä johtajan pitää tehdä.

Tämä on kyllä iso ongelma, ja tähän vähän tajunnanvirtaa keskustelun vuoksi:)

Mitä voisi johtaja tehdä lisää, tuon ajan kalustolla?
  • Traktorit voisi lähettää matkaan yksittäisajona, jolloin ne olisivat yksittäisiä maaleja koko komppanian sijasta. Luonnollisesti ongelmaksi tulee ääärettömän pitkä aika sille, että joukko on päässyt tavoitteeseen. Ei mahdollista läheskään aina, jos koskaan. Ja muutkin joukot tarvitsevat teitä käyttöönsä.
  • Ja miten välttää sumppuuntuminen? Se yksittäisajona liikkeellä ollut Massikka on teurastettu jollekin tielle aukealle, ja perästä tulee muutaman minuutin väliajoin lisää. Ensimmäinen huomaa palavan traktorin ruumiineen ja alkaa vääntää ilmasuojaan. Pikku hiljaa muu porukka kerääntyy samalle tielle väljäksi jonoksi ainakin näköetäisyyden päähän toisistaan. Ja milloin uskaltaa lähteä liikkeelle? Kuka päättää ja miten päätös välitetään muille?
  • Ilmavalvontaselosteen kuunteleminen kuuluu muuten varmaan niihin virallisiin ohjeisiin. Ainakin siviilitraktoreissa olisi radiot. Mitenkä sataprosenttisen ajantasainen se sitten on, matalalla hiipivien tst-hekojen suhteen? Niinpä.
  • Saattueen mukana kulkee autoiiteen yksikkö, eli päästään legendaariseen Sergei lavalla -konstruktioon!
  • Pellepeloton-osastolle menee laajojen alueiden savutus. Venäläisillä oli ainakin Kylmän sodan aikana vehkeitä tähän, varmaan vieläkin. Ja tulikohan niitä savutusautoja muutama meillekin, jonkun järjestelmän mukana.
  • Nopeus tosiaan auttaa. Tuon ajan Valmetit eivät kiitureita olleet, nykykalusto sentään kulkee vähän kovempaa.

Eli ajoneuvojen kova kylki ja taistelijoiden suojaliivit ovat tätä päivää, todellakin.
Klikkaa laajentaaksesi...

Noita yksittäismaali juttuja treenattiin 90-luvulla
 
Iso-Mursu kirjoitti:
500 m välimatkat ajoneuvoissa. Tuhoutunut ajoneuvo ohitetaan. Marssin lopulla oleva korjaa kuolleet ja haavoittuneet
Klikkaa laajentaaksesi...
Noin se siis on suunniteltu. Ok. No olin sitten jäljillä. Tätä ei ole tosiaan minulle koulutettu, vain sitä perusmallin moottorimarssia käskylitanioineen, mutta tuohon olisin päätynyt jos päätöstä olisi vaadittu ilman pataljoonan komentajan käskyä.
Mutta ei ole silti helppoa. llma-alivoimaisella. Jotkut tappiot on vain hyväksyttävä!
 
Hanski kirjoitti:
Ilmavalvontaseloste ei ainakaan perusmuodossaan olisi tuonut ratkaisua, samaisella kurssilla sen seuraamista harjoittelimme teltassa suuri GT-kartta levitettynä. Wikiin joku on tehnyt ilmavalvontaseloste-sivun, jossa on esimerkki selosteesta: "Uusi maali, kolme–kaksi–seitsemän–viisi, november–hotel–kolme–nolla, itään–nolla–neljä–viisi, nopea, matalalla, parijono, kuusi rynnäkkökonetta" Tämän reaaliaikainen seuraaminen kuskinpukilla voi olla aavistuksen hankalaa!
Klikkaa laajentaaksesi...
Komppanianpäällikkö oli hieno ressutehtävä siihen kelvollisille/päässeille. Homman luonnekin tulee kerralla selväksi, kun kpääl-kurssin ekan kalvon sanoiksi laittaa Yrjö Jylhän sanat: "Niin vaikea teitä on lähettää tuonne!".

Veli @JR49 n ansiokkaaseen pohdintaan ei mahtunu kuin tämän yhden peltoaukean ylitys. Koko tilanteen kehyksessä niitä pyritään ensiksikin välttämään, mutta kuten todettiin ei Etelä-Suomessa silloinkaan ollu metsiä kaikkialla. Nythän kansallismaisemamme alkaa kohta olla peltojen reunustamat avohakkuut. Nämä Valtra-joukot pyrittiin siirtämään toiminta-alueelleen ennen vihollisuuksien alkamista, joka olisi politbyroo-päätöksenteon aikana ehkä onnistunukin. Saimmehan varoituksen Afganistanin miehityksestäkin kaksi vuorokautta etukäteen, vaikka se ei meitä koskenutkaan.

Suurten joukkojen siirroissa yksittäisajo ei yleensä ole mahdollista, kun tien saa käyttöön ainoastaan tietyksi ajaksi. Toisaalta liikennettä ja muuta lentäjän kannalta mielenkiintoista tapahtuu kaikkialla omalla alueellamme, joten jokainen joukko ei ole ilmahyökkäyksen kohteena. Niihin kevyisiin it-pattereihin en kauheasti luottaisi, kuten täällä it-keskusteluissa on monesti todettu. Edelläkerrottuun 500 m ajoneuvoväliin lisäisin vielä usean marssitien käytön. Harjoituksen vuoksi jokainen voi laskea, kuinka pitkä jono syntyy esim 100 ajoneuvon saattueesta.

Yleisradiotaajuudella lähettetty Ilmavalvontaseloste oli jokaisen ryhmän oma ilmasuojeluväline, siis vähän kun kk. Ylemmillä johtoportailla on tehokkaampaa välineistöä eli nykykäsittein ilmatilannekuva. Se lähti marssilla olevan joukon johtamispaikalle reaaliajassa, kun vaan radiot toimi. Moottorimarssin johtaminen taas tapahtuu lähetin mtp:n takaistuimelta, josta letkan kärkeen singahtaa nopeasti. Tallainen tarve voi tulla, jos vaikka tiedusteluosat ilmoittaa edestä, että silta on tuhottu ja pitää kääntää marssiosasto uudelle uralle.
 
Old Boy kirjoitti:
Komppanianpäällikkö oli hieno ressutehtävä siihen kelvollisille/päässeille. Homman luonnekin tulee kerralla selväksi, kun kpääl-kurssin ekan kalvon sanoiksi laittaa Yrjö Jylhän sanat: "Niin vaikea teitä on lähettää tuonne!".

Veli @JR49 n ansiokkaaseen pohdintaan ei mahtunu kuin tämän yhden peltoaukean ylitys. Koko tilanteen kehyksessä niitä pyritään ensiksikin välttämään, mutta kuten todettiin ei Etelä-Suomessa silloinkaan ollu metsiä kaikkialla. Nythän kansallismaisemamme alkaa kohta olla peltojen reunustamat avohakkuut. Nämä Valtra-joukot pyrittiin siirtämään toiminta-alueelleen ennen vihollisuuksien alkamista, joka olisi politbyroo-päätöksenteon aikana ehkä onnistunukin. Saimmehan varoituksen Afganistanin miehityksestäkin kaksi vuorokautta etukäteen, vaikka se ei meitä koskenutkaan.

Suurten joukkojen siirroissa yksittäisajo ei yleensä ole mahdollista, kun tien saa käyttöön ainoastaan tietyksi ajaksi. Toisaalta liikennettä ja muuta lentäjän kannalta mielenkiintoista tapahtuu kaikkialla omalla alueellamme, joten jokainen joukko ei ole ilmahyökkäyksen kohteena. Niihin kevyisiin it-pattereihin en kauheasti luottaisi, kuten täällä it-keskusteluissa on monesti todettu. Edelläkerrottuun 500 m ajoneuvoväliin lisäisin vielä usean marssitien käytön. Harjoituksen vuoksi jokainen voi laskea, kuinka pitkä jono syntyy esim 100 ajoneuvon saattueesta.

Yleisradiotaajuudella lähettetty Ilmavalvontaseloste oli jokaisen ryhmän oma ilmasuojeluväline, siis vähän kun kk. Ylemmillä johtoportailla on tehokkaampaa välineistöä eli nykykäsittein ilmatilannekuva. Se lähti marssilla olevan joukon johtamispaikalle reaaliajassa, kun vaan radiot toimi. Moottorimarssin johtaminen taas tapahtuu lähetin mtp:n takaistuimelta, josta letkan kärkeen singahtaa nopeasti. Tallainen tarve voi tulla, jos vaikka tiedusteluosat ilmoittaa edestä, että silta on tuhottu ja pitää kääntää marssiosasto uudelle uralle.
Klikkaa laajentaaksesi...
Moni asia on onneksi näistä yli 30 vuoden takaisista muuttunut! Jo tuolloin kultaisella 1980-luvulla Paseilla varustetuilla joukoilla toimintaedellytykset olisivat olleet toisenlaiset! Joukkojen siirtoja olisi luonnollisesti tehty myös öisin, jolloin liikkuminen olisi ollut ilmauhan osalta helpompaa.

Monet temput olisivat olleet hirviprikaati-aikana varsin haastavia, esimerkiksi pataljoonan vastahyökkäys. Tuo olisi vaatinut väkisin ajoneuvojen käyttöä ja samalla vastahyökkäys olisi ollut todellinen magneetti vihollisen ilmavoimille.
 
JR49 kirjoitti:
Noin se siis on suunniteltu. Ok. No olin sitten jäljillä. Tätä ei ole tosiaan minulle koulutettu, vain sitä perusmallin moottorimarssia käskylitanioineen, mutta tuohon olisin päätynyt jos päätöstä olisi vaadittu ilman pataljoonan komentajan käskyä.
Mutta ei ole silti helppoa. llma-alivoimaisella. Jotkut tappiot on vain hyväksyttävä!
Klikkaa laajentaaksesi...

Nyt en muista kuka käskee että tuliylläkön jälkeen matka jatkuu
 
Iv-seloste on siitä veemäinen, että siihen pitää keskittyä koko ajan. Ja perinteisesti iv-selostetta laitetaan seuraamaan se porukan vatipää, eli lopputulos on taattu ;)
Mutta pitää muistaa, että se ilmahälytys voidaan onneksi antaa pataljoonatasolta, sieltä löytyy tasp ja it-koulutettu upseeri sitä varten. Olettaen tietysti että viestiyhteydet pelaa ;)

Ja traktoreista, ei kannata verrata noita nykyaikaisia Valtroja joihinki 702:iin joita suurin osa meistä on intissä ihaillut. Se uusi Valtra menee aika näppärästi 60km/h ja kriisiaikana taitaa mennä lujempaa. Ja kun nokalla on se etukuormain, niin aika monta juttua yksi kone hoitaa. Ja metsässä/huonossa maastossa menee pitemmälle kuin maastokuorma-auto, olettaen tietysti että kuski osaa tehtävänsä.
 
Pitäisi kaivaa jostain esille Jalkaväen vuosikirjani 70- ja 80-luvuilta. Siellä oli kattavaa analyysia jalkaväkijoukkojen liikuttamisesta traktorikalustolla. Liikkuvuuden nopeus oli ongelma, etenkin muissa taistelulajeissa kuin puolustuksessa. Viivytyksessä pidettin oleellisena sitä, että olisi pitänyt olla samaa vauhtia liikkuva kalusto kuin vihollisella!
Uhkana taisi olla, että Jalkaväkiprikaatin pilkkoutuisi erikseen taisteleviksi pataljooniksi, ja syynä traktorit tai pikemmin niiden suojan ja nopeuden ero verrattuna viholliseen. Täytyypä kaivaa jostain, niin näkisi miten muistaa väärin.
 
Hanski kirjoitti:
Ziltoneita oli noin suuruusluokkaa 400 ajoneuvoa.
Klikkaa laajentaaksesi...

Voiko olla noin vähän? Niitähän on edelleenkin myynnissä pv huutokaupoissa ja tuntuu joka notkossa näitä olevan. Omilla kokemuksilla tuntui että oli koko PV.n ainut maastokuormaauto. Krazit ja kotimaiset erittäin harvinaisia. Keuruullakin (Pioneerit/Suojelu) oli pelkästään helposti 50 ziliä. Muut oli harvinaisia.
 
Patu kirjoitti:
Kyllä sitä IV-selostetta lukemassakin voi olla melkoisia vatipäitä. Nimim. ainoa kerta, kun olen tiettävästi päässyt valtakunnan verkkoon puhumaan. :rolleyes:
Klikkaa laajentaaksesi...
Sitä puolta en ole päässyt näkemään/kokemaan. Kerran koulutuksessa tosin luin selostetta porukalle, huonolla menestyksellä :D
 
Huhta kirjoitti:
Tuli vain mieleen...

Mikä mahtaa olla Pasin takatilan pituus? Voisiko tulevaisuuden Pasi olla reippaasti nykyistä suurempi, jotta kyytiin mahtuisi kaksi ryhmää? Kolmen akselin sijaan neljä tai jopa viisi akselia ja pituus 10-11 metrin hujakoille. Menetettäisiinkö taktisessa liikkuvuudessa liikaa taistelutaksin muuttuessa taistelubussiksi?
Klikkaa laajentaaksesi...

No niin, venäläiset ovatkin jo näköjään sellaisen kehittäneet! Kuljetuskapasiteetti on 2+16 ja pituutta on sentin vaille yhdeksän metriä, eli alle 10 metrin ja neljällä akselilla pitäisi täälläkin onnistua Bussi-Pasin rakentaminen 18 kuljetettavalle.

en.wikipedia.org

Kamaz Typhoon - Wikipedia

en.wikipedia.org en.wikipedia.org

1598354255300.png

1598354265800.png
 
Huhta kirjoitti:
No niin, venäläiset ovatkin jo näköjään sellaisen kehittäneet! Kuljetuskapasiteetti on 2+16 ja pituutta on sentin vaille yhdeksän metriä, eli alle 10 metrin ja neljällä akselilla pitäisi täälläkin onnistua Bussi-Pasin rakentaminen 18 kuljetettavalle.

en.wikipedia.org

Kamaz Typhoon - Wikipedia

en.wikipedia.org en.wikipedia.org

Katso liite: 43132

Katso liite: 43133
Klikkaa laajentaaksesi...
Tällainen ratkaisu olisi kyllä kätevä, kun vanhempia Paseja poistetaan, jos kahden Pasin kuljetuskapasiteetti voitaisiin korvata yhdellä PX:llä. Tekisi tosi paljon edullisemmaksi ylläpitää saman kokoisen joukon liikkuvuutta.
 
Sinun täytyy kirjautua vastataksesi.
Back
Top