Miehistön kuljetus
- Viestiketjun aloittaja noska
- Aloitus PVM
PJ85
Eversti
Ehkä se on ihan hyvä, että AMV:t irroitetaan omaksi taisteluosastoksi jota voi käyttää vaikka valmareiden tukena, ja mahdollisesti jäljelle jäävä prikaati saa tyytyä vanhempiin paseihin, jolloin pataljoonilla on ainakin lähes samanlainen varustus. Kuitenkin aika erilaisia ajoneuvoja jos vertaa XA-180 vs. XA-360. (panssarointi, pimeätoimintaominaisuudet ym.)
Tässä on "splitterskyddad" tela-auto joka tulee venäjän arktiseen prikaatin. Se on 12.7 mm KORD konekivääri ja sen "lastkapacitet" on 3000 kiloa.
Sen nimi on DT-3PB
Ja sitten tämä mutta ei ole "spltterskyddad" ja tulee myös Arktiseen prikaatin tela-auto DT-4 Taran, "lastkapacitet" 4500 kiloa
Eli arktiset prikaatit saa kaks erilaisia tela-autoja.
Sen nimi on DT-3PB
Ja sitten tämä mutta ei ole "spltterskyddad" ja tulee myös Arktiseen prikaatin tela-auto DT-4 Taran, "lastkapacitet" 4500 kiloa
Eli arktiset prikaatit saa kaks erilaisia tela-autoja.
kimmo.j
Respected Leader
JOKO kirjoitti:
Olettamuksillahan tässä pelataan, mutta olen käsittänyt AMV,n suojan olevan parempi, kuin Pasin. Samoin liikkuvuus maastossa. Tiellä liikkuvuus lienee samaa luokkaa.
Sitä miksi jalkaväki ei voi hyökätä menestyksellisesti pimeässä en kyllä käsitä. Pasien kohdalla yhteistyöllä ei juuri ole merkitystä, koska Pasi on vain taksi. AMV kuitenkin on erilainen laite, sillä on mahdollista tukeä jalkaväen taistelua, tämä toki riippuu valitusta aseistuksesta.
Lisäksi pimeätoiminta kyky on merkittävä ominaisuus koska siirtymät pitäisi pystyä ajamaan pimeänä.
kimmo.j kirjoitti:
Meidän olosuhteissa maastoliikkuvuus on käytännössä sama. Tieltä poistuminen olisi melkoinen uhkayritys viholliskosketuksen yhteydessä. Jumiutumisen riski on liian suuri. Siirtymien aikana AMV saattaa kyetä pikkaisen Pasia parempaan maastoliikkuvuuteen, kun mahdollinen jumiutuminen ei johda vaunun menetykseen. Voidaan tarvittaessa kokeilla meneekö jonkin maastokohdan yli. Ellei mene, niin sitten hinataan ja lapioidaan. Silloinkin menee aikataulut sekaisin.
Pimeän aikana jalkaväen hyökkääminen tuskin onnistuu ilman tehokasta valaisua. Pimeässä tilanteen hahmottamisesta tulee hyvin vaikeata, vaikka porukalla olisi valonvahvistimet käytössä. Näkökenttä on liian kapea. Kehitysmaasodat antavat tämän osalta väärän kuvan. Siellä puolustaja ei valaise maastoa tai pyyhi sitä tulella. Pimeällä tehtäviin siirtymiin pimeänäkö tietty auttaa.
AMV:n panssarointi on Pasia parempi, mutta onko sillä merkitystä? Vastassa on sinkoja, ohjuksia ja kaikenlaista panssarikalustoa.
Ns. uusi tst-tapa käsittääkseni suorastaan ulvoo tekoja, olivatpahan ne sitten kotoisin Norjasta, Suomesta tahi vaikka Venäjältä. Paino sanalla ulvoo. Mikä kenties suojassa hävitään, se voitetaan liikkuvuudessa ja siinä, että ne Pelipaikat saadaan käyttöön. Maastoliikkuvuus voinee sallia sopivassa tilanteessa myös hyvin yllättäviäkin toimintatapoja. Ja se on taas kuin nenä naamaan, kun mietitään taistelutapaa. Ko. ajoneuvot mahdollistavat mm. pst-aseiden ja kevyiden heittimien siirtelyn, ilmatorjuntaohjuspartio liikkuu sopivaan saumaan kätevästi, rs-kk samoin, patruunatäydennys, sairaiden ja haavikoiden hoitaminen ja kuljettaminen jne.jne. ...siitä sitten miniatyyritoimintaan mönkkärit jne.
Kohtaamiskykyisiksi varustettavat joukot on sitten varustettava varmasti rautaisemmalla kalustolla. Tosin suhtaudun edelleen hieman skeptisesti vertailuihin, kun vastassa on vaunutykkiä, kr-kk, konetykkiä, lukuisasti sinkoja jne. Siinä mielessä on se ja sama, meneekö kiväärinluoti läpi kyljestä, perseestä vai pohkeesta. Uskon kuitenkin, että rautaa pitää kohtaamiskykyisten joukkojen kaluston olla.
Kohtaamiskykyisiksi varustettavat joukot on sitten varustettava varmasti rautaisemmalla kalustolla. Tosin suhtaudun edelleen hieman skeptisesti vertailuihin, kun vastassa on vaunutykkiä, kr-kk, konetykkiä, lukuisasti sinkoja jne. Siinä mielessä on se ja sama, meneekö kiväärinluoti läpi kyljestä, perseestä vai pohkeesta. Uskon kuitenkin, että rautaa pitää kohtaamiskykyisten joukkojen kaluston olla.
Tvälups
Ylipäällikkö
Taas lipsahdettu otsikon aiheesta kauas...
Mutta: vanja oppii ja soveltaa. Totta on ettei viiden päivän sota tarjonnut mitään yhtymäkohtaa Suomelle. Korkeintaan sen, että itsenäisen pikkuvaltion on järjetöntä alasajaa lkp-kykyään kansainvälisten joukkojen suorituskykyä painottaen: nythän ne Georgian parhaat eivät oikeastaan ehtineet koko sotaan edes mukaan... Ruskit jyräsivät aivan samoilla opeilla kuin viimeiset 60 vuotta. Jos georgialiset olisivat kyenneet sisukkaaseen vastarintaan terästettynä epäsuoran tulen keskitettyyn käyttöön, pst-aseiden massakäyttöön yhdistettynä sulutteilla jne, niin sovijetskien, korjaan, venäläisten hyökkäys olisi nitistetty alkutaipaleelle. 1944 Tali-Ihantalan toisintoa siis.
Kyky joka myöskin Suomelta puuttuu: nopea liikekannallepano. Ongelma on luotu itse supistamalla vm-palveluksen kestoa ja luopumalla ns. gonakaartista.
Päälle vielä olemattomat kertausharjoitukset ja voilà! Toisaalta tällä tavoin on saatu tehdyksi tyhjö, joka asevoimien ammattilaistumisella voidaan täyttää...
Vastustajan ilmaylivoima + HeKo-kuljetuskyky on asia johon on syytä varautua. It on aselaji, joka on tiputettu ulos koko uuden tst-tavan organisaatiosta. Huutava puute! Ilmatorjunnan alistaminen Ilmavoimille aiheuttaa aina saman tilanteen. Erilliset It-komppaniat/patterit (tykki- ja ohjuskalustoin) ovat tekijä, jota ilmaylivoimainen vastustaja ei voi ohittaa olankohautuksella. 12,7 ITKK on varsin julma ase heko-kuljetteisia joukkoja vastaan, mutta tst-hekoille ja LeKoille siitä ei ole vakavaa vastusta.
ja end of OT
Mutta: vanja oppii ja soveltaa. Totta on ettei viiden päivän sota tarjonnut mitään yhtymäkohtaa Suomelle. Korkeintaan sen, että itsenäisen pikkuvaltion on järjetöntä alasajaa lkp-kykyään kansainvälisten joukkojen suorituskykyä painottaen: nythän ne Georgian parhaat eivät oikeastaan ehtineet koko sotaan edes mukaan... Ruskit jyräsivät aivan samoilla opeilla kuin viimeiset 60 vuotta. Jos georgialiset olisivat kyenneet sisukkaaseen vastarintaan terästettynä epäsuoran tulen keskitettyyn käyttöön, pst-aseiden massakäyttöön yhdistettynä sulutteilla jne, niin sovijetskien, korjaan, venäläisten hyökkäys olisi nitistetty alkutaipaleelle. 1944 Tali-Ihantalan toisintoa siis.
Kyky joka myöskin Suomelta puuttuu: nopea liikekannallepano. Ongelma on luotu itse supistamalla vm-palveluksen kestoa ja luopumalla ns. gonakaartista.
Päälle vielä olemattomat kertausharjoitukset ja voilà! Toisaalta tällä tavoin on saatu tehdyksi tyhjö, joka asevoimien ammattilaistumisella voidaan täyttää...
Vastustajan ilmaylivoima + HeKo-kuljetuskyky on asia johon on syytä varautua. It on aselaji, joka on tiputettu ulos koko uuden tst-tavan organisaatiosta. Huutava puute! Ilmatorjunnan alistaminen Ilmavoimille aiheuttaa aina saman tilanteen. Erilliset It-komppaniat/patterit (tykki- ja ohjuskalustoin) ovat tekijä, jota ilmaylivoimainen vastustaja ei voi ohittaa olankohautuksella. 12,7 ITKK on varsin julma ase heko-kuljetteisia joukkoja vastaan, mutta tst-hekoille ja LeKoille siitä ei ole vakavaa vastusta.
ja end of OT
Tvälups jo taisi mainita ot:sta. Käännetään taas uomiinsa tämä ketju.
Kiinnostaa tuo kuorma-autokauppa. Jos hankitaan 150 sarjavalmisteista rekkaa, niin ovatko ne täysperävaunullisia? Jos ovat, niin miksi? Eikös ko. ajoneuvoja ole siviilissä ottona vaikka kuinka paljon? Miksi pv tarvii 150? konttiautoa, mitä arvelette? RA-ajoa tietysti, mutta sekin voitaisiin huoletta ulkoistaa, eikös vain? Miksi tarvitaan c-määrä omia rekkoja nimenomaan konttipelillä?
Kiinnostaa tuo kuorma-autokauppa. Jos hankitaan 150 sarjavalmisteista rekkaa, niin ovatko ne täysperävaunullisia? Jos ovat, niin miksi? Eikös ko. ajoneuvoja ole siviilissä ottona vaikka kuinka paljon? Miksi pv tarvii 150? konttiautoa, mitä arvelette? RA-ajoa tietysti, mutta sekin voitaisiin huoletta ulkoistaa, eikös vain? Miksi tarvitaan c-määrä omia rekkoja nimenomaan konttipelillä?
PJ85
Eversti
Eivätkös nuo uudenlaiset huoltokomppaniat perustu aika pitkälti siihen, että kamaa kuljetetaan konteissa (ei tietoa tuleeko nuo uudet k-a niihin tehtäviin), joten eikö ole ihan hyvä että myös pv:ltä omasta takaa kalustoa, vai pitäisikö aivan kaiken kaluston olla ottoajoneuvoja?
Hankkihan samaan teemaan liittyen pv myös traktoreita, joilla voidaan noita kontteja siirrellä pahoihin kohtiin ym.
Hankkihan samaan teemaan liittyen pv myös traktoreita, joilla voidaan noita kontteja siirrellä pahoihin kohtiin ym.
Tvälups
Ylipäällikkö
Koulutus nyt ainakin tuleepi mieleen. Tosin kuljetusala on herkästi "liipaisimella" kun pv jatkaa toimintojensa ulkoistamista.
Mutta tarvitseehan se Millog/RasKone/tms kalustoa, joten on luonnollista että pv ostaa uutta kuljetuskalustoa jonka se sitten luovuttaa kumppaninsa käyttöön: sitä paitsi mitä uudempi kalusto - sen korkeammat kustannukset...
Mutta tarvitseehan se Millog/RasKone/tms kalustoa, joten on luonnollista että pv ostaa uutta kuljetuskalustoa jonka se sitten luovuttaa kumppaninsa käyttöön: sitä paitsi mitä uudempi kalusto - sen korkeammat kustannukset...
