Miehistön kuljetus

Protheon_93 kirjoitti:
Siinäkin on oma miettimisen paikka, että jos sekä motorisoidut että mekanisoidut taisteluosastot menevät luiskaan ja ainoa kunnon panssaroitu yhtymä sodan aikaa varten koulutetaan Karjalan Prikaatissa, pidetäänkö enää Panssariprikaatia olemassa?

Ja en ole lukenut nyt mistään äkkiseltään, että onko BMP-2:n tilalle suunniteltu hankittavan uusia vaunuja?

@Commander onko veikkauksia tähän?
Klikkaa laajentaaksesi...

Hyvin vaikeaa arvuutella tai veikata näin 3 vuoden eläkeläistiedoilla. Jos suunnitelmia on, niin ne esiintyvät kaavailuina uuden/tulevan kehittämisohjelman viimeisellä 4-vuotisjaksolla.

Varmaa lienee kuitenkin se, että PORJPR moottoroituna yhtymänä tarvitsee kohtaamistilanteita varten kovan kärjen (MEKTSTOS), eli edelliset ovat ikäänkuin naimisissa keskenään. Jos toisesta luovutaan, niin...
 
Commander kirjoitti:
Jos suunnitelmia on, niin ne esiintyvät kaavailuina uuden/tulevan kehittämisohjelman viimeisellä 4-vuotisjaksolla.
Klikkaa laajentaaksesi...
Mikä vuosi tuo on sitten käytännössä kun tuo kehittämisohjelman viimeinen nelivuotisjakso alkaa?
Commander kirjoitti:
Varmaa lienee kuitenkin se, että PORJPR moottoroituna yhtymänä tarvitsee kohtaamistilanteita varten kovan kärjen (MEKTSTOS), eli edelliset ovat ikäänkuin naimisissa keskenään. Jos toisesta luovutaan, niin...
Klikkaa laajentaaksesi...
Et edes mainitse mitään motorisoiduista taisteluosastoista, joten oletan tämän omission indikoivan, että et usko niiden säilyvän vahvuuksissa seuraavalle vuosikymmenelle?
 
Protheon_93 kirjoitti:
Mikä vuosi tuo on sitten käytännössä kun tuo kehittämisohjelman viimeinen nelivuotisjakso alkaa?
Klikkaa laajentaaksesi...

Oliskohan 2033 - 36? Tuolloin pitäisi olla ainakin mainintoja T&K - toiminnasta.
Protheon_93 kirjoitti:
Et edes mainitse mitään motorisoiduista taisteluosastoista, joten oletan tämän omission indikoivan, että et usko niiden säilyvän vahvuuksissa seuraavalle vuosikymmenelle?
Klikkaa laajentaaksesi...
Eiköhän mekit ja motit kulje myös taivaltaan käsi kädessä, ainakin niin kauan kuin PSPR ne tuottaa?

Palapeli alkaa selkiintyä, kunhan maavoimat avautuvat enemmän OPYHT 2035:stä. Tuleeko AK, jonka yksi yhtymä on optimoitu pohjoisen olosuhteisiin ja toinen etelään, vai tuotetaanko vastaavat kyvyt prikaativiitekehyksessä?

Lopputuloksena on varmaankin paras ratkaisu tässä kohtaa Eurooppaa, ja todnäk jäädään nytkin reippaasti alkuperäisistä tavotteista.
 
Commander kirjoitti:
Hyvin vaikeaa arvuutella tai veikata näin 3 vuoden eläkeläistiedoilla. Jos suunnitelmia on, niin ne esiintyvät kaavailuina uuden/tulevan kehittämisohjelman viimeisellä 4-vuotisjaksolla.

Varmaa lienee kuitenkin se, että PORJPR moottoroituna yhtymänä tarvitsee kohtaamistilanteita varten kovan kärjen (MEKTSTOS), eli edelliset ovat ikäänkuin naimisissa keskenään. Jos toisesta luovutaan, niin...
Klikkaa laajentaaksesi...

Ja jotenkin on sellainen olo, että Pohjois-Suomi tarvitsee kohtaamiskyvyn.
 
Commander kirjoitti:
Varmaa lienee kuitenkin se, että PORJPR moottoroituna yhtymänä tarvitsee kohtaamistilanteita varten kovan kärjen (MEKTSTOS), eli edelliset ovat ikäänkuin naimisissa keskenään. Jos toisesta luovutaan, niin...
Klikkaa laajentaaksesi...
Tähän vielä palaten, olen nähnyt täällä teorioita siitä, että PORJPR purettaisiin sodan ajan joukoista ja sen jäänteistä tehtäisiin operatiivisia paseilla liikkuvia pataljoonia / taisteluosastoja.

Tämä on sinänsä luonnollista jatkoa, koska Kainuun Prikaatin kouluttama sodan ajan prikaatikaan ei ole viime aikoina näkynyt vahvuuksissa, vaan se kouluttaa taisteluosastoja.
 
Protheon_93 kirjoitti:
Tähän vielä palaten, olen nähnyt täällä teorioita siitä, että PORJPR purettaisiin sodan ajan joukoista ja sen jäänteistä tehtäisiin operatiivisia paseilla liikkuvia pataljoonia / taisteluosastoja.

Tämä on sinänsä luonnollista jatkoa, koska Kainuun Prikaatin kouluttama sodan ajan prikaatikaan ei ole viime aikoina näkynyt vahvuuksissa, vaan se kouluttaa taisteluosastoja.
Klikkaa laajentaaksesi...

PORJPR:lla on ihan kohtuulliset edellytykset operoida täällä etelässä yhtymänä, mutta KAIJPR:n toiminta ensisijaisesti pohjoisen laajoilla alueilla olisi pakostakin edellyttänyt pataljoonakokoonpanossa toimimista, eikä prikaati olisi nähtävästi kyennyt niitä järkevällä tavalla tukemaan. Siispä taisteluosastokokoonpano lienee perusteltua.
 
Commander kirjoitti:
Hyvin vaikeaa arvuutella tai veikata näin 3 vuoden eläkeläistiedoilla. Jos suunnitelmia on, niin ne esiintyvät kaavailuina uuden/tulevan kehittämisohjelman viimeisellä 4-vuotisjaksolla.

Varmaa lienee kuitenkin se, että PORJPR moottoroituna yhtymänä tarvitsee kohtaamistilanteita varten kovan kärjen (MEKTSTOS), eli edelliset ovat ikäänkuin naimisissa keskenään. Jos toisesta luovutaan, niin...
Klikkaa laajentaaksesi...
Jenkit ovat ratkoneet Stryker-prikaatien iskuvoimaa erikoisversioilla, joissa 105mm kanuuna tai pst-ohjus tornit. Ranskalaisetkin panostaneet pyöräkalustoon sijoitettavaan järeämpään aseeseen. Ainakin ryntövaunuja vastaan saadaan näin puremahammasta. Onkohan maailmalla esimerkkejä yhtymistä, joissa pyörä-IFV:t ja APC:t sekä taisteluvaunuja sekaisin?
 
Panssari Salama kirjoitti:
Jenkit ovat ratkoneet Stryker-prikaatien iskuvoimaa erikoisversioilla, joissa 105mm kanuuna tai pst-ohjus tornit. Ranskalaisetkin panostaneet pyöräkalustoon sijoitettavaan järeämpään aseeseen. Ainakin ryntövaunuja vastaan saadaan näin puremahammasta. Onkohan maailmalla esimerkkejä yhtymistä, joissa pyörä-IFV:t ja APC:t sekä taisteluvaunuja sekaisin?
Klikkaa laajentaaksesi...

Ranskalaisethan korvasivat AMX 10:n pyöräalustaisella rynnäkköajoneuvolla. Ja britit jatkossa Warriorit Boxerilla...

Muinaisina aikoina mm NL:n moottoroidut divisioonat pitivät sisällään kaikkia variaatioita, ja luonnollisesti meidän oma PSPR BTR-50/-60- kalustoineen.
 
Panssari Salama kirjoitti:
Jenkit ovat ratkoneet Stryker-prikaatien iskuvoimaa erikoisversioilla, joissa 105mm kanuuna tai pst-ohjus tornit. Ranskalaisetkin panostaneet pyöräkalustoon sijoitettavaan järeämpään aseeseen. Ainakin ryntövaunuja vastaan saadaan näin puremahammasta. Onkohan maailmalla esimerkkejä yhtymistä, joissa pyörä-IFV:t ja APC:t sekä taisteluvaunuja sekaisin?
Klikkaa laajentaaksesi...
Strykerin 105mm kanuunaversio poistetaan käytöstä nopealla aikataululla.

www.military.com

The Army Is Ditching All of Its Stryker Mobile Gun Systems

The Army announced Wednesday that it is planning to divest all of its Stryker Mobile Gun Systems by the end of fiscal 2022.
www.military.com www.military.com
 
Olympiakasarmi kirjoitti:
Strykerin 105mm kanuunaversio poistetaan käytöstä nopealla aikataululla.

www.military.com

The Army Is Ditching All of Its Stryker Mobile Gun Systems

The Army announced Wednesday that it is planning to divest all of its Stryker Mobile Gun Systems by the end of fiscal 2022.
www.military.com www.military.com
Klikkaa laajentaaksesi...
30-mm miehittämätöntä tornia korvaajaksi, muun muassa. Pätevän (ja yllättävän raskaan) näköinen peli.

www.defensenews.com

US Army chooses winner to build its new Stryker gun system

The Army has chosen who will build its Medium Caliber Weapon System for the Stryker combat vehicle.
www.defensenews.com www.defensenews.com

Muoks kuva klikinsäästäjänä:

JITJDEKQ5RC23JKKW33NALXB3Y.JPG
 
Commander kirjoitti:
PORJPR:lla on ihan kohtuulliset edellytykset operoida täällä etelässä yhtymänä, mutta KAIJPR:n toiminta ensisijaisesti pohjoisen laajoilla alueilla olisi pakostakin edellyttänyt pataljoonakokoonpanossa toimimista, eikä prikaati olisi nähtävästi kyennyt niitä järkevällä tavalla tukemaan. Siispä taisteluosastokokoonpano lienee perusteltua.
Klikkaa laajentaaksesi...

Kainuun Prikaatin sodan ajan vaatimaton vastuualue taisi olla, jossain 800 km luokassa.
 
Commander kirjoitti:
Jep, ja hajautetun toiminnan sekä kootun iskun periaatteet edellyttäisivät huomattavan paljon tiheämpää tieverkostoa kuin mitä kaavailtu operaatioalue tarjoaa.
Klikkaa laajentaaksesi...

Jep.

Maallikkona näkisin että melkein alueella pitäisi olla 2-3 alueellista taisteluryhmää. Ja yksi prikaati joka voi vuorollaan osallistua ratkaisutaisteluun per alue.
 
Iso-Mursu kirjoitti:
Jep.

Maallikkona näkisin että melkein alueella pitäisi olla 2-3 alueellista taisteluryhmää. Ja yksi prikaati joka voi vuorollaan osallistua ratkaisutaisteluun per alue.
Klikkaa laajentaaksesi...

En osaa oikein ottaa kantaa, kun oma kokemus operaatioalueesta perustuu parin viikon harjoitussessioihin Rautavaarassa, Sarriojärvellä ja Kittilässä...
 
Commander kirjoitti:
En osaa oikein ottaa kantaa, kun oma kokemus operaatioalueesta perustuu parin viikon harjoitussessioihin Rautavaarassa, Sarriojärvellä ja Kittilässä...
Klikkaa laajentaaksesi...

Lähinnä maallikkona miettii mitkä etäisyydet noilla mahdollisilla tieurilla on.

Sitten miettii että pitäisi olla tulppa uralle. Ja kykyä iskeä sivustaan niin kauan kuin hyökkäys älyää pysähtyä.
 
Iso-Mursu kirjoitti:
Lähinnä maallikkona miettii mitkä etäisyydet noilla mahdollisilla tieurilla on.

Sitten miettii että pitäisi olla tulppa uralle. Ja kykyä iskeä sivustaan niin kauan kuin hyökkäys älyää pysähtyä.
Klikkaa laajentaaksesi...

Jos olen oikein ymmärtänyt, niin maavoimatkin pyrkivät ajalliseen tai paikalliseen ylivoimaan saavuttaakseen operaatioissaan menestystä.

Ja käsittääkseni nykydoktriinin mukaan hajautetut joukot siirtyvät max perusyksikkökoossa kohti suurta tavoitetta. Edellyttäen, että ilmavoimat kykenevät luomaan ajallisesti paikallisen ilmaherruuden.

Tämä kuvio vaatii kyllä pohjoisessakin useampia kantavia siirtymisreittejä, jotta mm logistiikka ja epäsuora tulituki pysyy perässä.

Edellisen haasteen voi luonnollisesti kiertää kehittämällä voimaperäisesti (pienellä taloudellisella panostuksella) ilmamekanisointia, mihin esim Pohjois-Suomi soveltuisi loistavasti. Toiv meidän naapuri ei vaan tajua sitä...
 
Commander kirjoitti:
Jos olen oikein ymmärtänyt, niin maavoimatkin pyrkivät ajalliseen tai paikalliseen ylivoimaan saavuttaakseen operaatioissaan menestystä.

Ja käsittääkseni nykydoktriinin mukaan hajautetut joukot siirtyvät max perusyksikkökoossa kohti suurta tavoitetta. Edellyttäen, että ilmavoimat kykenevät luomaan ajallisesti paikallisen ilmaherruuden.

Tämä kuvio vaatii kyllä pohjoisessakin useampia kantavia siirtymisreittejä, jotta mm logistiikka ja epäsuora tulituki pysyy perässä.

Edellisen haasteen voi luonnollisesti kiertää kehittämällä voimaperäisesti (pienellä taloudellisella panostuksella) ilmamekanisointia, mihin esim Pohjois-Suomi soveltuisi loistavasti. Toiv meidän naapuri ei vaan tajua sitä...
Klikkaa laajentaaksesi...

Mitäs Alakurttiin onkaan sijoitettu? Aivan...
 
Sinun täytyy kirjautua vastataksesi.
Back
Top