Miehistön kuljetus

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja noska
  • Aloitus PVM Aloitus PVM
Siinäkin on oma miettimisen paikka, että jos sekä motorisoidut että mekanisoidut taisteluosastot menevät luiskaan ja ainoa kunnon panssaroitu yhtymä sodan aikaa varten koulutetaan Karjalan Prikaatissa, pidetäänkö enää Panssariprikaatia olemassa?

Ja en ole lukenut nyt mistään äkkiseltään, että onko BMP-2:n tilalle suunniteltu hankittavan uusia vaunuja?

@Commander onko veikkauksia tähän?

Hyvin vaikeaa arvuutella tai veikata näin 3 vuoden eläkeläistiedoilla. Jos suunnitelmia on, niin ne esiintyvät kaavailuina uuden/tulevan kehittämisohjelman viimeisellä 4-vuotisjaksolla.

Varmaa lienee kuitenkin se, että PORJPR moottoroituna yhtymänä tarvitsee kohtaamistilanteita varten kovan kärjen (MEKTSTOS), eli edelliset ovat ikäänkuin naimisissa keskenään. Jos toisesta luovutaan, niin...
 
Jos suunnitelmia on, niin ne esiintyvät kaavailuina uuden/tulevan kehittämisohjelman viimeisellä 4-vuotisjaksolla.
Mikä vuosi tuo on sitten käytännössä kun tuo kehittämisohjelman viimeinen nelivuotisjakso alkaa?
Varmaa lienee kuitenkin se, että PORJPR moottoroituna yhtymänä tarvitsee kohtaamistilanteita varten kovan kärjen (MEKTSTOS), eli edelliset ovat ikäänkuin naimisissa keskenään. Jos toisesta luovutaan, niin...
Et edes mainitse mitään motorisoiduista taisteluosastoista, joten oletan tämän omission indikoivan, että et usko niiden säilyvän vahvuuksissa seuraavalle vuosikymmenelle?
 
Mikä vuosi tuo on sitten käytännössä kun tuo kehittämisohjelman viimeinen nelivuotisjakso alkaa?

Oliskohan 2033 - 36? Tuolloin pitäisi olla ainakin mainintoja T&K - toiminnasta.
Et edes mainitse mitään motorisoiduista taisteluosastoista, joten oletan tämän omission indikoivan, että et usko niiden säilyvän vahvuuksissa seuraavalle vuosikymmenelle?
Eiköhän mekit ja motit kulje myös taivaltaan käsi kädessä, ainakin niin kauan kuin PSPR ne tuottaa?

Palapeli alkaa selkiintyä, kunhan maavoimat avautuvat enemmän OPYHT 2035:stä. Tuleeko AK, jonka yksi yhtymä on optimoitu pohjoisen olosuhteisiin ja toinen etelään, vai tuotetaanko vastaavat kyvyt prikaativiitekehyksessä?

Lopputuloksena on varmaankin paras ratkaisu tässä kohtaa Eurooppaa, ja todnäk jäädään nytkin reippaasti alkuperäisistä tavotteista.
 
Hyvin vaikeaa arvuutella tai veikata näin 3 vuoden eläkeläistiedoilla. Jos suunnitelmia on, niin ne esiintyvät kaavailuina uuden/tulevan kehittämisohjelman viimeisellä 4-vuotisjaksolla.

Varmaa lienee kuitenkin se, että PORJPR moottoroituna yhtymänä tarvitsee kohtaamistilanteita varten kovan kärjen (MEKTSTOS), eli edelliset ovat ikäänkuin naimisissa keskenään. Jos toisesta luovutaan, niin...

Ja jotenkin on sellainen olo, että Pohjois-Suomi tarvitsee kohtaamiskyvyn.
 
Varmaa lienee kuitenkin se, että PORJPR moottoroituna yhtymänä tarvitsee kohtaamistilanteita varten kovan kärjen (MEKTSTOS), eli edelliset ovat ikäänkuin naimisissa keskenään. Jos toisesta luovutaan, niin...
Tähän vielä palaten, olen nähnyt täällä teorioita siitä, että PORJPR purettaisiin sodan ajan joukoista ja sen jäänteistä tehtäisiin operatiivisia paseilla liikkuvia pataljoonia / taisteluosastoja.

Tämä on sinänsä luonnollista jatkoa, koska Kainuun Prikaatin kouluttama sodan ajan prikaatikaan ei ole viime aikoina näkynyt vahvuuksissa, vaan se kouluttaa taisteluosastoja.
 
Tähän vielä palaten, olen nähnyt täällä teorioita siitä, että PORJPR purettaisiin sodan ajan joukoista ja sen jäänteistä tehtäisiin operatiivisia paseilla liikkuvia pataljoonia / taisteluosastoja.

Tämä on sinänsä luonnollista jatkoa, koska Kainuun Prikaatin kouluttama sodan ajan prikaatikaan ei ole viime aikoina näkynyt vahvuuksissa, vaan se kouluttaa taisteluosastoja.

PORJPR:lla on ihan kohtuulliset edellytykset operoida täällä etelässä yhtymänä, mutta KAIJPR:n toiminta ensisijaisesti pohjoisen laajoilla alueilla olisi pakostakin edellyttänyt pataljoonakokoonpanossa toimimista, eikä prikaati olisi nähtävästi kyennyt niitä järkevällä tavalla tukemaan. Siispä taisteluosastokokoonpano lienee perusteltua.
 
Hyvin vaikeaa arvuutella tai veikata näin 3 vuoden eläkeläistiedoilla. Jos suunnitelmia on, niin ne esiintyvät kaavailuina uuden/tulevan kehittämisohjelman viimeisellä 4-vuotisjaksolla.

Varmaa lienee kuitenkin se, että PORJPR moottoroituna yhtymänä tarvitsee kohtaamistilanteita varten kovan kärjen (MEKTSTOS), eli edelliset ovat ikäänkuin naimisissa keskenään. Jos toisesta luovutaan, niin...
Jenkit ovat ratkoneet Stryker-prikaatien iskuvoimaa erikoisversioilla, joissa 105mm kanuuna tai pst-ohjus tornit. Ranskalaisetkin panostaneet pyöräkalustoon sijoitettavaan järeämpään aseeseen. Ainakin ryntövaunuja vastaan saadaan näin puremahammasta. Onkohan maailmalla esimerkkejä yhtymistä, joissa pyörä-IFV:t ja APC:t sekä taisteluvaunuja sekaisin?
 
Jenkit ovat ratkoneet Stryker-prikaatien iskuvoimaa erikoisversioilla, joissa 105mm kanuuna tai pst-ohjus tornit. Ranskalaisetkin panostaneet pyöräkalustoon sijoitettavaan järeämpään aseeseen. Ainakin ryntövaunuja vastaan saadaan näin puremahammasta. Onkohan maailmalla esimerkkejä yhtymistä, joissa pyörä-IFV:t ja APC:t sekä taisteluvaunuja sekaisin?

Ranskalaisethan korvasivat AMX 10:n pyöräalustaisella rynnäkköajoneuvolla. Ja britit jatkossa Warriorit Boxerilla...

Muinaisina aikoina mm NL:n moottoroidut divisioonat pitivät sisällään kaikkia variaatioita, ja luonnollisesti meidän oma PSPR BTR-50/-60- kalustoineen.
 
Jenkit ovat ratkoneet Stryker-prikaatien iskuvoimaa erikoisversioilla, joissa 105mm kanuuna tai pst-ohjus tornit. Ranskalaisetkin panostaneet pyöräkalustoon sijoitettavaan järeämpään aseeseen. Ainakin ryntövaunuja vastaan saadaan näin puremahammasta. Onkohan maailmalla esimerkkejä yhtymistä, joissa pyörä-IFV:t ja APC:t sekä taisteluvaunuja sekaisin?
Strykerin 105mm kanuunaversio poistetaan käytöstä nopealla aikataululla.

 
Strykerin 105mm kanuunaversio poistetaan käytöstä nopealla aikataululla.

30-mm miehittämätöntä tornia korvaajaksi, muun muassa. Pätevän (ja yllättävän raskaan) näköinen peli.


Muoks kuva klikinsäästäjänä:

JITJDEKQ5RC23JKKW33NALXB3Y.JPG
 
PORJPR:lla on ihan kohtuulliset edellytykset operoida täällä etelässä yhtymänä, mutta KAIJPR:n toiminta ensisijaisesti pohjoisen laajoilla alueilla olisi pakostakin edellyttänyt pataljoonakokoonpanossa toimimista, eikä prikaati olisi nähtävästi kyennyt niitä järkevällä tavalla tukemaan. Siispä taisteluosastokokoonpano lienee perusteltua.

Kainuun Prikaatin sodan ajan vaatimaton vastuualue taisi olla, jossain 800 km luokassa.
 
Jep, ja hajautetun toiminnan sekä kootun iskun periaatteet edellyttäisivät huomattavan paljon tiheämpää tieverkostoa kuin mitä kaavailtu operaatioalue tarjoaa.

Jep.

Maallikkona näkisin että melkein alueella pitäisi olla 2-3 alueellista taisteluryhmää. Ja yksi prikaati joka voi vuorollaan osallistua ratkaisutaisteluun per alue.
 
Jep.

Maallikkona näkisin että melkein alueella pitäisi olla 2-3 alueellista taisteluryhmää. Ja yksi prikaati joka voi vuorollaan osallistua ratkaisutaisteluun per alue.

En osaa oikein ottaa kantaa, kun oma kokemus operaatioalueesta perustuu parin viikon harjoitussessioihin Rautavaarassa, Sarriojärvellä ja Kittilässä...
 
En osaa oikein ottaa kantaa, kun oma kokemus operaatioalueesta perustuu parin viikon harjoitussessioihin Rautavaarassa, Sarriojärvellä ja Kittilässä...

Lähinnä maallikkona miettii mitkä etäisyydet noilla mahdollisilla tieurilla on.

Sitten miettii että pitäisi olla tulppa uralle. Ja kykyä iskeä sivustaan niin kauan kuin hyökkäys älyää pysähtyä.
 
Lähinnä maallikkona miettii mitkä etäisyydet noilla mahdollisilla tieurilla on.

Sitten miettii että pitäisi olla tulppa uralle. Ja kykyä iskeä sivustaan niin kauan kuin hyökkäys älyää pysähtyä.

Jos olen oikein ymmärtänyt, niin maavoimatkin pyrkivät ajalliseen tai paikalliseen ylivoimaan saavuttaakseen operaatioissaan menestystä.

Ja käsittääkseni nykydoktriinin mukaan hajautetut joukot siirtyvät max perusyksikkökoossa kohti suurta tavoitetta. Edellyttäen, että ilmavoimat kykenevät luomaan ajallisesti paikallisen ilmaherruuden.

Tämä kuvio vaatii kyllä pohjoisessakin useampia kantavia siirtymisreittejä, jotta mm logistiikka ja epäsuora tulituki pysyy perässä.

Edellisen haasteen voi luonnollisesti kiertää kehittämällä voimaperäisesti (pienellä taloudellisella panostuksella) ilmamekanisointia, mihin esim Pohjois-Suomi soveltuisi loistavasti. Toiv meidän naapuri ei vaan tajua sitä...
 
Jos olen oikein ymmärtänyt, niin maavoimatkin pyrkivät ajalliseen tai paikalliseen ylivoimaan saavuttaakseen operaatioissaan menestystä.

Ja käsittääkseni nykydoktriinin mukaan hajautetut joukot siirtyvät max perusyksikkökoossa kohti suurta tavoitetta. Edellyttäen, että ilmavoimat kykenevät luomaan ajallisesti paikallisen ilmaherruuden.

Tämä kuvio vaatii kyllä pohjoisessakin useampia kantavia siirtymisreittejä, jotta mm logistiikka ja epäsuora tulituki pysyy perässä.

Edellisen haasteen voi luonnollisesti kiertää kehittämällä voimaperäisesti (pienellä taloudellisella panostuksella) ilmamekanisointia, mihin esim Pohjois-Suomi soveltuisi loistavasti. Toiv meidän naapuri ei vaan tajua sitä...

Mitäs Alakurttiin onkaan sijoitettu? Aivan...
 
Back
Top